Demarivaltuutetut eivät halua sitoutua Guggenheim-hankkeeseen

Viisi demarivaltuutettua on ilmoittanut, ettei kaupungin pidä vielä sitoutua Guggenheim-hankkeeseen. Ensin on tutkittava taitelijoiden tekemä Checkpoint Helsinki -ehdotus.

”Guggenheim Helsinkiin?” kysyi JCDecauxin raitiovaunupysäkkimainos 10. huhtikuuta. Kuva Vesa Moilanen / Lehtikuva.

Merkittävä joukko suomalaisia kuvataitelijoita toimitti tänään kaupunginjohtaja Jussi Pajuselle ehdotuksen siitä, miten Guggenheimin kakkosvaiheeseen varatut rahat voitaisiin käyttää Helsingin taidemuseon uudistamiseen niin, että siitä tulisi kansainvälisesti merkittävä taidemuseo. Pajunen kiitteli taitelijoita aktiivisuudesta.

Hankkeen nimi on Checkpoint Helsinki. Ajatus on perustaa Helsingin taidemuseon yhteyteen uusi, erillinen yksikkö, joka keskittyisi pelkästään kansainvälisesti merkittävien teosten tuottamiseen. Pyrkimyksenä on laajentaa museon toimintaa ja korostaa yhteistyötä muiden toimijoiden ja taiteenalojen kanssa, kehittää museokonsepti, jollaista ei ole missään muualla maailmassa.

Hankkeen takana on laaja joukko aktiivisesti ja menestyksellä
työskenteleviä suomalaisia taiteilijoita, etenkin keski-ikäistä ja
nuorempaa polvea. Useimmilla on suomen lisäksi toimintaa ulkomailla.
Mukana on myös taiteen tutkijoita, kuraattoreita, kriitikoita ja
galleristeja. Työryhmään kuuluu parikymmentä henkeä ja hankkeen
tukijoiksi on jo ilmoittautunut pitkälti toista sataa henkeä. Joukko
kasvaa koko ajan, sillä hanke julkistettiin ja nimiä alettiin kerätä
vasta muutama päivä sitten.

Checkpoint Helsinki -työryhmän
tiedotustilaisuudessa olivat myös demareiden ja vihreiden
kaupunginvaltuutetut. Kaupunginvaltuutettu Thomas Wallgren (sdp)
jakoi tilaisuudessa jo tiedotetta, jossa todettiin, että suomalaisten
kuvataiteen eturivin ammattilaisten tänään julkistama esitys tuo uuden
vaihtoehdon Guggenheim-museosta käytävään keskusteluun.

”Pidämme
ilmeisenä, ettei Helsingin tule sitoutua Guggenheim-hankkeeseen ennen
kuin taiteilijoiden ehdotuksen avaamia mahdollisuuksia on selvitetty”,
tiedotteessa todetaan. Sen ovat allekirjoittaneet demareiden
valtuustoryhmän puheenjohtaja Jorma Bergholm, valtuutetut Osku Pajamäki (Sdp) ja Thomas Wallgren sekä varavaltuutettu Tarja Kantola (Sdp).

Paikalla ollut vihreiden valtuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Vesa Peipinen piti taitelijoiden ehdotusta tervetulleena avauksena, joka tuo uusia
vaihtoehtoja ja näköaloja keskusteluun. Hän oli viemässä tietoa
hankkeesta omalle ryhmälleen. ”Oma kantani on, että Guggenheim- museon
arkkitehtuurikilpailuun ei pidä sitoutua ennen kuin eri vaihtoehtoja
pohditaan laajemmin myös kaupunki- ja kulttuuripoliittisesti. ”

Peipinen arvelee ettei kaupunginhallitus tee päätöstä asiasta vielä ensi maanatain kokouksessaan.

Tulevaisuuden tavoitteena innovatiivinen museorakennus

Checkpoint Helsinki -ehdotuksessa museo toimisi tuottajan roolissa, joka mahdollistaisi taiteilijoiden työskentelyn ja taiteelliset prosessit. Näin se olisi museo joka tuottaa ja asettaa näytteille jatkuvasti uusinta taidetta. Se olisi instituutio, jolla on kykyä elää ajankohtaisten tapahtuminen mukana.

”Uusi toimintamalli Checkpoint Helsinki, on kansainvälinen,
verkostoitunut, joustava, innovatiivinen ja tulevaisuuteen suuntautuva”,
selvitetään hankkeen luonnoksessa.

Museon Checkpoint Helsinki -yksikön taitelijavalintoja olisi tekemässä kansainvälinen, määräajoiksi koottu kuraattoriryhmä, jolla olisi tuore ja ajankohtainen kosketus kansainväliseen nykytaiteen kenttään. Yhteistyökumppaneita ja kiinnostavia taitelijoita voitaisiin hakea vaihtuvien verkostojen kautta eri puolita maailmaa. Samalla museolla olisi tilaisuus rakentaa tuottamistaan teoksista kansainvälisesti merkittävä kokoelma.

”Esimerkiksi Moderna Museetin asema perustuu juuri siihen, että kokoelma oli sitä hankittaessa hyvin edistyksellinen”, ehdotuksessa sanotaan.

Tulevaisuuden tavoitteena on myös uusi innovatiivinen museorakennus, mutta siitä ei tarvitse aloittaa. Toiminnan voi käynnistää heti ja se voi tapahtua monenlaisissa tiloissa eri puolilla kaupunkia – ja muuallakin. Toimimalla toisin Helsinki voi nousta kansainvälisesti näkyväksi ja ulkomaalaisia vieraita houkuttelevaksi kohtauspaikaksi.

Lue SK:n muut Guggenheim-aiheiset jutut ja blogit täältä.