Katse kohti loppua

Harry Dean Stanton näytteli viimeiseen asti.

elokuva
Teksti
Kalle Kinnunen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Juonielokuvan sijaan Lucky on asenteen ja persoonan tallenne. Harry Dean Stanton (1926–2017) näyttelee Lucky-nimistä miestä, joka asuu yksin pienessä aavikkokaupungissa.

Jämptisti pessimistinen, lempeän oloinen Lucky ei ole aivan erakoitunut, sillä hän tapaa ihmisiä lounaskahvilassa ja baarissa. Lakonisuus on tapissa. ”Vaivaantunutta hiljaisuutta pahempaa on vain small talk”, Lucky toteaa.

Vaikka tarinaa ei ole, juttu vie heti mukanaan. Lucky-hahmo on ilmeinen tulkinta tavattoman karismaattisesta näyttelijästään. Muun muassa Paris, Texasissa ja useissa David Lynchin elokuvissa esiintynyt Stanton kertoo roolihahmonsa suulla elämänfilosofiastaan sekä onnistumisten, pettymysten ja yksinäisyyden kokemuksista. Näyttelijän taustaa tietävät huomaavat, että kun Lucky muistelee kahvilaan pysähtyneen vanhuksen (Tom Skeritt) kanssa sota-aikaa, puhe on Stantonin nuoruudenkokemuksista laivaston kokkina. Episodimainen elokuva on väistämättä epätasainen, mutta mitä selvemmin Stanton esittää itseään, sitä korkeammalle fiilis nousee.

Elokuva on näyttelijä John Carroll Lynchin (ei sukua Davidille) esikoisohjaus. Luckyssa ei ole mysteerejä tai hengenheimolaisen Aki Kaurismäen esteettistä ulottuvuutta. Kuvassa pitää olla Stanton, kohtauksissa ei kiirehditä, siinä se. Ratkaisu toimii aika hyvin.