Säälikää maakuntaa

Arvio: Metsäjätti on sujuva mutta turtunut elokuva.

elokuva
Teksti
Kalle Kinnunen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Jussi Vatasen läsnäolo ei ole ainoa asia, joka sitoo Metsäjättiä Napapiirin sankarit -elokuviin. Tuttua ovat myös elokuvan miljööseen johdattava humoristinen kertojanääni, miehisen kaveruuden käsitteleminen sekä tapahtumien sijoittuminen siihen Suomeen, josta työt ja tulevaisuus katoavat.

Metsäjättiä voisi kutsua kunnallisdraamaksi. Napapiirin sankarien tapaan se muistuttaa, kuinka suomalaisen ei kannata luovuttaa globalisaation ja markkinatalouden paineissa. Kylmien materiaihmisten kaupungin ja luppoisamman maaseudun vastakkainasettelu sitoo Metsäjättiä myös vanhempaan kotimaiseen elokuvaperinteeseen.

Vatasen esittämää Pasia odottaa kansainvälisen suuryhtiön uraputki ja perhe-elämä ylemmässä keskiluokassa. Esinaisensa käskystä hän joutuu synnyinkaupunkiinsa Törmälään. Paikkakuntaa kantavat puunjalostus ja tehdas, jonka tulevaisuus on vaakalaudalla. Lapsuudenystäville Pasista on tullut muukalainen, ja pian hän näyttää sielunsa bisnespaholaiselle myyneeltä roistolta.

Muita keskeisiä näyttelijöitä ovat Hannes Suominen lapsuudenkaverina, josta on tullut vastuuntuntoinen kunnallispoliitikko ja Metallica-fani sekä Iikka Forss omanarvontuntoisena duunarina. Sara Soulién näyttelemä puoliso ei ole moniulotteinen hahmo, vaan juonen edellyttämä pakollinen vastavoima, syyntakeeton Helsingin seireeni.