Ei mikään pyhimys

Edesmenneestä matkailuyrittäjästä tehty televisiosarja suututti Kalevi Keihäsen lapset.

Janne Kataja esittää sarjassa Kalevi Keihästä. Jenni Banerjee näyttelee lentoemäntä Armin roolin.
Janne Kataja esittää sarjassa Kalevi Keihästä. Jenni Banerjee näyttelee lentoemäntä Armin roolin. © JOUKO PIIPPONEN/NELONEN

The Crown on maailman suurimpia sarjoja, yhden kauden budjetti on kymmeniä miljoonia euroja. Sarja seuraa Ison-Britannian kuningasperheen kautta kansakunnan historiaa halki 1900-luvun.

Keihäsmatkat on sarja suomalaisista etelänmatkoilla 1970-luvun alussa. Nimensä se sai Kalevi Keihäsen (1924–1995) yhtiöstä, josta tuli varhaisen massaturismin symboli.

Keihänen on päähenkilöistä ainoa, jolla on todellisen henkilön nimi ja julkisuudesta tunnistettava olemus.

Pääosaa esittävän Janne Katajan mukaan sarja rinnastuu tyylilajiltaan The Crowniin.

”Tämä on tarina Keihäsmatkoista, yhtiöstä, joka on merkittävä osa suomalaista populaarihistoriaa. Siinä missä Britanniassa legendaarinen The Crown -sarja seuraa kuninkaallisia, tämä seuraa matkailukeisarin aikakautta.”

Jäppi Savolaisen ohjaaman televisiosarjan on tuottanut Hihhihhii Oy, jonka Kataja omistaa yhdessä Aku Hirviniemen kanssa.

Keihäsmatkat tuli Ruutu+-palveluun keväällä 2020, ja syksyllä se esitettiin Nelosella.

Jo ensimmäisten jaksojen perusteella sarja sai lehtien kriitikoilta voimakasta arvostelua.

Kulisseissa kovin kriitikko on kuitenkin Keihäsen perikunta. Tuotantoyhtiö ei kertonut perillisille sarjan luonteesta etukäteen tai pyytänyt lupaa sen tekemiseen.

”Ei Kalevi mikään pyhimys ollut, mutta kiteytetysti sarja on asiaton”, sanoo Julle Keihänen.

Hänen ja kahden muun Kalevi Keihäsen pojan mukaan Keihäsmatkat loukkaa heidän isänsä kunniaa. ”Elämäntyö häpäistään. Sarjalla rahastetaan ja aiheutetaan suvulle kärsimystä”, sanoo Kalle Keihänen.

Lokakuusta 2019 alkaen Hihhihhii ja Nelonen ovat kommunikoineet perikunnan suuntaan vain juristien välityksellä. Tuolloin Julle Keihänen oli esittänyt perikunnan vaatimuksen: sarjaa ei pitäisi esittää lainkaan.

”Siihen loppui Katajan iloinen markkinamiesmeininki ja tilalle tuli tämä, että mulla on oikeus ja mulla on sananvapaus”, Julle Keihänen kertoo.

Juristin ensimmäisessä kirjelmässä uhattiin perikuntaa väärästä ilmiannosta koituvilla rikosseuraamuksilla.

 

Mitä tosielämän henkilöstä saa väittää fiktiossa? Asia ei ole yksioikoinen.

The Crownissa oikeat ihmiset liitetään tosipohjaisiin tilanteisiin ja käsikirjoittajien kuvitelmiin siitä, mitä he kulisseissa tunsivat ja tekivät. Sukupuolielämän puolelta näitä oletuksia ei ole kuitenkaan tehty.

Keihäsmatkat seuraa kommelluksia seuramatkalla. Järjestäjä Keihänen on tinkinyt aivan kaikesta. Bussit ovat rämiä ja ja hotelli huono. Keihänen neuvoo juottamaan turisteja lisää.

