Jykevää tekoa

Nurmeksen karjalaistalossa on juhlan aika.

arkkitehtuuri
Teksti
Markus Ånäs
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

On suorastaan pakko kumauttaa hirttä, muttei rystyset edellä, sillä niiden kävisi huonosti. Rakennus ei ole moisesta hellyydenosoituksesta millänsäkään. Kuuluu kumea jymähdys, siinä kaikki. Karhujen mailla seinien on oltava tukevaa tekoa. Bombassa ne todella ovat.

Suojärvelle, myöhemmin Neuvostoliitolle luovutettuun Karjalaan kuuluneeseen pitäjään valmistui 1850-luvulla vauras, kohtuuttoman suuri rakennus. Bombinien sukulinnassa ei ollut käytetty yhtään naulaa. Sinne pystyi ajamaan hevosella suoraan sisään. Parhaimmillaan 28 asukkaan mahtitalo purettiin 1930-luvulla ja hirret jaettiin perillisten kesken. Maine jäi. Kun evakkojen keskuudessa virisi sotien jälkeen keskustelu jonkin yhteisen paikan rakentamisesta, esille nousi ajatus uudesta Bombasta, joka kunnioittaisi muistorikkaan rakennuksen henkeä.

Nurmekseen 1970-luvun lopulla noussut Bomba on puurakentamisen merkkiteos. Arkkitehti Vilho Suonmaan piirtämä talo nousi välittömästi nähtävyydeksi, johon turistit saapuivat tilausajobusseilla. Bomba oli vuosikymmeniä Suomen suosituimpia matkailukohteita.