Helsingin Musiikkitalo ei välitä profiloitua

Helsinki
Teksti
Pirita Männikkö
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Helsingin Musiikkitalo ja Finlandia-talo tulevat olemaan tietyltä osin kilpailijoita, sanoo Helena Hiilivirta.

Helena Hiilivirta
Helena Hiilivirta esittelemässä Helsingin Musiikkitalon pienoismallia marraskuussa 2007. Kuva Markku Ulander / Lehtikuva


Helsingin juhlaviikkojen väistyvä johtaja Risto Nieminen kritisoi taannoin Suomen Kuvalehdessä suomalaista kulttuuripolitiikkaa kovin sanakääntein. Myös rakenteilla oleva musiikkitalo sai osansa.

Nieminen peräsi taiteellisia linjauksia, mutta johtaja Helena Hiilivirta ei erityisestä profiloitumisesta perusta.

“Jos sillä tarkoitetaan sitä, että valitaan tietty linja, ja pidetään siitä tiukasti kiinni, niin ehdottomasti ei profiloiduta.”

Hiilivirran mukaan olennaista musiikkitalon taiteellisessa sisällössä on ajassa kiinni oleminen ja monipuolisuus. Uudessa musiikkitalossa tullaan esittämään musiikkia laidasta laitaan, myös kevyttä sellaista.

Minkälaiseksi musiikkitalon ja Finlandia-talon työnjako sitten tulee muotoutumaan?

“Finlandia-talohan aikoo keskittyä kongresseihin ja hehän ovat aivan riemuissaan siitä”, Hiilivirta naurahtaa.

Hän kuitenkin myöntää, ettei musiikillinen toiminta tyystin katoa Finlandia-talosta, vaan siellä tullaan edelleen esittämään kevyttä musiikkia. Siis samaa, mitä Helsingin Musiikkitalokin havittelee.

“Siinä kohti sitten olisimme ehkä kilpailijoita”, Hiilivirta sanoo.

Pariisin uusi musiikkitalo ei ole duunareille

Helsingin Musiikkitalo on osittain saman pulman edessä kuin vastaavat hankkeet Euroopassa. Uusia musiikkitaloja rakennetaan jatkuvasti, mutta ongelmana on se, että klassisen musiikin yleisöt vanhenevat, eikä nuoria kiinnosta. Miten siis houkutella uusia yleisöjä?

Pariisissa on rakenteilla hieman Helsingin hanketta muistuttava musiikkitalo. Philharmone de Paris -hanketta johtava Laurent Baylen mielestä uusien musiikkitalojen pitäisi ottaa mallia museoista, jotka ovat nykyään todellisia monitoimikeskuksia.

Pariisin uuden musiikkitalon konserttisalin erikoisuus on se, että sitä voidaan muutella eri tarkoituksiin sopivaksi. Monikerroksinen rakennus pitää sisällään paitsi myös kahvilan, ravintoloita sekä opetus- ja näyttelytiloja.

Uusien yleisöjen houkutteleminen näkyy myös rakennuksen sijainnissa.

Uusi filharmonia rakennetaan hienostoalueiden sijaan sellaiselle alueelle, missä asuu ihmisiä eri yhteiskuntaluokista. Tosin aivan duunareita ei edes yritetä saada paikalle. Baylen mukaan uusi musiikkitalo pyrkii vetoamaan erityisesti keskiluokkaan, josta suuri osa asuu lähiöissä. Perinteisesti konserteissa on käynyt lähinnä eliitti.

Laurent Bayle puhui Helsingin juhlaviikkojen yhteydessä järjestetyssä Musiikin tila -keskustelutilaisuudessa torstaina.