Koulutuksesta pois

Kun valtio on leikannut yliopistojen perusrahoitusta, rahaa on haalittu muualta.

© JANNE TERVAMÄKI

Korkeasti koulutettujen osuuden lisääminen on vaikea tavoite saavuttaa nykyisillä menoleikkauksilla, varoittaa Suomen ylioppilaskuntien liitto.

Liitto viittaa selvitykseen, jonka se on tilannut koulutusleikkausten vaikutuksista Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otukselta. SYL on yksi säätiön taustayhteisöistä. Selvityksessä kartoitettiin muun muassa vuosien 2011–2019 valtionrahoitusta yliopistoille, opintoraha- ja opintolainamenoja sekä yliopistosektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoja.

Otuksen laskelman mukaan yliopistojen perusrahoituksen taso olisi noin 340 miljoonaa euroa korkeampi, jos 2010-luvun hallitukset eivät olisi leikanneet rahoitusta ja jäädyttäneet indeksikorotuksia. Selvityksessä myönnetään, että skenaario ei ole kovin realistinen valtiontalouden tila huomioiden.

Juha Sipilän (kesk) hallituskaudella leikkauksia kohdennettiin yliopiston perusrahoitukseen ja opiskelijoiden tukiin. Indeksikorotukset jäädytettiin 2016–2019. Yliopistojen perusrahoitusta leikattiin tuona aikana valtion budjetin tasolla noin 140 miljoonaa euroa, selvityksessä todetaan. Rahoitus supistui 7,4 prosenttia. Leikkaukset ovat kohdelleet yliopistoja eri tavoin. Suurin pudotus valtion perusrahoituksessa on ollut Helsingin yliopistolla, jonka potti pieneni 11,1 prosenttia vuosina 2016–2017. Oulun yliopiston perusrahoitus laski samana aikana 4,7 prosenttia.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Avainsanat
Sisältö