Vapaan elokuvan puolesta

Hannaleena Hauru tekee viihdyttäviä elokuvia fiksulle yleisölle.

ELOKUVA 18.12.2020 06:00
Niina Holm
Hannaleena Hauru.
Hannaleena Hauru. © JARMO WRIGHT

Fucking With Nobody on ohjaaja Hannaleena Haurun, 37, toinen pitkä elokuva. Jo esikoispitkä Lauri Mäntyvaaran tuuheet ripset (2017) oli poikkeus valtavirrasta. Uutuudella Hauru rikkoo elokuvakerronnan rajoja vielä rohkeammin.

Fucking With Nobody yhdistelee fiktiivisiä ja teoreettisia tasoja esseistisesti, hieman Jean-Luc Godardin Hullun Pierrot’n (1965) tapaan. Molemmat ovat eri suuntiin ryöppyäviä, ajassa kiinni olevia parisuhdekuvauksia. Vapaita, vetäviä ja vakavia.

Elokuvissaan Hauru purkaa romanttisia narratiiveja ja tekee näkyväksi parisuhteiden valtapelejä. Haurun mukaan ajassamme on tilausta käsitellä heteroparisuhteen kriisiä, mutta yhtä lailla Fucking With Nobody kertoo elokuva-alasta.

 

Elokuvassa kaikki alkaa humalaisesta vitsistä. Ikisinkku elokuvantekijä Hanna (Hauru itse) ystävineen käynnistää täydellisen parisuhteen Instagram-performanssin. Esitys lipeää käsistä ja sekoittuu kipeästi todellisuuteen. Metaelokuvan yksi taso on autofiktio.

Sisältö