Elää ja kuolla Benidormissa

Romain Gavras teki uuden Euroopan Scarfacen.

elokuva 12.04.2019 06:00
Kalle Kinnunen
Romain Gavras on elokuvaohjaaja toisessa polvessa.
Romain Gavras on elokuvaohjaaja toisessa polvessa. © Thomas Laisné/getty images

Kun Romain Gavras oli teini-iässä, kevyimpien Hollywood-elokuvien katsominen oli hänelle tapa kapinoida.

”Isäni vei minua katsomaan aika vaikeita elokuvia. Oman juttuni löysin värikkäistä amerikkalaisista leffoista.”

Ranskankreikkalaisen Gavrasin isä ei ole kuka tahansa kulttuurinystävä. Costa-Gavras tunnetaan poliittisista menestyselokuvista, kuten Z – hän elää (1969) ja Kateissa (1982).

Nuorempi Gavras löi läpi musiikkivideo-ohjaajana. Hänen uusi elokuvansa Maailma on sinun on pääosin Benidormiin sijoittuva kertomus rikollisista isojen rahojen kintereillä. Guy Ritchien gangsterifarssit eivät tule mieleen vain siksi, että rappeutuneimpia hahmoja ovat alkoholisoituneet skotti- ja brittirikolliset. Kuvallinen tyyli on hyperrealistista liioittelua.

Gavrasin satiiri on kuitenkin läpeensä yhteiskunnallista. Eri hahmot edustavat eri luokkia mahdollisuuksineen ja haaveineen. Etnisten ryhmittymien kisailu, joka äijäilevässä rikoskuvauksessa menisi helposti karrikoivan rasismin puolelle, kääntyy kommentaariksi. Ne jengit tuhoutuvat, joissa heimolaisuus perustuu vihaan.

”Kaikki elokuvat pikkurikollisista ovat yhteiskunnallisia”, Gavras sanoo.

”Isäni ymmärsi, että elokuva on spektaakkelia. Hän teki trillereitä, jotta sai poliittista sanomaansa esiin. Kuiva yhteiskunnallinen elokuva ei vedä katsojia.”

”Kaikki elokuvat pikkurikollisista ovat yhteiskunnallisia.”

Gavrasin kerronnassa kaikki kulkee popkulttuurisuodattimen läpi, mutta niin taitaa olla hänen koko elämänsä laita.

”Rupesin tekemään kotielokuvia vasta kun näin Mathieu Kassovitzin elokuvan Viha. Olin 14. Kassovitz asui naapurissamme. Vincent Cassel tuki minua ja kaveriani Kim Chapironia. Hän näytteli leffoissamme, vaikka olimme vasta teini-ikäisiä.”

Maailma on sinun viittaa jo nimellään Brian De Palman vuonna 1983 ohjaamaan Scarface – arpinaamaan, jossa Al Pacino esitti kuubalaista gangsteria Tony Montanaa. Siitä on tullut kulttiklassikko. Ironista kyllä, Montanaa myös ihaillaan. Gavras kuvailee elokuvaansa Scarfacen vastakohdaksi. Päähenkilö François (Karim Leklou) haluaa perustaa laillisen bisneksen, mutta ympärillä heiluu diilerin urasta haaveilevia pikkumontanoita. Pahin vastavoima on oma äiti, patologinen valehtelija ja kassakaappiekspertti.

”Todelliset ammattirikolliset ovat usein tyhmiä ja umpimielisiä. Scarfacesta tuli outo ilmiö, johon fanit heijastavat glamouria. Montana haluaa naida siskoaan ja tapattaa itsensä. Ei kovin coolia.”

Rähjäinen Benidormkin on Scarfacen 1980-luvun vauraan Miamin irvikuva, Euroopan ränsistynein lomaunelma. Gavras riisuu loistosta myös Casselia, joka esittää yhden rumimmista rooleistaan turpeana rikollisena.

Samaan tapaan kuin Quentin Tarantino on pyytänyt elokuviinsa hyviä, suosion huipulta pudonneita näyttelijöitä, myös Gavras teki nappiin osuvan yllätysroolituksen: ahnetta äitihahmoa esittää 1980-luvun tähti Isabelle Adjani.

Tilanne on toivoton: vaikka rahaa tulisi, päähenkilö ei pääse pakoon ongelmiaan. Maailma on sinun etenee unelmista melankoliaan.

”Isäni aikaan – kun hän oli ikäiseni – maailmassa oli toivoa. Maailman uskottiin muuttuvan. Nuoria kiinnosti kehittää yhteiskuntaa. Nykyään pitää olla melkein tyhmä ollakseen toiveikas.”

Ainakaan elokuva ei ole macho. François ei ole mikään arrogantti Tony Montana.

”Olen mammanpoikien sukupolvea. Jotkut jaksavat esittää kovista, mutta me ollaan kovin hauraita nuoria miehiä”, 36-vuotias ohjaaja sanoo.

Valinnat
tietokirja

Mika Mäkeläinen kuvaa asiantuntevasti Pohjois-Korean nykytodellisuutta.

romaani

Rakastin saksalaista huokuu hidasta viisautta.

romaani

Yllämme kaartuva taivas vie natsi-Saksasta 2020-luvulle.

Sarjakuvat

Valotusaika on mestarillinen scifitrilleri.

elämäkerta

Jouhikkotähti Pekko Käppi tarjoaa kaunista lohduttomuutta.

Sisältö