Tuotantoyhtiö kyllästyi kasvaviin lipputulovaatimuksiin: Hitiksi povattu Yösyöttö ei tule Finnkinon teattereihin

Määrävän markkina-aseman väärinkäyttöä räikeimmillään, tuottaja Markus Selin luonnehtii Finnkinon toimintaa.
Elokuva 4.10.2017 11:24

Solar Films tuotantoyhtiön omistaja Markus Selin. © VESA MOILANEN / LEHTIKUVA

Kotimainen draamakomedia Yösyöttö tulee ensi-iltaan tämän viikon perjantaina. Finnkinon teattereissa sitä ei kuitenkaan nähdä.

Tuotantoyhtiö Solar Filmsiltä ja elokuvan levityksestä vastaavasta Nordisk Filmistä kerrotaan, että Finnkino on halunnut muuttaa sopimuksia yksipuolisesti.

”Finnkino pysyi vaatimuksessaan saada lipputuloista entistä suurempi osuus”, kertoo Nordisk Filmin toimitusjohtaja Katarina Nyman.

”Meille tarjottiin naurettavaa prosenttiosuutta lipputuloista. Finnkino kiristää meitä”, sanoo puolestaan elokuvan tuottaja Markus Selin Solar Filmsistä.

Selinin mukaan Finnkino ei suostunut neuvottelemaan.

”Heiltä sanottiin suoraan, että kun palaveri päättyy, he ovat asiassa voittajia.”

Nordiskilla ja Solarilla odotettiin keskiviikkoaamuun 4. lokakuuta asti, että Finnkino taipuisi vaatimuksissaan. Nyt on selvää, että Yösyöttö ei tule Finnkinon valkokankaille.

 

Levittäjän ja tuottajan päätös on ensimmäinen laatuaan. Finnkinolla on lähes 70 prosentin markkinaosuus Suomen elokuvateatterialasta. Sen 14 monisaliteatteria sijaitsevat yhdessätoista Suomen kolmestatoista suurimmasta kaupungista.

Selinin mukaan Yösyötölle odotettiin yli 200 000 katsojaa.

”Jos markkinaosuus on 70 prosenttia, siitä voi laskea, mitä arvioimme menettävämme. Emme olisi laittaneet televisiokampanjaa ja ulkomainoskampanjaa tässä mitassa, jos olisimme tienneet, että näin käy”, Selin sanoo.

Ongelman kulttuuripoliittista ulottuvuutta lisää elokuvan julkinen tuki. Yösyöttö on saanut 250 000 euroa Suomen elokuvasäätiön tukea.

”Tilanne on katastrofaalinen sekä Yösyötön tekijöille että meille. Tuottajalla on oma pääoma kiinni elokuvassa ja meillä on päällä useiden satojen tuhansien eurojen mainoskampanja, mutta nyt peli oli pakko pistää poikki”, Nyman kertoo.

Sekä Selin että Nyman sanovat, että koko suomalaisen elokuva-ala on uhattuna.

”Olemme huolissamme kotimaisen elokuvan elinmahdollisuuksista”, Nyman toteaa.

”Ratkaisu tehtiin kotimaisen elokuvan tekemisen mahdollisuuksien säilymisen puolesta. Näin pienillä markkinoilla on pakko toimia yhteistyössä.”

Yösyötön ohjaaja on Marja Pyykkö ja siinä näyttelevät muiden muassa Petteri Summanen, Marja Salo, Niko Saarela, Pihla Viitala ja Lauri Tilkanen.

”Finnkino yrittää pistää koko kotimaista elokuvantekemistä nurin. Oletettavasti kaikille muillekin kotimaisille tekijöille esitetään samaa sopimusta kuin meille”, Selin sanoo.

”Viime aikoina kotimainen elokuva on merkittävästi paikannut niitä elokuvavuosia, jona ei ole ollut kansainvälisiä suuria hittejä. Jostain syystä Finnkinolla unohdetaan tämä.”

”Ilman Finnkinoa ei tässä maassa voi lanseerata elokuvia.”

Finnkino kuuluu Nordic Cinema Groupiin, jonka omistaa amerikkalainen AMC-elokuvateatteriketju.

Nymanin mukaan keskustelut Finnkinon kanssa vaikeutuivat radikaalisti keväällä 2017. Hän uskoo syyn olevan uudessa omistajassa.

”Meille on esitetty argumentiksi, että filmivuokrasopimukset pitää saada suurten eurooppalaisten maiden tasolle. Mutta Suomessa on 5,5 miljoonaa asukasta ja Saksassa 80 miljoonaa, ja silti kustannustasot ovat samanlaisia. Ei näin erilaisilta elokuvamarkkinoilta voida vaatia samanlaisia rakenteita.”

Nymanin mukaan Finnkino perustelee muuttuvaa tulonjakoa myös investoinneilla, joita ketju tekee elokuvateattereihinsa.