Päähenkilö esiintyy yleensä uimahousuissa tai sortseissa ja turkis harteillaan, yläruumis paljaana. Hän myös maksaa seksipalveluista.

Ensimmäisessä jaksossa on kohtaus, jossa Janne Katajan roolihahmo vie Aku Hirviniemen roolihahmon yökerhoon ja toteaa, että ”pitkä päivä on loppuhuipennusta vailla”.

He siirtyvät takahuoneeseen, jossa nainen antaa oraaliseksiä Hirviniemen hahmolle ja toinen nainen, rinnat paljaina, kyhnää Katajan roolihahmon lantion päällä.

”Ihmiset ovat sanoneet, että olet tuossa turkissa ja tukassa kuin ilmetty Keihänen. Olen vastannut, että ettehän te ole vielä edes nähneet, miten häntä näyttelen”, Kataja kuvaili Ilta-Sanomille tammikuussa 2020, hieman ennen sarjan valmistumista.

Nyt haastattelussa Kataja ei puhu johdonmukaisesti siitä, onko Keihästä pyritty kuvaamaan tosihenkilölle uskollisesti vai vain fiktion keinoin.

”Tämä ei ole tositarina. Tähän ei liity perikunta millään lailla”, hän sanoo.

”Tämä perustuu todellisiin henkilöihin. Emme väitä, että tämä on totta.”

Kalevi Keihänen perusti Keihäsmatkat-yhtiön vuonna 1965. Janne Kataja tv-sarja.

Kalevi Keihänen perusti Keihäsmatkat-yhtiön vuonna 1965. © ERKKI LAITILA/LK

Maaliskuussa 2019 Kataja otti yhteyttä Keihäsen vaimoon Tuovi Keihäseen.

”Äiti sanoi, ettei halua olla tällaisten suunnitelmien kanssa missään tekemisissä”, poika Julle Keihänen kertoo.

Kataja vahvistaa tämän.

”Hän sanoi, ettei halua olla mukana, muttei kieltänytkään sarjan tekemistä.”

Kesällä 2019 tuotantoyhtiön edustajia kävi Kihniössä Keihäsen suvun tilalla.

”He väittivät, että siellä tavattiin Kalevin serkku ja sisko. Siellä oli tosiasiassa Kalevin kaksi serkkua. Tällä perusteella he väittävät, että lähipiiriltä on saatu lupia. Mutta eivät serkut ole lähipiiriä”, Julle Keihänen sanoo.

Samoihin aikoihin Keihäsen poika Kalle sai soiton. Tuotantoyhtiön edustaja pyysi nähdä kuuluisan turkin.

SK:n näkemässä sähköpostissa kuvaillaan, että tekeillä on epookkisarja 1970-luvun Suomesta ja Kalevi Keihäsellä olisi siinä rooli. Sarjan nimeä ei kerrota. Poika esitteli turkkia puvustajalle, joka tuli tapaamaan häntä.

”Ei siinäkään keskustelussa käynyt ilmi sarjan nimeä, ei sitä, että sarja kertoo nimenomaan isästäni eikä sitä, että lajityyppi on farssi”, Kalle Keihänen sanoo.

Samoihin aikoihin Hihhihhii sai rekisteröityä Henrik Niinivuon 1960-luvulla suunnitteleman Keihäsmatkat-logon tavaramerkikseen Patentti- ja rekisterihallituksessa (PRH).

Sarjan julkistaminen tapahtui neljä päivää sen jälkeen, kun tavaramerkin rekisteröimisen protestointiaika oli kulunut umpeen. Perikunta puuttui asiaan.

Vaikka Keihäsmatkat-yhtiö oli tehnyt konkurssin, logon kaupallinen hyödyntäminen ei olisi niin yksinkertaista kuin Hihhihhiillä ajateltiin, sillä logoa koskee teosoikeus.

Henkilö, joka pyrki virallistamaan logon Hihhihhiin omaisuudeksi, on PRH:n tietokannan tietojen perusteella vain ottanut kuvan logosta ja rekisteröinyt sen teoksenaan.

