Yritystuista nousi vaaliteema ja lihava riita

Kotimaa 5.3.2011 08:01
Mauri Pekkarinen Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen vaatii pk-yrityksille enemmän julkista innovaatiorahaa. Kuva Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva.

Yritystuet nousivat vaaliteemaksi. Niin ei ole käynyt miesmuistiin.

Keskustelun lähtölaukaus oli Nokian hallituksen puheenjohtajan Jorma Ollilan puhe 25. marraskuuta 2010.

”Pysyvät yritystuet, kuten myös tukien vaatiminen, sopivat huonosti markkinatalouteen”, Ollila sanoi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) seminaarissa.

Sitten Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) ekonomistit arvioivat joulukuussa, että Suomen yritystukijärjestelmä on sekava ja hajanainen. He esittivät, että seuraava hallitus puolittaisi yritystukien kahden miljardin euron potin.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk) otti kritiikistä itseensä ja pani kansliapäällikkö Erkki Virtasen työryhmän selvittämään, voisiko yritystukia karsia.

Etlan arvostelun kärki kohdistui alueellisiin yritystukiin, jotka ekonomistien mukaan pikemminkin jäykistävät talouselämän rakenteita kuin uudistavat niitä.

Aluetukia Pekkarinen, vanha aluepolitiikan harrastaja, ei kuitenkaan halunnut selvityttää. Hän otti suurennuslasin alle suurten yritysten innovaatiorahoituksen, joka tulee niille lähinnä Tekesiltä tutkimus- ja kehitysrahoina. Tekes on valtiollinen teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus.

Virtasen ryhmän tehtyä työnsä Pekkarinen teki johtopäätöksen: suurten yritysten tuista voidaan tinkiä pienten ja keskikokoisten yritysten hyväksi.

Suuryritykset eivät äänestä, joten Pekkarisen ajatuksella on kannatusta muissakin puolueissa kuin keskustassa.

Perussuomalaiset, vasemmistoliitto ja vihreät ehdottavat vaaliohjelmissaan yritystukien leikkaamista tai vähintään niiden ”kriittistä tarkastelua”. Keskusta, kokoomus, Sdp ja Rkp kasvattaisivat pienten kasvuyritysten osuutta tukipotista.

Kannustimella kannatusta

Ainakin yhdestä yritystukiasiasta Pekkarinen on kuitenkin yhtä mieltä EK:n ja suurten yritysten kanssa. Se on tutkimus- ja kehitysmenojen verotuki, jota EK on lobannut jo kymmenkunta vuotta.

Äsken Pekkarinen kertoi, että työ- ja elinkeinoministeriö suunnittelee tällaista ”innovaatiokannustinta”. Sikäli ministerin hanke tosin poikkeaa EK:n toiveista, että hän antaisi t&k-menojen verovapauden vain pienille ja keskikokoisille yrityksille ja jättäisi suuret yritykset ilman.

Muutenkin idea t&k -verovähennyksestä näyttää olevan vahvassa poliittisessa myötätuulessa. Ainakin kokoomus, keskusta ja Sdp puhuvat ohjelmissaan sen puolesta.

Verovähennykseen liittyy kuitenkin ilmeinen ongelma: se kaventaisi veropohjaa ja heikentäisi valtiontalouden tasapainoa entisestään. Siksi valtiovarainministeri Jyrki Kataisen johtaman kokoomuksen ohjelmassa esitetäänkin varaus: verovähennys voidaan toteuttaa vain mikäli t&k -tukien koko järjestelmä uudistetaan.

EU-komission mukaan Suomi myöntää vähemmän yritystukia kuin EU-maat keskimäärin.

Tosin kukaan ei tiedä tarkkaan, paljonko Suomen yritykset saavat julkista rahoitusta, sillä kuntien antaman innovaatiotuen suuruus on hämärän peitossa. Etlan laskelma kahdesta miljardista sisältää myös lainat, takaukset, korkotuet ja sijoitukset.

Valtion suorat yritystuet ovat 0,6 miljardia, yhtä paljon kuin lasten päivähoidon menot, ja yrityksiä neuvoo yhteensä viisituhatta ihmistä, mikä maksaa puoli miljardia.

Julkinen innovaatiotuki kulkee pääosin Tekesin kautta. Tekes päätti viime vuonna 630 miljoonan euron rahoituksesta. Siitä 380 miljoonaa euroa menee yritysten ja 250 miljoonaa euroa korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten hankkeisiin.

Suuret eli vähintään 250 ihmistä työllistävät yritykset saavat Tekesin potista 100 miljoonaa euroa.
Poliitikot perustelevat julkista yritystukea sillä, että se edistää talouskasvua ja työllisyyttä.

”Suomen elinkeinotuet eivät ole sellainen keino, niin rönsyilevä ja epämääräinen järjestelmä se on”, sanoo Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman.

Ekonomistit asettavat yritysten julkiselle tuelle kolme vaatimusta: se pitää kohdistaa vain sellaisiin hankkeisiin, jotka eivät saa rahoitusta markkinoilta; hankkeiden pitää hyödyttää koko yhteiskuntaa; tuen tehosta pitää olla näyttöä.

”Innovaatiopolitiikka, esimerkiksi se, mitä Tekes tekee, on pääosin ok”, Korkman sanoo. Muiden yritystukien vaikuttavuudesta ei ole juuri todisteita.