Jaanus Juss avasi rähjäisen neukkumiljöön luoville yrityksille: Alueen ei tarvitse olla ”lupaava” tai ”hip”

Kaupunkisuunnittelu on ”ajan ja rahan tuhlausta”, sanoo Telliskiven vision luonut tallinnalainen.
Kulttuuri 23.9.2017 18:42

Jaanus Juss. © Pauliina Salonen

TALLINNA, VIRO – F-Hoone on Tallinnan tunnetuimpia ravintoloita. Iltapäivällä sen pöydissä istuu seurueita läppärit edessään, ja jostain kuuluu suomeakin. Tänne on helppo vaikka kävellä suoraan laivalta.

Kun F-Hoone aloitti kymmenisen vuotta sitten, ympäröivä alue ei vaikuttanut houkuttelevalta varsinkaan iltapimeässä. Nyt ravintola on neukkuaikaisen tehdasmiljöön sydän.

Sieltä yleensä löytyy myös Jaanus Juss, 36-vuotias tallinnalainen, jonka ansiosta Telliskiven alue on kaupungin luovan talouden keskus. Se on täynnä ravintoloita, kahviloita, gallerioita ja pikkuliikkeitä.

Jussia pyydetään yhä useammin puhumaan ulkomaille. Seuraavaksi hän on tulossa seminaariin Helsingin Lähiöfest-tapahtumaan.

Koska aurinko paistaa, Juss ehdottaa, että istumme yhdelle alueen monista terasseista.

”Tässä oli aikaisemmin baari, joka maksoi meille täyttä vuokraa”, Juss esittelee. ”Tilalle tuli galleria, joka ei maksa vuokraa ollenkaan. Valitsimme gallerian, koska se tuo arvoa yhteisölle.”

Tässä onkin tiivistettynä alueen logiikka: noin 250 yrityksestä 200 edustaa toiminnan kivijalkaa, luovaa taloutta. Ravintolat ja muut kaupallisemmat yritykset tukevat luovia yrityksiä maksamalla enemmän vuokraa.

Jokainen yritys on valittu tarkkaan, lähinnä Jussin visioiden mukaisesti. Jussin oma tiimi on pieni: siihen kuuluvat hänen lisäkseen vain tapahtumatuottaja, kirjanpitäjä sekä joukko huoltomiehiä. Korjattavaa riittää.

Juss tapaa kuvailla runollisesti, että Telliskivi on kuin huolella koottu taidenäyttely. Kansainvälisillä ketjuilla ei ole sinne asiaa, eikä myöskään asuntomarkkinoilla.

Telliskivi on myös yhä enemmän tapahtumapaikka, ja se on ottanut kantaakin järjestämällä maahanmuuttoa puolustavan festivaalin. Nyt Juss haluaa häivyttää alkoholin näkyvyyttä alueella ja tapahtumissa.

”Ihmiset tekevät paikan.”

Juss oli parikymppinen, kun Telliskiven alue tuli myyntiin. Se houkutteli monia. Sijainti lähellä merta, keskustaa ja vanhaa kaupunkia on mainio. Kiinteistösijoittajana uraa luonut Juss pystyi esittämään parhaan tarjouksen. Hänen rahoittajansa oli valmis suureen riskiin.

Kymmenen kelvotonta teollisuusrakennusta, 40 000 neliötä tilaa. Ensin piti rakentaa putket ja sähköt. Itse rakennukset saivat jäädä melko lailla alkuperäiseen kuntoonsa.

Jussia ohjasi mielikuva Berliinistä, jossa hän oli viettänyt aikaa vallatussa talossa.

”Siellä tajusin, että ei ole mitään väliä, vaikka paikka olisi pelkkä läävä. Ihmiset tekevät paikan.”

Telliskivi ei ole läävä. Jussin mielestä sen pitää olla siisti. Uudet vuokralaiset saavat esittää omat toiveensa, joiden mukaan omistaja remontoi tilan.

Jussin mukaan Telliskivessä ei ole juuri käytetty arkkitehtien apua.

”Yleensä insinöörit vain varmistavat, että noudatamme sääntöjä ja että seinät eivät romahda.”

Perinteiset arkkitehdit eivät taida olla Jussin ideologiasta innoissaan.

”Meillä on tosiaan erilaiset näkemykset kaupunkisuunnittelusta.”

 

Juss korostaa olevansa rauhallinen tyyppi, mutta kaupunkisuunnittelu herättää hänessä jatkuvasti ihmetystä. Hän kertoo seminaarista, jossa sattumoisin Helsingin kaupungin edustaja esitteli suunnitelmia 40 vuotta eteenpäin. Juss pyöritteli päätään.

”Emmehän me tiedä mitään edes siitä, mitä tapahtuu viiden vuoden päästä. Suunnitelmat ovat ajan ja rahan tuhlausta.”

Jussin näkemyksen mukaan rakennuksilla ei ole oikeastaan mitään väliä. Tärkeintä ovat ihmiset ja yhteisö. Tämä on myös hänen neuvonsa: alueen ei tarvitse edes olla yhtään ”lupaava” tai ”hip”.

”Arvo tulee ihmisistä.”

Telliskiven visio on jo levinnyt muun muassa Tarttoon. Sitä saatetaan soveltaa myös Viron ulkopuolella. Juss korostaa kuitenkin, että hän ei pysty neuvomaan tilapäisissä projekteissa.

”Telliskivi on pysyvä ratkaisu, joka vaatii jatkuvaa tinkimättömyyttä.” 

 

Kaupunkikulttuuritapahtuma Lähiöfest Helsingissä 25.9.–1.10.2017.