Seksiä, komiikkaa ja historiaa

Radu Juden palkittu kokeellinen elokuva ei kerro juuri mitään tavalliseen tapaan.

elokuva 09.09.2021 18:00
Harri Römpötti
Bad Luck Banging or Loony Porn analysoi säädyttömyyttä.
Bad Luck Banging or Loony Porn analysoi säädyttömyyttä. © Ghetie Silviu

Romanialaisen Radu Juden Bad Luck Banging or Loony Porn voitti keväällä Berliinin elokuvajuhlien pääpalkinnon. Alkuteksteissä ohjaaja luonnehtii elokuvaansa populaarielokuvan luonnokseksi.

”Populaarissa elokuvassa pitää olla seksiä ja komiikkaa. Tässä on molempia, vaikka en pysty tekemään sellaista. Olkoon sitten luonnos”, Jude sanoo puhelimeen Bukarestissa.

Elokuva alkaa päähenkilö Emilian (Katia Pascariu) ja miesystävän panovideolla, joka karkaa verkkoon. Emilia on opettaja, ja sinänsä ihan tavallisen seksin vuotaminen näkyville aiheuttaa skandaalin.

Rakkautta ja anarkiaa -festivaali esittää Loony Pornin, ja Jude tulee etävieraaksi.

 

Judesta tulee mieleen Jugoslavian 1960–1970-lukujen mustan aallon tunnetuin satiirikko Dušan Makavejev. Myös Juden komiikka on hapokasta. Hän etäännyttää katsojia kerronnalla, joka muistuttaa usein, että tässä katsotaan elokuvaa.

”Ikävä kyllä minulla ei ole omaa tyyliä. Minun pitää etsiä aina jokaiselle elokuvalle sopiva muoto. Siinä mielessä Godard voisi olla esikuvani. Hänhän teki elokuvia elokuvan kielestä. Viime aikoina tosin olen harrastanut etäännyttämistä.”

Jude (s. 1977) teki ensimmäisen lyhytelokuvansa 2000-luvun alussa, romanialaisen elokuvan uuden aallon alkuvaiheessa. Hän on nuorempi kuin Cristian Mungiu ja useimmat muut Romanian elokuvan elvyttäjät. Viime vuosina Jude on noussut yhdeksi Euroopan puhutuimmista ohjaajista.

Maansa historian pimeistä puolista kiinnostuneen Juden I Do Not Care If We Go Down in History as Barbarians (2018) sai laajasti huomiota. Se kertoo Odessan vuoden 1941 joukkomurhasta, jossa romanialaiset sotilaat tappoivat ainakin 25 000 juutalaista. Todellisuus saa rinnalleen metatason.

”Aiemmin tein realismia samoin kuin muut uuden aallon ohjaajat. Mutta eihän Odessan verilöylyn kaltaista tapahtumaa voi kuvata suoraan. Siitä tulisi katsomiskelvotonta tai Hollywood-siirappia. Etäännyttäminen tuntui sopivalta.”

Jude huomauttaa, että Romaniasta muistetaan aina Nicolae Ceauşescun sosialistidiktatuurin aika, mutta esimerkiksi Barbariansissa kuvatusta natsikaudesta romanialaiset mielellään vaikenevat.

Radu Jude.

Radu Jude. © theo stancu

Jude kasvoi Ceauşescun valtakaudella. Lapsena elokuvat eivät edes juolahtaneet hänen mieleensä. Romaniassa ne olivat silloin pelkkää propagandaa. Juden vanhemmat olivat kotoisin maalta eivätkä juuri harrastaneet kulttuuria.

”Vallankumouksen aikaan olin 12-vuotias. Varsinkin 90-luku oli vaikea, koska kaikki olivat köyhiä. Mutta se oli hyvää aikaa olla teini, kun Coca-Cola, rock ja elokuvat vyöryivät Romaniaan. 16-vuotiaana löysin elokuva-arkiston ja aloin kiinnostua erilaisesta elokuvasta.”

Loony Pornissa ei ole paljon mitään tavanomaista. Yhdessä jaksossa Jude seuraa Emiliaa pitkään pitkin Bukarestin katuja. Juuri mitään ei tapahdu, ja välillä kamera harhautuu kuvaamaan rakennusten yläkerroksia.

”Halusin kuvata nykyaikaa samaan tapaan kuin historiaa katsotaan. Jos käy Pompeijissa, kaikki yksityiskohdat kiinnostavat. Mutta eivät siellä aikoinaan asuneet ja eläneet kiinnittäneet niihin huomiota.”

Elokuvan keskimmäinen osa on kitkerän ironinen kollaasi Romanian lähihistoriasta, arjesta ja kulttuurista. Tarinaa siinä ei ole.

”Tarina ei ole tärkeä, vaan sen yhteydet yhteiskuntaan. Filosofi Walter Benjamin on sanonut, että arkiset yksityiskohdat, joita ei huomata, voivat paljastaa asioita yhteiskunnan taustalta. Harhailun taide kiinnostaa minua.”

Juden elokuvaa sopiikin katsoa assosiaatioiden kautta. Hän sanoo, ettei aina tiedä itsekään, mitkä mielleyhtymät ovat oikeita.

 

Vasta lopussa Loony Porn kertoo tarinaa perinteisesti. Koulun vanhempainillassa puidaan Emilian skandaalia. Yhteiskunnan eri puolia edustava väki pohtii, voiko Emilia opettaa heidän lapsiaan, kun hänen seksivideonsa näkyy kaikelle kansalle.

Ihmiset närkästyvät, vaikka Emilia ei tee mitään poikkeavaa tai turmeltunutta. Ilman hänen omaa syytään yksityinen vain on tullut näkyväksi. Verkon ja sosiaalisen median moraalinvartijat muistuttavat diktatuurin salaista poliisia Securitatea.

”Se on analyysiä säädyttömyydestä. Mitä on Emilian pieni säädyttömyys yhteiskunnan suurten säädyttömyyksien rinnalla”, Jude kysyy.

Rakkautta ja anarkiaa -festivaali Helsingissä 16.–26.9.

Sisältö