Omien ja muiden elämäntavat

Teemu Nikin Nimby on levoton musta komedia.

elokuva
Teksti
Kalle Kinnunen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ajankohtaisista ja yhteiskunnallisista aiheista on vaikea tehdä näytelmäelokuvia. Tuotantoprosessit ovat pitkiä ja asiat ehtivät helposti vanhentua. Vilpittömästi ja avoimesti kantaaottava elokuva on usein kiusallinen.

Nimby on monella tasolla elokuva suvaitsevaisuudesta ja ihmisten taipumuksesta määrätä ja määritellä toisiaan, mutta sitä ei ole tehty oikeamielisyys edellä. Kärjistykset menevät usein enemmän farssin kuin satiirin puolelle.

Armomurhaajalla (2017) paikkansa kotimaisen tekijäkentän kärkijoukosta lunastanut parivaljakko Teemu Nikki ja Jani Pösö onnistuu juuri siksi. Avain on rohkeudessa heittäytyä, myös oudoksi. Virnistävästä yleissävystä huolimatta elokuva on näytelty pääasiassa realismin rekisterissä. Yhdistelmä toimii.

Levoton tarina alkaa nuoren suomalais-saksalaisen naisparin (Susanna Pukkila ja Almila Bagriacik) matkustaessa kesäiseen maalaispitäjään. Heidän kummankin pitäisi tulla kaapista perheelleen. Toisen vanhemmat (Antti Reini ja Mari Rantasila) ovat tyttärensä arvion mukaan vanhanaikaisia maalaisjuntteja. Saksalaisen äiti on maailmankuulu poliitikko, joka korostaa pakolaistaustaansa.