Antti Nylén: Vihan ja katkeruuden esseet

Antti Nylén
Teksti
Karri Kokko
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Tänä alennuksen aikana synti merkitsee nautinnosta kieltäytymistä, kirjoittaa Antti Nylén. Lue ote Nylénin palkitusta esseekoelmasta.

Katkelma esseestä “Neitsyys”

Luultavasti on totta, että Ranskan vallankumous oli Jumalan rangaistus Euroopalle, kuten Joseph de Maistre ajatteli, mutta nähtävästi kreivi ymmärsi väärin, aivan liian optimistisesti tuon rangaistuksen luonteen pitäessään sitä jonkinlaisena purgaationa, puhdistavana väkivaltana. Kun kaksi vuosisataa on kulunut, näyttää aina vain kirkkaammin siltä, että Jumala rankaisi meitä julmimmalla mahdollisella tavalla: riistämällä meiltä itsensä. Mutta koska ihmisten on vaikea tottua suuriin muutoksiin, olemme vasta nyt ruvenneet lopullisesti unohtamaan kristillisen moraalitaloutemme peruskäsitteitä ja dynamiikkaa.

Sääli, myötätunto, rakkaus ja viattomuus, sekä tietenkin kärsimys ja synti: tunteita ja asioita, jotka kristinuskon nyttemmin käytöstä poistunut traditio valmisti meille. Neitsyys kuuluu samaan joukkoon. Muistan kerran jonkun kirkollisen auktoriteetin, luullakseni Tukholman katolisen piispan, maininneen vitsikkäästi, että “ei ole olemassa teologista neitsyyttä”. Minusta taas näyttää varmalta, että neitsyys on (oli) aina teologista. Jotkut uskovat nuoret, jotka yrittävät Tosi rakkaus odottaa -lippujensa alla pysyä siinä käsittämättömässä käsityksessä, että seksi kuuluu vain avioliittoon, näyttävät nykymaailmassa ainoastaan “uskonnon uhreilta”, jotka tarvitsisivat aikuista huolenpitoa ja oikeaa tietoa uskonnollisen hyväksikäytön ja propagandan sijaan. Itse asiassa, jos tänä alennuk­sen aikana haluttaisiin uhallakin keksiä käypä määritelmä sanalle synti, se soveltuisi nimenomaan “tosi rakkauden odottajiin” , noihin radikaalikristittyihin anarkisteihin: synti on nautinnosta kieltäytymistä.

Oikeus nautintoon! Se on nykyajan taisteluhuuto, jonka täsmällinen muotoilu tosin on: Velvollisuus nautintoon! Joka ei nauti, hukkaa ainoan elämänsä, mikä on väärin itseä ja ilmeisesti muitakin kohtaan.

Antti Nylén: Vihan ja katkeruuden esseet. Savukeidas 2007.