Perikunta riitautti asian PRH:ssa. Riidan käsittely on kesken. Logoa on käytetty sarjassa, ja Hihhihhiin verkkosivuilla myydään logolla varustettuja Keihäsmatkat-esineitä.

”Emme väitä, että Kalevi olisi käynyt bordellissa.”

Kalevi Keihänen oli värikäs hahmo ja aikansa julkkis. Hänen tempauksistaan muistetaan ne, joissa on riittänyt otsikkotason vetovoimaa tähän päivään asti, kuten ajatus Kihniöön perustettavasta seksilomakylästä.

Keihänen oli aikanaan yksi Suomen parhaiten tienaavista ihmisistä. Hänet tunnettiin myös kilpailusta Finnairin kanssa. Keihäsmatkojen konkurssiin johtanut tapahtumaketju on sarjassa vitsikäs sivujuoni.

Pojat eivät tunnista isäänsä hahmosta, joka töpeksii niukoissa uimahousuissa ja turkissa, ilman paitaa. ”Muistan omasta nuoruudestani, kuinka Mallorcalla ollessamme isä paheksui suomalaisia miehiä, jotka kävelivät ilman paitaa kadulla”, Julle Keihänen sanoo.

”Hänellä oli arjessa tarkka pelisilmä näissä asioissa. Markkinointia tehdessään hän saattoi pukeutua turkkiin ja niin edelleen, mutta silloinkin hänellä oli paita alla.”

Chinchilla-turkki on kuuluisa.

”Kuva on totta kai 1970-luvun ikoni. Kalevi esiintyi tuossa asussa kuitenkin vain viitenä päivänä elämässään. Aina vain valokuvia varten.”

Perikunta harkitsee kunnianloukkausasian viemistä oikeuteen.

Kunniasta on kyse ainakin yökerhon seksikohtauksessa. Janne Kataja myöntää, että Hirviniemen hahmo käy bordellissa. Kalevi Keihänen taas saa hänen mukaansa kohtauksessa sylitanssin stripparilta.

”Emme väitä, että Kalevi olisi käynyt bordellissa, mutta itse kukin sai vapautuneella 1970-luvulla sylitansseja. Se on sama kuin näytämme Kalevin diskossa. Aikalaiset muistavat nähneensä hänet diskossa.”

Katajan mukaan Julle Keihäselle tarjottiin mahdollisuutta katsoa sarja leikkausvaiheessa ja vaikuttaa sen sisältöön. Tällainen vaikuttamismahdollisuus olisi alalla äärimmäisen poikkeuksellinen. Julle Keihäsen mukaan hänelle tarjottiin ainoastaan tilaisuutta tulla katsomaan sarjaa viikkoa ennen ensi-iltaa. Hän ei tarttunut ehdotukseen.

Kataja puolestaan kiistää Keihäsen näkemyksen ja pohtii, että nykyajassa ihmisillä ei enää ole ”sydämen sivistystä”.

”Taiteilijalla ja tarinankertojalla pitää olla oikeus kertoa ihmisistä ja ilmiöistä. Otan henkilökohtaisena loukkauksena väitteen, että hahmo ei olisi kunnioittava. Olen tehnyt niin sydämellisen ja niin oikeudenmukaisen [roolihahmon] kuin osaan tehdä. Hahmo on sarjan moraali ja selkäranka.”

 

Sarjasta on tullut taakka Hihhihhiille. Katajan mukaan Keihäsmatkat on aiheuttanut peräti 800 000 euron tappiot.

”Myimme sen liian halvalla”, Kataja sanoo. Hän sanoo olevansa sarjaan tyytyväinen ja pitävänsä sitä ”taiteellisesti korkeatasoisena”.

”On hankala sanoa tätä, kun itse siinä näyttelee, mutta minusta siinä on makeasti toteutettu ajankuva. Jäppi Savolainen on aikamme kuumimpia ohjaajanimiä. Sarja on inspiroinut paljon lehtijuttuja.”

