Bilevideopelit saivat naiset pelaamaan

Kulttuuri 26.4.2009 10:00

Räiskintäpelien rinnalle on tullut erilaisia seura- ja bilepelejä. Naiset ovat kasvava pelaajaryhmä, myös Suomessa.

Videopelit

Musiikkipeli SingStarin arvioidaan olevan suosituimpia naisten pelaamia pelejä. Kuva Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva.

Lähes viidesosa suomalaisista pelaa videopelejä, käy ilmi Video Gamers in Europe 2008 -tutkimuksesta (pdf-tiedosto).

Yllättävää ei ole, että suurin osa pelaajista on edelleen miehiä. Interactive Software Federation of Europe ISFE:n teettämän tutkimuksen mukaan kuitenkin joka kahdeksas suomalaisnainen pelaa videopelejä.

Peleihin erikoistuneen mediatutkija Sonja Kankaan mukaan tyypillinen videopelien naispelaaja on alle 20-vuotias. Naispelaaja keskittyy yleensä tiettyyn pelisarjaan, jota hän pelaa joko pelikonsolilla tai tietokoneella, ja pelaaminen on sosiaalista eli sitä tehdään yhdessä ystävien kanssa.

”Naiset alkoivat kiinnostua pelaamisesta 2000-luvun puolivälissä, kun seurapelit kuten SingStar ja Buzz!-tietovisa lanseerattiin. Pelaaminen täytti nyt aiempaa vahvemmin naisten pelitarpeita: se oli sosiaalista, yhdessäoloa korostavaa ja helposti lähestyttävää”, kertoo PlayStationin markkinointipäällikkö Suman Rath.

Samaan aikaan naiset ovat löytäneet myös internetin ilmaiset pelisivustot.

Sanoma Entertainmentin käyttäjätutkimuksen (2008) mukaan peräti 70 prosenttia suosituimpien suomalaisten pelisivustojen pelaajista on naisia. Pelejä pelaavat tavalliset suomalaiset naiset, joista puolet on yli 30-vuotiaita.

Naisten suosimat pelit myyntilistojen kärjessä

Videopelejä myytiin viime vuonna noin 24 miljardilla eurolla maailmanlaajuisesti. Suomessa pelejä myytiin 86,5 miljoonalla eurolla.

Peliohjelmisto- ja multimediayhdistys Figma pitää listaa Suomen myydyimmistä peleistä. Viime vuoden kärjestä löytyvät muun muassa SingStar, The Sims, Wii Fit, LittleBigPlanet ja Buzz! TV-visa. Kaikkia näitä on myyty yli 10 000 kappaletta.

”Varsinkin Wii Fit ja The Sims – pelien on uutisoitu olevan erityisen suosittuja naispelaajien joukossa. Naisiin tuntuu vetoavan pelityypit, joissa ei ole valmiiksi rakentunutta näkemystä siitä, millainen pelin pitäisi olla”, Sonja Kangas kertoo.

Suman Rath nostaa esille Playstation konsoleille tehdyn SingStar – laulupelin.

”SingStar on luultavasti suosituin naisten pelaama peli. Esimerkiksi viime vuoden elokuussa julkaistu SingStar SuomiRock oli vuoden myydyin peli. Kokonaisuudessaan sarjan pelejä on myyty Suomessa yli 250 000 kappaletta ja Euroopassa lähes 16 miljoonaa.”

Naispelaajat ovat potentiaalinen kohderyhmä

Runsaat puolet ISFE:n tutkimukseen vastanneista naisista ilmoitti pelaavansa aina tai lähes aina yksin. Suuri osa miehistä puolestaan pelaa aina tai lähes aina verkossa jonkun kanssa tai jotakuta vastaan.

Naispelaajat tuntuvat siis edustavan kahta eri suuntausta: toisaalta naiset suosivat netin ajanvietepelejä, joista Sanoma Entertainmentin tutkimuksen mukaan suosituimpia ovat älypelit kuten Tetris, Mahjong ja Sudoku. Näitä naiset pelaavat satunnaisesti yksin. Toisaalta naiset ovat innostuneet videopeleistä, joiden parissa voi viettää aikaa ystävien ja perheen kesken.

Rath kertoo naisten olevan potentiaalinen kohderyhmä, mutta muistuttaa, että naispelaajien kiinnostuksen kohteet eroavat suuresti perinteisen räiskintää ja kaahailua harrastavien miespelaajien tarpeista.

”Naiset ovat pelaamisen historiasta johtuen olleet perinteisesti pelitaloille ja konsolivalmistajille haastava kohderyhmä. Vielä 2000-luvun alussa, PlayStation 2 -konsolin julkaisunkin jälkeen, peliuutuudet olivat paljolti räiskintää, urheilua ja toimintaa, ja markkinointi kohdistettiin vahvasti nuorille miehille”, Rath toteaa.

Siitä huolimatta, että naiset ovat kasvava pelien käyttäjäryhmä, Kankaan mielestä ei ole hedelmällistä jaotella pelejä tyttö- ja poikapeleihin.

”Yhdeksänkymmentäluvulla etenkin yhdysvaltalaiset yritykset pyrkivät tekemään tytöille pelejä, ja lähes järjestäen epäonnistuivat pahasti. Syynä oli liian stereotyyppinen kuva tytöistä tai tyttömäisyydestä. Ei ole olemassa tiettyä pelin perustyyppiä kuten ei myöskään ole olemassa tiettyä ihmistyyppiä, joka harrastaa pelaamista”, hän toteaa.

Rath on samaa mieltä.

”Tietyissä genreissä, kuten urheilu- ja räiskintäpeleissä, on tuntuvasti enemmän miespelaajia. Erityisesti laulupelejä, tietovisoja ja joitakin tasohyppelyitä puolestaan markkinoidaan pääosin naisille, mutta myös miehet pelaavat näitä. Täysin mustavalkoista kategorisointia ei siis voi tehdä.”

Teksti Miia Turunen