Arvio: 20,000 Days on Earth on sepitteellinen rocktähden omakuva.

Nick Cave ei olisi suostunut tavanomaiseen dokumenttielokuvaan.

elokuvat
Teksti
Kalle Kinnunen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Vaikka 20,000 Days on Earth on elokuva australialaisesta rocktähdestä ja kirjailijasta Nick Cavesta, joka esiintyy siinä omana itsenään, se ei ole dokumentti. Ohjaajapariskunta Jane Pollard ja Iain Forsyth ovat videotaiteilijoita, jotka ovat aiemmin lavastaneet erilaisia punk-henkisiä performansseja.

”Dokumenttielokuva luo museon, jonka läpi katsoja kulkee. Me yritimme lähestyä muistelemisen kokemusta. Kun me ajattelemme menneitä, muistot ovat sirpaleisia ja vääristyneitä”, Pollard sanoo.

Sitä paitsi muusikko oli vaikea tapaus, koska hän vihaa kuvatuksi tulemista. Caven ihailijoiksi tunnustautuvat elokuvantekijät olivat kuitenkin saavuttaneet hänen luottamuksensa. He olivat jo kahdeksan vuotta sitten tehneet levy-yhtiön värvääminä minidokumentteja Caven bändin The Bad Seedsin varhaisempien albumien tekemisestä.

”Tavanomaiseen henkilökuva- tai musiikkidokumenttiin Cave ei olisi suostunut”, Forsyth kertoo. ”Sovimme, että käsittelemme myyttiä, jonka hän on itsestään luonut.”

”Julkisuuden Nick Cave on keinotekoinen hahmo, ja on vaikea kuvitella, millainen hän on ollut uransa alussa, 30 vuotta sitten. Kiinnostavinta oli tutkia taiteilijan suhdetta tähän julkiseen omakuvaansa.”