Arvio eroaa esimerkiksi Helsingin Sanomien kulttuuritoimittajan Jussi Lehmusveden näkemyksestä, jonka mukaan sarja ”tuo mieleen elokuvan Uuno Epsanjassa”.

Mahdollisessa kunnianloukkausjutussa vastaajana olisi myös Nelonen. Sen edustajat kieltäytyivät haastattelusta. Televisiojohtaja Ville Toivonen vastasi sähköpostitse.

”Perustuslaissa säädetään taiteen vapaudesta: historiallisiin tapahtumiin perustuvan fiktiivisen draamasarjan tekemiseen ei tarvita henkilöhahmojen esikuvien perheen tai omaisten lupaa”, viestissä todetaan.

Toivonen toistaa tutun argumentin.

”Genre on tällä hetkellä hyvin suosittu, tunnetuin lienee Englannin kuningasperheestä kertova The Crown Netflix-suoratoistopalvelussa.”

Luvalla vai ilman

Juridista lupaa ei lähtökohtaisesti tarvita, jos joku tekee tosielämän henkilöstä fiktion, kuten näytelmän, sarjan tai kirjan.

Kaupallinen hyödyntäminen on harmaata aluetta. Riidoista ei yleensä seuraa markkinointinostetta, pikemminkin päinvastoin.

Matti Nykäselle maksettiin Aleksi Mäkelän ohjaamasta Matti-elokuvasta, jossa mäkihyppääjää esitti Jasper Pääkkönen. Toissa vuonna valmistui Valmentaja, Tuukka Temosen tulkinta Jari Sarasvuon elämästä. Temonen keskusteli hankkeesta etukäteen Sarasvuon kanssa, mutta Sarasvuon muistikuvien mukaan varsinaista lupaa sen tekemiseen ei pyydetty – eikä tarvittu.

Esimerkiksi Dome Karukosken ohjaama Hollywood-elokuva J. R. R. Tolkienista tehtiin ilman yhteistyötä perikunnan kanssa.

Luvattomatkaan tulkinnat eivät ole Suomessa juuri johtaneet ilmiriitoihin. Britannian kuninkaalliset eivät ole lainkaan kommentoineet The Crownia.

Kalevi Keihäsen perikunnan mielestä keskeisin ongelma on se, että Keihäsmatkat-sarjan markkinointi on keskittynyt Keihäsen hahmoon. Heidän mukaansa se edellyttäisi lupaa.

Heille taiteen vapauden raja ylittyy myös siinä, että toisaalta sarjan väitetään kuvittavan tunnettuja tosi asioita ja silti tyylilaji on puskafarssi ja ”isästä on tehty ihan sketsihahmo”, kuten Julle Keihänen muotoilee.

Keihäsmatkat-sarjan päähenkilöstä ei ainakaan uskoisi, että Kalevi Keihänen oli tosiasiassa sotaveteraani, joka järjesti menestyksekkäästi kansainvälisiä matkoja 1950-luvun alusta alkaen.

Perikunta ei ole ollut ehdoton sen suhteen, että Kalevi Keihästä kuvataan kulttuuriteoksissa. Se on aiemmin antanut esimerkiksi Kihniön ja Ruukinmyllyn kesäteattereille luvan Keihästä käsitteleviin näytelmiin.

”Kesäteatterit lähtivät liikenteeseen ihan toisella tapaa. He ottivat yhteyttä puoli vuotta ennen tuotantoa käsikirjoituksen kera. Lupa oli helppo antaa. Kun yhteyttä otetaan ajoissa ja avoimesti, voi päätellä, ettei mitään salailtavaa ole”, Julle Keihänen sanoo.

 

Juttua muokattu 8.12. kello 9:47: Lisätty tieto siitä, että Tuukka Temonen oli keskustellut elokuvahankkeestaan etukäteen Jari Sarasvuon kanssa. 

Avainsanat
Sisältö