”Näkemyksemme mukaan se on normaali osa elokuvateatterien liiketoimintaa. Tuottajat taas investoivat elokuviin. Yleisö katsoo elokuvia ja lipputulot jaetaan. Oheismyynnistä Finnkino saa sata prosenttia. Koemme, että kumpikin argumentti on perusteeton ja Finnkinon vaatimukset kohtuuttomat.”

 

Finnkino on yrittänyt kiristää ruuvia jo aiemmin. Suurimpaan julkiseen riitaan sanelupolitiikka johti keväällä 2014.

Hollywood-tuotantoyhtiö Sony ilmoitti, ettei The Amazing Spider-Man 2 -elokuvaa tuoda lainkaan Finnkinon kankaille. Silloinkin syyksi kerrottiin yksipuolinen sopimusten muuttaminen.

Tiettävästi tuolloin taipui Finnkino.

Finnkinon liikevaihto vuonna 2016 oli hieman yli 82 miljoonaa euroa. Suomen toiseksi ja kolmanneksi suurimpien elokuvateatteriketjujen Bio Rex Cinemasin ja Savon Kinojen liikevaihdot olivat 8,5 ja 3,1 miljoonaa euroa.

Finnkinon hallussa on 102 Suomen noin 320 elokuvasalista. Niillä paikkakunnilla, joilla Finnkino toimii, yritys on käytännössä määräävässä markkina-asemassa.

Esimerkiksi Helsingissä sen markkinaosuuden on arvioitu olevan noin 95 prosenttia ja Turussa käytännössä sata prosenttia, sillä kaupungissa ei ole muiden toimijoiden elokuvateattereita.

Edes muutamille tuhansille katsojille suunnattuja elokuvia ei ole tuotu levitykseen ilman, että niitä esitetään myös Finnkinolla. Sen suurissa kaupungeissa saavuttaman aseman vuoksi maanlaajuinen levitys ilman Finnkinon teattereita on käytännössä mahdotonta.

Finnkino saavutti asemansa vuonna 2006, kun Sandrew Metronome myi sille teatterinsa ja luopui elokuvien esitystoiminnasta Suomessa.

Elokuva-alan kilpailutilanne Suomessa on klassinen esimerkki kilpailun kannalta epäedullisesta yrityskaupasta, totesi Kilpailu- ja kuluttajaviraston yrityskauppavalvonnan tutkimuspäällikkö Sanna Syrjälä kesäkuussa Kauppalehdelle

”Meidän näkökulmastamme Finnkinon asema on äärimmäisen tärkeä. Ilman heitä ei tässä maassa voi lanseerata elokuvia”, Nyman sanoo.

Käyttääkö Finnkino määräävää markkina-asemaa väärin?

”Aivan ehdottomasti. Tämä on sitä räikeimmillään”, Selin sanoo.

”Jos kilpailuvirasto eivät tähän puutu, kuka puuttuu?”

 

Finnkinon myynti- ja markkinointijohtaja Kalle Peltola sanoo, ettei väite Finnkinon yksipuolisesti ajamasta uudesta sopimuksesta pidä paikkaansa.

”Kyseessä on laajempi keskustelu, jonka kohteena on vuodesta 2012 toistaiseksi voimassa ollut raamisopimus Nordisk Filmin ja Finnkinon välillä”, Peltola kirjoittaa sähköpostissa.

Hänen mukaansa Nordisk Film on ollut haluton neuvottelemaan.

”Vanhentuneen raamisopimuksen päivittämiselle on luonnolliset syyt: Olemme viime vuosina tehneet merkittäviä investointeja teattereihimme, mikä on vaikuttanut myös kävijämäärän kasvuun”, Peltola kirjoittaa.

”Kotimaiset elokuvat ovat meille sydämen asia ja Finnkinon teattereissa esitetään koko ajan kotimaisia elokuvia. Finnkinon ja Nordisk Filmin väliset sopimusneuvottelut eivät liity kotimaisen elokuvan asemaan Finnkinossa, sillä Nordisk Film edustaa myös kansainvälisiä elokuvia.”

Katarina Nyman toteaa, ettei ole mitään raamisopimusta eikä muutakaan irtisanottua sopimusta.

”Tuotonjaosta on sovittu elokuvakohtaisesti. On taulukoita, joita on käytetty, mutta on sovittu muillakin tavoin. Keväästä asti Finnkino on halunnut muutoksia vuokramalleihin. Olemme käyneet neuvotteluja. Olemme sanoneet, ettemme hyväksy malleja, jotka johtavat tuottajien tulojen heikentymiseen.”

Nyman kummastelee Finnkinon asiasta lähettämän tiedotteen väitettä, että Nordisk Film olisi tehnyt Yösyötöstä ”myynninestopäätöksen”.

”Yösyötön kohdalla jäätiin sopimuksettomaan tilaan. Levittäjä ei voi silloin tehdä muuta kuin ottaa elokuvan pois teattereista. Se on normaali liiketoimintapäätös.”

Juttu julkaistu 4.10.2017 klo 11:24. Juttua muokattu 4.10.2017 klo 13:42. Lisätty Finnkinon myynti- ja markkinointijohtaja Kalle Peltolan kommentit ja Katarina Nymanin vastaus niihin.