Ihmiskunnan sielunmessu

CoDex 1962:n ilmaisuvoima lumoaa ja koettelee.

romaani 07.06.2019 06:00
Tommi Melender

Sjón: CoDex 1962. Suom. Kirsi Luoma, Maarit Kalliokoski ja Tuomas Kauko. Romaani. 559 s. Like, 2019.

Vahvimmat kirjailijat ovat kiehtovalla tavalla outoja ja tuttuja. He ammentavat yhteisen kulttuurimme syvistä virroista mutta luovat täysin omanlaisensa kerronnan tavat. Islantilainen Sjón (oikealta nimeltään Sigurjón Birgir Sigurðsson) on tällainen kirjallista mielikuvitusta avartava hahmo. Eturivin brittiprosaisti A. S. Byatt on luonnehtinut Sjóniä yhdeksi harvoista kirjailijoista, joka on mullistanut hänen käsityksiään romaanista taiteenlajina.

1962 syntynyt Sjón aloitti kirjallisen uransa varhaiskypsänä teinirunoilijana. Lyyrikon tausta näkyy hänen romaaneissaan. Ne eivät edusta turvallista keskitien kerrontaa, vaan yhdistelevät tyylilajeja ja merkitysavaruuksia leikkisästi ja eloisasti.

Vanha hokema siitä, että kieli luo romaanin maailman, pitää Sjónin kohdalla todellakin paikkansa. Sjón ei hyljeksi psykologisen realismin perinteisiä elementtejä, juonta ja henkilöhahmoja, mutta hänen teostensa lumo perustuu kielelliseen ilmaisuvoimaan, proosan värähtelyyn ja sykkeeseen.

Sjónin taiteelliset lähtökohdat ovat neosurrealistisessa Medúsa-liikkeessä. Hänen henkiset juurensa ulottuvat islantilaisiin saagoihin ja niiden kautta laajemmin koko inhimillisen kulttuurin alkumyytteihin.

Tänä keväänä suomeksi ilmestyneeseen teokseen CoDex 1962 kätkeytyy kirjallinen ohjelmajulistus: ”(Kirjailijat) eivät aavista, että valtaosa siitä, mitä he kuvittelevat uudeksi ja omaperäiseksi teoksissaan, on oikeasti niin vanhaa, että on kulunut vuosituhansia siitä, kun kyseinen idea muotoutui ensimmäisen kerran (- -) Kaikki tarinat ovat syntyneet jo kauan ennen kuin ihmiset ovat keksineet tapoja varastoida niitä muuallekin kuin muistiinsa.”

 

CoDex 1962 on romaanitrilogia, joka tarjoaa rakkaustarinan, rikostarinan ja tieteistarinan. Ne eivät pysy lajityyppinsä vakioasetuksissa vaan karkaavat minne lystäävät. Tämä ilahduttaa niitä lukijoita, joiden mielestä genrerajat on tehty rikottaviksi, ja kuvastaa samalla Sjónin määritelmiä pakenevaa kirjailijanlaatua.

Juonen tasolla CoDex 1962 on isän ja pojan tarina. Tšekinjuutalainen Leo Löwe pakenee sodanaikaisesta Saksasta Islantiin, jossa hän herättää henkiin savesta muovailemansa pojan Josefin, romaanin kertojan. Sjónin proosailotulituksessa realismi ja fantasia sekoittuvat historian myytteihin ja tulevaisuuden dystopioihin.

Vaikka CoDex 1962 sisältää huikaisevia lyyrisiä jaksoja, perussävy on tumman melankolinen. Isän ja pojan tarinaa sävyttää Euroopan verinen historia sotineen ja kansanmurhineen.

Sjón.

Sjón. © Tommi Tukiainen

Trilogian päättävässä tieteistarinassa ihmiskunta saa lopulta sen, minkä ansaitsee. Kun planeettaansa tuhoava laji häviää, ilmastonmuutos vaihtaa suuntaa ja maa palaa tilaan, jossa se oli ”keskipäivällä luomisen kuudentena päivänä.”

Trilogian avausosa Sinun silmäsi näkivät minut on suomenkielisille lukijoille entuudestaan tuttu, sillä Like julkaisi sen 2004. Ennen CoDex 1962:ta Sjónilta on suomennettu myös romaanit Skugga-Baldur, Argon lastu, Poika nimeltä Kuukivi ja Valaan suusta.

Prosaistina Sjón on lyhyen muodon taitaja. Hän luo parissasadassa sivussa niin rikkaita kirjallisia universumeja, että hänen romaaninsa tuntuvat paljon kokoaan suuremmilta.

Trilogiana CoDex 1962 kasvaa yli 500-sivuiseksi. Siinä on urakkaa Sjónin proosan vannoutuneillekin ystäville, sillä aikatasolta toiselle hyppelevä ja levottomille sivupoluille karkaileva kerronta vaatii keskittymistä. Sjón arvostaa lukijoitaan niin paljon, että uskaltaa myös koetella heitä.

Valinnat
KUVATAIDE

sarjakuva

tietokirja

Runotärpit

musiikki

Johanssonin heviveljekset löysivät isänsä klassikon.

lyhytproosaa

Sjónin romaanit tuntuvat paljon kokoaan suuremmilta.

Sisältö