Erkki Vuokila taitaa sanaristikkojen laadinnan

Teksti
Piia Simola
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

“Tämä alkaa olla aika erinäköinen kuin mitä ensin ajattelin.”

Vielä hetki sitten pöydällä oli vain tyhjä ruutupaperi, lyijykynän pätkä ja kumi. Nyt ruudukon vasen alareuna on täynnä sanoja, jotka ristikonlaatija Erkki Vuokila on limittänyt toisiinsa. Verkko kiristyy kulmaa kohti, ja seuraava siirto mietityttää. Vuokila on laatimassa kahden tähden eli keskitason ristikkoa.

“Tähän sopisi ‘leivät’. Siihen löytyy myös vaikeampia vihjeitä. Helpossa ristikossa piirrettäisiin, tässä voin käyttää sanavihjeitä”, Vuokila sanoo.

“Hyvä ristikko sisältää tavallista yleistietosanastoa. Ratkoja keksii vihjeen ja tietää, että se on oikein.”

Vuokila tietää, mistä puhuu. Hänen ensimmäisen ristikkonsa julkaisusta tulee pian kuluneeksi 40 vuotta. Nyt mies työllistää omassa firmassaan Sanaris Oy:ssa kuusi palkattua laatijaa ja piirtäjää sekä kymmeniä avustajia. Yhtiö tekee ristikot noin sataan lehteen, muun muassa Ilta-Sanomiin, Aamulehteen ja Suomen Kuvalehteen.

Ristikko tehdään nöyryydellä

Kun Vuokila aloitti, ristikoiden laatijat laskettiin Suomessa yhden käden sormin. Nyt heitä on kymmeniä. Vuokila ei ole koskaan leipääntynyt.

“Taso pitää vähintään säilyttää, ja ammattitaito kasvaa koko ajan.”

Laatiminen vaatii tarkkaa yhteensovittelua. Kun yksi sana vaihtuu, toinenkin menee uusiksi.

“Taidan ottaa ‘leivät’ kuitenkin pois.” Leivistä tulee rievät ja kumi käy.

“Kumi on tässä työssä oikeastaan tärkeämpi kuin kynä. Vaikka kuinka yrittäisi ennakoida, minkään valinnan seurauksia ei voi varmasti tietää. On parempi rakentaa ristikko vaikka kokonaan uudelleen kuin iskeä päätään seinään.”

Joskus ristikoihin lipsahtaa virheitä. Silloin tulee palautetta.

“Useimmiten kyse on siitä, että vihje on väärässä ruudussa tai täysin väärä. Myös asiavirheitä sattuu. Jos kunnan sijainti on väärin merkitty, asukas huomaa sen heti.”

Suurin osa palautteesta on turhaa – ristikkoa ei vain ole osattu ratkoa oikein. Kamalinta on, jos lehteen painetaan eripariset pohja ja vihjeet.

“Silloin lehden keskus tukkeutuu ja ihmisten päivä on pilalla. Joskus tekisi mieli laittaa väärä ruudukko ihan vain palautteen saamiseksi”, Vuokila sanoo pilke silmäkulmassa.

Haasteet koukuttavat

“Neljäs kirjain ‘k’, viimeiset ‘t’ ja ‘i’. Tähän sopisi ‘etiketti’ – ai, ei sovikaan.”

Ristikon laadinta on teknistä työtä. Kun sana päättyy tavuun ‘ta’, siihen voi sovittaa tuhansia verbejä. T-pääte on vielä helpompi: mikä tahansa monikko käy.

Hyvä ristikon laatija asettaa itselleen ja ratkojille haasteita. ‘Hitaus’ on parempi kuin pelkkä ‘taus’, ja sanoissa voi käyttää harvinaisia kirjaimia, esimerkiksi ‘alamäen’ sijasta ‘ylämäkeä’.

Itsestäänselvyydet tylsistyttävät. Legendan mukaan “Tea Ista” löytyy lähes jokaisesta ristikosta. Sanaristikkoseura Sanasepot selvitti asiaa hiljattain tutkimuksessa.

“Ista oli kaukana kärjestä, mutta esimerkiksi sana ‘taas’ esiintyi joka viidennessä ristikossa”, Vuokila sanoo.

“Ristikot ovat täynnä sanoja, joiden avulla saadaan jokin muu sana. Ne vain ovat rakenteeltaan niin hyviä.”

Joistain puhekielisistä tai vierasperäisistä sanoista purnataan.

“Esimerkiksi iisi, sori ja lady on kuitenkin virallisesti hyväksytty suomen kieleen sellaisinaan.”

Laadukkaat ristikot ovat ajankohtaisia. Välillä ilmestyy uusia sanoja, joista tulee laatijoiden helmiä. Esimerkiksi Nokian johtajanvaihdos oli onnenpotku ristikkomaailmalle.

“Elop. Nelikirjaiminen p:hen päättyvä sana”, Vuokila selittää.

Usko itseesi

“Tähän sopisi ‘Tuisku’, vaikka en siihen varmaan ‘Anttia’ laitakaan.”

Ristikko on lähes valmis. Vuokila tallentaa ratkaisun vielä tiedostoksi, ja kun viimeinenkin sana löytää paikkansa, hän printtaa tuotoksen ja ohjeistaa piirtäjän.

Yhden ristikon tekeminen vie aikaa puolesta tunnista päivään. Vuokilan firma tuottaa niitä kymmenen päivässä. Suuri osa työstä tehdään sähköisesti, eikä tiedonhankintakaan ole enää yhden tietosanakirjan varassa, kuten takavuosina.

Vuokila ratkoo itse ristikkoja vähän.

“Haasteellisinta on löytää juuri itselle oikean tasoinen ristikko. Vaikka kesken jäänyt ristikko ei ole kamala asia, joidenkin mielestä ruudut on pakko saada täyteen.”

Vuokila katselee lähes valmista aikaansaannostaan.

“On pakko uskoa siihen, mitä itse tekee. Tästä on tulossa hyvä ristikko.”