Karua keskiaikaa

Bois-Mauryn tornien isä Hermann Huppen kuuluu realistisen sarjakuvan mestareihin.

sarjakuva 14.12.2018 06:00
harri römpötti

SK tapasi Hermann Huppenin Ranskassa Angoulêmen sarjakuvafestivaalilla. © JOEL SAGET / AFP / GETTY IMAGES

Varovaistenkin arvioiden mukaan belgialaisen Hermann Huppenin (s. 1938) sarjakuvia on myyty satoja tuhansia kappaleita, todennäköisesti yli miljoona. 80-vuotiaana hän on Euroopan menestyneimpiä elossa olevia sarjakuvataiteilijoita ja työskentelee edelleen.

Huppen julkaisee pelkällä etunimellään. Suomessa hänen sarjoistaan tunnetaan länkkäri Comanche ja päätyö, keskiaikaa kuvaava Bois-Mauryn tornit.

”Synnyin Bévercén kylässä. Kotini lähellä oli raunioitunut linna ehkä 1400-luvulta. Sen takia ritareista tuli minulle pakkomielle jo lapsena”, Hermann muistelee.

1960-luvulla Hermann alkoi piirtää Gregin kirjoittamia Bernard Prince -seikkailuja. Greg kirjoitti myös 1969 alkanutta Comanchea, jota arvostetaan lajin eurooppalaisena klassikkona. Hermann ei ole siitä nykyisin kovin innoissaan.

”Greg katsoi villiä länttä kuin John Wayne. Yhteistyömme oli hienoa, kunnes hänen mielikuvituksensa ehtyi ja hän alkoi tehdä helppoa rahaa.”

 

Hermann lopetti Comanchen piirtämisen 1983. Seuraavana vuonna hän julkaisi realistisen Bois-Mauryn tornien ensimmäisen osan. Suomeksi on ilmestynyt kolme albumia. Hermann on myös sarjan kirjoittaja. ”Mikään sarjakuva ei vastannut käsitystäni oikeasta keskiajasta ja siitä, miten karusti ihmiset elivät. Prinssi Rohkea, pah!”

Ritari Aymar on menettänyt linnansa ja kiertää maita ja mantuja. Hän on pikemmin todistaja kuin sankari. Naiset, talonpojat ja köyhälistö nousevat etualalle.

”900 vuotta sitten elettiin yhteydessä maahan. Mitään romanttista siinä ei ollut. Monet kuolivat alle kolmekymppisinä. Loukkaantuneita ei osattu parantaa. Nyt ihmiset eivät ymmärrä yhteyttä maahan. Siitä virheestä saadaan vielä maksaa.”

Hermann piirtää realistista, pientä ja pedantin hienoa viivaa. Hänen monet sarjansa sijoittuvat eri puolille maailmaa. Mieluiten hän puhuu Bois-Mauryn torneista, mestariteoksestaan.

”Voin piirtää sademetsän ja ihmiset sanovat pystyvänsä haistamaan sen, mutta en ole käynyt siellä. Lapsuuteni maisemiin palaan aina mielelläni.”

 

Hermann: Bois-Mauryn tornit 3 – Germain (Les Tours de Bois-Maury 3: Germain). Suom. Kirsi Kinnunen. Sininen Jänis. 48 s.

Valinnat
dekkarit

Dekkarikatsauksen pelon maantiede yltää Karjalasta Irlantiin.

Runokokoelma

Claes Andersson katsoo taivaanrantaa ruohonjuuritasolla.

elokuva

Thomas Vinterberg ohjasi monikansallisen tragedian.

ROMAANI

Rachel Cusk pohtii, mistä identiteetti rakentuu.

Tietokirja

Luontoyhteys voi olla pohjoismaisen onnen salaisuus.

sarjatärpit

Escape at Dannemoraa karumpaa realismia saa hakea.

Sisältö