Yliopistojen asiantuntijat: Pelkkä kandidaatin tutkinto riittää harvoin työelämään

Sitran johtajan mielestä taas työnhakijan taidot korvaavat tulevaisuudessa tiedon merkityksen.
Kotimaa 8.6.2015 18:00

Helsingin yliopiston opiskelijat osoittIvat mieltään Smolnan ulkopuolella hallitusneuvotteluiden käynnistyessä, 8. toukokuuta 2015. © LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Yliopistojen opetusalan liitto YLL:n puheenjohtaja Seppo Sainio ei ymmärrä, miksi Suomi lähtisi laskemaan koulutustasoaan.

”Meillä on myös työelämään valmistava linja ammattikorkeakouluissa, jossa keskitytään työelämätaitoihin jo alemmassa tutkinnossa.”

Yliopiston valtteja ovat Sainion mukaan opiskelijan kehittäminen oman alansa tuntijana ja vastuunottajana sekä kriittisenä asioiden tarkastelijana.

Uuden hallituksen tavoitteena on, että yhä suurempi osa opiskelijoista siirtyisi työelämään jo kandidaatin tutkinnon jälkeen. Alemman korkeakoulututkinnon työelämälähtöisyyttä pyritään myös lisäämään.

Uudistuksilla tavoitellaan säästöjen lisäksi työurien pidentämistä niiden alkupäästä nopeuttamalla opintojen valmistumista.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n mukaan uudistus vaatisi yliopistoilta kandi- ja maisterivaiheen opintojen rakentamista uudelleen, sillä opiskelijat siirtyisivät töihin entistä aikaisemmin.

Sainion mukaan nykyisen kandidaatin tutkinnon tarkoituksena ei ole sellaisenaan vastata työelämän haasteisiin. Vaikka se antaa taitoja ja valmiuksia työelämää varten, eivät kandidaatin opinnot ole vielä valmis tutkintokokonaisuus.

Vasta maisterivaiheessa mennään hänen mukaansa syvemmälle omaan alaan ja opiskellaan itsenäisemmällä otteella.

Kandidaattikoulutuksen uudistamisen voi Sainion mielestä rinnastaa massiiviseen tutkintoreformiin, johon Suomella ei tässä vaiheessa ole resursseja.

”Tällainen uudistus vaatisi koko yliopistojen perustehtävän uudelleenarvioinnin. En lähtisi hallitusohjelman vuoksi murtamaan perinteistä yliopistokäsitystä.”

 

Sainion mukaan työelämän tehtävät ovat nykyään spesialisoituja ja niissä tarvitaan tietyn alan osaajia. Siksi työntekijän täytyy tuntea oma alansa ollakseen työelämässä innovatiivinen.

”Työelämän tarve alhaisemman osaamistason ihmisille ei ole ymmärtääkseni kasvanut”, Sainio sanoo.

Sitran työelämään painottuvaa teemaa johtavan Timo Lindholmin mukaan opiskelijoiden nykyistä paremmat käytännön työelämävalmiudet helpottaisivat kuitenkin heidän työllistymistään.

Epävarma työllisyystilanne saa opiskelijat viivyttämään valmistumistaan, sillä akateeminen työttömyys on taloudellisen tilanteen myötä kasvanut.

Lindholmin mukaan tulevaisuuden työvoimatarpeiden ennakointi vaikeutuu yhteiskunnan muutosnopeuden kiihtyessä. Viestinnän, verkottumisen ja vuorovaikutuksen taidot tulevat joka tapauksessa korostumaan.

”Näiden taitojen harjoittelemista tulisi yliopistoissa lisätä, sillä niitä ei voi koskaan osata liian hyvin.”

Myös rohkeus kyseenalaistaa ja taito ratkoa ongelmia ovat eduksi. Käytännön kysymys on Lindholmin mukaan se, mihin väliin tämä mahdutetaan yliopisto-opinnoissa.

Sainio myöntää, että koulutusohjelmissa ja opintojen toteutustavoissa on hänen mukaansa tarkastelun ja uudistamisen tarvetta.

”Opettajat tarvitsevat uudistuakseen myös jatkokouluttautumista, muun muassa pedagogisia opintoja”, Sainio sanoo.

Lindholm peräänkuuluttaa opintojen ja työelämän tiiviimpää yhteyttä. Opiskelijoiden ja oppilaitosten pitäisi jo opintojen varhaisessa vaiheessa saada kosketusta työelämän puolelle.

Opiskelija ei saisi hänen mukaansa keskittyä vain opintoihin. Häneltä vaaditaan yhä enemmän aktiivisuutta myös työkokemuksen hankkimisessa.

”Kun informaatio on kaikkien ulottuvilla, työnhakijan taidot korvaavat tulevaisuudessa tiedot.”

Lindholmin mukaan tutkinnon arvo työmarkkinoilla onkin hienoisessa laskussa. Työnhaussa muodollisen koulutuksen edelle menee usein muun muassa työkokemus.

”Ensimmäistä oikeaa koulutusta vastaavaa työpaikkaa on vaikea saada pelkkä tutkintopaperi kourassa.”

Suomen yliopistoja edustavan Unifi:n asiantuntija Marko Niemi kuitenkin uskoo, että työelämässä arvostetaan edelleen maisterin tutkintoa.

”Perusteellinen oppiminen ja vaativan osaamisen hankkiminen edellyttävät maisterin tutkintoa. Samaa vaativat myös useat työnantajat.”

Niemen mukaan joillakin yksittäisillä aloilla saattaisi jo kandidaatin tutkinnolla olla mahdollista siirtyä työelämään.

”Menee kuitenkin kauan, ennen kuin työmarkkinatkaan mukautuvat siihen, että pelkkä kandidaatin tutkinto riittäisi työelämään.”

 

Niemi myöntää, että koulutuksen tarjoamia työelämävalmiuksia ja tutkintojen vastaavuutta työelämän kanssa on tarkasteltava jatkuvasti.

Yliopistoissa pyritäänkin hänen mukaansa myös yhä enemmän kannustamaan opiskelijoita yrittäjämäiseen toimintaan ja itsensä työllistämiseen.

Niemi kuitenkin muistuttaa, että yliopistokoulutuksen tehtävä ei ole vain valmiiseen ammattiin kouluttaminen ja työelämän tarpeisiin vastaaminen.

”Sen tarkoitus on myös hieman toisen tyyppisen sivistyksen ja koulutuksen antaminen. Yliopistokoulutus antaa opiskelijalle taitoja, jotka ovat sovellettavissa työelämässä myös laajemmin.”

Hänen mukaansa Suomen menestys on tulevaisuudessa yhä riippuvaisempi korkeatasoisesta koulutuksesta ja uudesta tiedosta.

”Ilman vankkaa osaamisperustaa edellytyksiä luoda hyvinvointia ja kestävää kasvua ei ole.”

”Hallitusohjelmassa tavoitteeksi on asetettu suomalaisten osaamis- ja koulutustason nostaminen. On hankala nähdä, miten maisterikoulutuksen vähentäminen on linjassa näiden tavoitteiden kanssa”, Niemi sanoo.