Naisasian etujoukoissa

Hilja Pärssinen on jäänyt turhaan muiden naisten varjoon.

tietokirja 08.06.2018 06:00
Pauliina Eriksson

Me tunnemme Miina Sillanpään ja Minna Canthin. Pitäisikö meidän tietää myös kuka oli Hilja Pärssinen? Uuden ajan nainen -teoksen kirjoittajien mielestä ehdottomasti.

Marjaliisa Hentilä, Matti Kalliokoski ja Armi Viita ovat kirjoittaneet perusteellisen kirjan Hilja Pärssisen elämästä. Pärssinen (1876-1935) oli pappisperheen tytär, opettaja ja toimittaja. Hän johti Työläisnaisliittoa ja oli yksi ensimmäisiä naiskansanedustajia. Kirja kuvaa monitahoista ihmistä, olihan Pärssinen myös tunnettu runoilija.

Kirjoittajat tuntevat aiheensa perinpohjin, ja tapahtumat taustoitetaan ansiokkaasti. Pärssisen elämä kytketään ajan ilmiöihin. Eduskuntatyöstä Pärssinen päätyi sisällissodan jälkeen pakomatkalle Venäjälle ja Suomessa vankilaan ennen kuin palasi takaisin yhteiskunnalliseen toimintaan.

Hilja Pärssinen oli aikansa feministi, joka halusi uudistaa naisten, lasten ja koulutuksen asemaa. Hän halusi naisille samat oikeudet kuin miehille. Mutta hän piti myös äitiyttä pyhänä ja muuttumattomana. Kirja tuo hyvin esiin Pärssisen ristiriitaisuuden, joka osoitetaan, mutta jonka syitä ei tarkemmin avata. Toisinaan työrooli myös jyrää yksityisen ihmisen, ja Pärssisen tunteet sekä ajatukset jäävät toiminnan varjoon.

Kirjan luettuani olen samaa mieltä siitä, että Hilja Pärssinen ansaitsee tulla laajemmin jälkipolvien muistamaksi. Seuraavaksi olisikin kiinnostavaa lukea analyysia siitä, miksi hän on jäänyt samaan aikaan vaikuttaneiden muiden naisten varjoon.

Valinnat
Runot

esseekokoelma

Markku Envall paljastaa lukijoille uutta.

levy

Talking Headsin David Byrne politisoitui.

ROMAANi

George Saundersin esikoisromaanissa todellisuus lyö kasvoille kuoleman jälkeenkin.

kirja

Matti Pikkujämsän terapiakuvateos ilmestyy Japanissa.

LEVYtärpit

Kolme poimintaa levyhyllystä.

Sisältö