Ymmärsikö EK:sta pois potkittu toimitusjohtaja enemmän hallitusta kuin työnantajia?

EK
Teksti
Matti Simula
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Hallituksen elinkeinopoliittinen linja on hakusessa, Teknologiateollisuus ry:n Risto Alanko väittää. Kuva Niklas Meltio / Lehtikuva.

Ei kuunnellut muita EK:n toimijoita. Ei ymmärtänyt, että EK:n tahto muodostuu jäsenliittojen kautta. Loi epäluottamusta EK:n sisälle.

Nuo kolme väitettä toistuvat, kun työnantajapiirien edustajat selittävät anonyymisti EK:n toimitusjohtajan Mikko Pukkisen 9. marraskuuta saamien potkujen syitä. Pukkisen seuraajaksi tulee kokoomuksen vahva mies, viimeksi elinkeinoministerinä toiminut Jyri Häkämies.

Useimmat työnantajajärjestö EK:n jäsenliitot vieroksuivat Pukkisen toimintaa. Erityisen tyytymätön oli EK:n vaikutusvaltaisimpana pidetty liitto Teknologiateollisuus ry. Sen varatoimitusjohtajaa Risto Alankoa on luonnehdittu Pukkisen potkujen kummisedäksi.

“En minä halua sellaiseksi asettautua”, Alanko sanoo: “Minun toimintaani ohjaavat Teknologiateollisuuden hallinnon näkemykset työmarkkinapolitiikan toteuttamistarpeista, ei yksittäisten henkilöiden työurat.”

Hän ei suostu arvioimaan Pukkisen kahden vuoden mittaiseksi jäänyttä toimitusjohtajakautta: “Sehän päättyi EK:n hallituksen arvioon, jonka mukaan Pukkisella ei ollut enää luottamusta jatkaa tehtävässään. Se kertoo paljon.”

Alangon puheista syntyy vaikutelma, että Pukkinen lähti pääministeri Jyrki Kataisen (kok) hallituksen ohjelman toteuttajaksi työmarkkinapolitiikassa. Hän muistuttaa, että monien työnantajaliittojen kammoama keskitetty työmarkkinaratkaisu kirjattiin tavoitteeksi hallitusohjelmaan kesäkuussa 2011.

“Vaikea sanoa, kun en ollut paikalla, mutta näin voi olettaa”, Alanko vastaa kysymykseen, tuliko keskitetyn ratkaisun tavoite hallitusohjelmaan siksi, että demarit saivat niskalenkin Kataisesta, jolla oli vaikeuksia enemmistöhallituksen muodostamisessa.

Pukkinen vei EK:n viime vuoden marraskuussa allekirjoitettuun keskitettyyn työmarkkinoiden raamisopimukseen. Teknologiateollisuuden mielestä sopimus on liian kallis, eikä ota riittävästi huomioon eri alojen ja jopa saman alan eri yritysten välillä olevia palkanmaksukyvyn eroja.

Alankoa harmittaa myös SAK:n entisen puheenjohtajan, työministeri Lauri Ihalaisen (sd) toimintatapa sopimuksen kokoamisessa: “Pidän vaarallisena, jos poliittisen puolen osallistuminen työmarkkinaneuvotteluihin on sitä luokkaa, mitä se viime syksynä oli. Hallituksen edustaja asetti itsensä lähes neuvotteluosapuoleksi.”

Pukkisen veljeily hallituksen kanssa ei kuitenkaan parantanut Alangon mielestä yritysten toimintaedellytyksiä.

“Taloustilanne on poikkeuksellisen vaikea, mutta hallituksen toimet ovat olleet vaatimattomia.”

Saamattomuus johtuu Alangon mielestä osin siitä, että kuuden puolueen hallitus joutuu hakemaan kompromisseja: “Mutta se veronkorotusten tie, johon on turvauduttu, on ollut väärä valinta.”

“Aina tulisi katsoa, miten eri toimet vaikuttavat kasvuun. Nyt on yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden nimissä jyrkennetty veroprogressiota”, Alanko valittaa. Hänestä hallituksen “pitkäjänteinen, investointeihin kannustava elinkeinopoliittinen linja on hakusessa”.

Miksi EK sitten hakee pelastusta kelvotonta elinkeinopolitiikkaa harjoittavan hallituksen elinkeinoministeristä?

“Hallitus on ollut varmaan kokoonpanonsa vanki”, Alanko arvelee: “Jyri Häkämies on kyllä pyrkinyt edistämään johdonmukaisesti teollisuuden elinkeinopoliittisia asioita.”

Lienee varma, ettei Häkämiehen johtama EK tee keskitettyä sopimusta noin vuoden kuluttua päättyvän sopimuksen jatkoksi. “Kilpailukykyä, työllisyyttä ja tuottavuutta vahvistavien toimien pitää olla toimialakohtaisten ratkaisujen keskiössä. Ei ympäripyöreiden yleistavoitteiden, joihin velkaantuvalla kansantaloudella ei ole varaa”, Alanko summaa.

“Pukkinen jyrättiin”

Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto (sd) antaa ymmärtää, että EK ajautui toimitusjohtaja Mikko Pukkisen kaudella miltei halvaantuneeseen tilaan. Pukkinen oli vuodenpäivät vailla useimpien EK:n jäsenliittojen tukea.

Aalto nostaa esimerkiksi työministeri Lauri Ihalaisen (sd) johdolla käydyt neuvottelut palkansaajien vuosittaisesta kolmen päivän koulutusoikeudesta: “Siitä saavutettiin neuvottelutulos kesällä, mutta EK:n hallitus jyräsi neuvottelijansa ja ymmärtääkseni myös Pukkisen.”

Aalto toivoo, ettei vastaava toistu EK:n uuden johdon, puheenjohtaja Ilpo Kokkilan ja toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen kaudella: “Pitää olla varmuus, että vastapuolella on valta neuvotella ja sopia.”

Palkansaajien oikeus kolmen päivän koulutukseen on osa viime syksynä solmittua raamiratkaisua: “Monissa työnantajaliitoissa ajatellaan, että laajat, koordinoidut ratkaisut ovat ideologisesti vääriä”, Aalto sanoo ja arvioi, että seuraavat sopimukset tehdään liittopohjalta: “Tuskin on edellytyksiä jatkaa keskitettyjen ratkaisujen tekemistä. Työnantajilla lienee raamisopimusta koskeva krapula, riippumatta uudesta johtokaksikosta.”

Alkaako yhteistyö sujua tuon kaksikon kanssa?

“Olen tehnyt Häkämiehen kanssa paljonkin yhteistyötä. Koen, että minulla on hänen kanssaan toimivat suhteet. Kokkilaa en tunne henkilökohtaisesti, häntä en voi arvioida.”