Karhunkynsiä ja Kalevala-freskoja: Kansallismuseon lounasluennoilla perehdytään kulttuurihistoriaan

Kansallismuseo toukokuussa 2010. Kuva Heikki Saukkomaa / Lehtikuva.

Viime syksynä Kansallismuseo aloitti Kulttuurihistoriaa keskellä päivää -nimisen luentosarjan museon näyttelyistä poimittujen aiheiden äärelle. Toiminta jatkuu nyt keväällä, jolloin neljänä torstaina on tilaisuus kuulla museon oman henkilökunnan kertovan jostain hyvin tuntemastaan teemasta.

Ensimmäisen kokoontumisen aiheena on Kivisilmäjumala ja loihtupuu – kansanuskon esineitä. Luennon pitää torstaina 9. helmikuuta museolehtori, kansatieteilijä Hanna Forssell.

Hän vie kuulijat museon kansatieteen näyttelyyn, jossa on aikaisemmin taikakaluiksi kutsuttuja kansanuskoon liittyviä esineitä pääosin 1800-luvulta. ”Siellä on karhunkalloja, kynsiä ja karhun turparenkaita, jotka liittyvät karhunmetsästykseen ja peijaisiin. Karhu oli vahva myyttinen hahmo.”

”Kerron myös näiden esineiden käyttötavoista. Niitä käytettiin usein vahvistamiseen tai kansanparantamiseen. Lähinnä niillä pyrittiin tuottamaan hyviä asioita, kantajalleen rohkeutta ja voimaa. Karhunkämmenellä parannettiin erilaisia vaivoja.”

Käytettiinkö esineitä manaamiseen?

”Ei yleensä”, Forssell sanoo. ”Niitä on tosin saatettu tulkita toisesta näkökulmasta, esimerkiksi 1600-luvulla noitavainojen aikaan, jolloin kansanusko nähtiin usein noituutena.”

Suomessa esineillä on ennen kaikkea haluttu tuottaa hyviä asioita, esimerkiksi hyvää kala- tai metsästysonnea, terveyttä tai lapsia.

Keskipäivän luennolla otetaan tuolit mukaan, asetutaan tutkittavan asian äärelle ja perehdytään siihen. Aihetta käsitellään syvemmin kuin yleisopastuksissa ja sitä esittelee museon henkilökunta, eivät oppaat. Aiheet on valittu esillä olevista näyttelyistä.

”Tänä keväänä ne ovat perusnäyttelystä. Ensi syksynä meillä avautuu uusi näyttely nimeltä Suomi Finland 1900-luku, niin silloin varmasti otamme aiheet sieltä”, Forssell kertoo.

”Aiheet ovat myös sellaisia, joista meidän henkilökunnalla erityisosaamista, mistä tiedämme normaalia hieman enemmän.”

Kulttuurihistoriaa keskellä päivää -sarjan toinen luento järjestetään torstaina 8. maaliskuuta. Silloin aiheena on säätyläisnaisten pukeutuminen 1700- ja 1800-luvuilla. Siitä puhuu Jaana Pietilä, joka on Kansallismuseossa erikoistunut pukuihin ja tekstiileihin.

Kolmannen, 14. huhtikuuta järjestettävän luennon aiheena ovat Kansallismuseon keskihallin Kalevala-aiheiset freskot. Niistä kertoo Pia Sipiläinen, taidehistorioitsija.

Toukokuun 10. päivänä puhutaan teemasta Suomi-neito poliittisissa kuvissa, esimerkkinä Eetu Iston Hyökkäys -maalaus. Sitä esittelee arkeologi Irene Nurminen.

”Haluamme, että museo tarjoaa jotain kaikille ikäluokille. Päiväluennon kohderyhmä on aikuiset ja ikäihmiset, jotka pystyvät tulemaan myös museoon keskellä päivää. ”
Aika soveltuu myös niille, jotka haluavat lounastauolla piipahtaa museoon. Eväitä ei voi museossa syödä, mutta museon kahvila tarjoaa palvelujaan. ”Mietimme sellaistakin pakettia, jossa lounas olisi kuulunut hintaan.”

Kantavana ajatuksena keskipäivän luennoissa on viihtyminen ja virkistyminen museossa. Kulttuurihistoriaa keskellä päivää -opastuksiin on yleensä osallistunut viidestä viiteentoista henkeä.

”Haluamme saadaan jotain lisää kävijän museovierailuun. Annamme tilaisuuden tavata museon henkilökuntaa ja saada jotain elämyksellistäkin”, Hanna Forssell sanoo.

Vielä syvemmälle aiheisiin mentiin syksyllä tiistai-iltaisin järjestetyissä tutkijatapaamisissa, jolloin pureuduttiin aina yhden tutkijan sen hetkiseen tutkimukseen. Niitä ei tänä keväänä järjestetä, mutta uuden näyttelyn alkaessa ensi syksynä tapaamiset taas jatkuvat.

Kivisilmäjumala ja loihtupuu – Kansanuskon esineitä -opastus järjestetään Kansallismuseossa torstaina 9. helmikuuta klo 12.00.