Ylen toimittajat saivat uutisten johdolta ”neuvon olla ahdistelematta” kansanedustajia

Poliitikkoja alettiin käsitellä silkkikäsinein vuonna 2009, jolloin Vanhasen lautakasakohu pelästytti Ylen, kertoo eräs yleläinen.
Kotimaa 14.12.2016 16:49

Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen vieraana Ylen Pressiklubissa 2. joulukuuta 2016. Kuvakaappaus. © Yle / LEHTIKUVA

Keskustelu muutaman, nimettömänä esiintyvän Yleisradion uutis- ja ajankohtaistoimittajan kanssa antaa synkän kuvan mediatalon journalistisesta ilmapiiristä. Budjettivaroin rahoitetun ”koko kansan radion” toimittajien sanomisenvapaus vaikuttaa hyvin rajalliselta.

Yle-kohu on vellonut nyt kaksi viikkoa. Tämän päivän uusi käänne oli kahden toimittajan irtisanoutumisilmoitus.

Ajankohtaistoimituksen esimies Jussi Eronen ja toimittaja Salla Vuorikoski ilmoittivat lähtevänsä Ylestä. Molemmat perustelivat ratkaisuaan talon johdon harjoittamalla sanelulla.

”Talon johto on viestittänyt toistuvasti viime viikkojen aikana työntekijöille, että jos he eivät pysty hyväksymään johdon linjauksia, pitää miettiä, voiko talossa olla töissä”, Vuorikoski perustelee ratkaisua Facebook-päivityksessään.

Erosen sananvalinnat ovat vieläkin tylympiä.

Eronen sanoo Suomen Kuvalehdelle, ettei pysty allekirjoittamaan Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaavan päätoimittajan Atte Jääskeläisen journalistista linjaa.

”Jääskeläinen suhtautuu ylivarovaisesti poliitikkoja ja korkeimpia vallankäyttäjiä koskevaan uutisointiin. Etenkin hänen suhtautuminensa ministereihin ja keskeisiin kansanedustajiin on erityisen herkkää.”

Tämä pätee Erosen mukaan varsinkin pääministeri Juha Sipilään (kesk) ja koko keskustaan.

”Muut eivät ole ihan samalla volyymillä Aten suojeluksessa”, hän jatkaa.

Ylen toimittajilta alettiin vaatia ”aiempaa hienovaraisempaa” käsittelyä.

Erään nimettömänä esiintyvän yleläisen mukaan johto edellyttää toimittajien käsittelevän hellävaraisesti joitakin muitakin poliitikkoja.

”Jos juttu koskettaa esimerkiksi [kokoomuksen puheenjohtajaa, valtiovarainministeri] Petteri Orpoa, niin Jääskeläinen kyllä kiinnostuu asiasta huomattavasti enemmän kuin jos kyseessä olisi esimerkiksi taloutta tai ulkomaita käsittelevä aihe.”

Toinen pitkään Ylessä työskennellyt toimittaja kokee talon journalistisen vapauden alkaneen kaventua syksyllä 2009.

TV2:n Silminnäkijä-ohjelma esitti tuolloin toimittaja Ari Korvolan tekemässä jutussa, että silloinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk) olisi saanut vuonna 1996 rakenteilla olleeseen omakotitaloonsa ilmaisia rakennustarvikkeita.

Ohjelman mukaan tämä nimeltä mainitsematta jäänyt yhtiö olisi urakoinut taloja keskustaa lähellä olevalle Nuorisosäätiölle.

Niin kutsuttu lautakasakohu sai suuren julkisuuden. Vanhanen kiisti väitteet. Keskusrikospoliisi selvitti, oliko tapauksesta syytä aloittaa esitutkinta. KRP kuitenkin totesi, että vuonna 1996 tehty mahdollinen rikos olisi ollut jo vanhentunut vuonna 2009.

”En kykene ottamaan kantaa, pitivätkö ohjelman väitteet paikkansa vai ei. Minusta ’lautakasakohu’ kuitenkin käynnisti prosessin, jonka seurausta on myös tämä tuorein tapaus”, eräs yleläinen arvioi.

Hänen mukaansa Ylen toimittajilta alettiin tuon jälkeen vaatia ”poliitikkojen ja poliittisten aiheiden aiempaa hienovaraisempaa” käsittelyä.

A-studion, MOT-ohjelman ja Ylen verkkosivujen lokakuussa 2016 käsittelemät Nuorisosäätiön ja iisalmelaisen Runnin kylpylän bisnekset herättivät nekin Jääskeläisen.

Runnin kylpylän omistajiin kuuluvan kokoomuksen kansanedustajan Eero Lehden kerrotaan ”lähestyneen” ohjelmanteon aikana Yleä. Toimittajat saivat sen jälkeen johdolta ”neuvon olla ahdistelematta” kansanedustajia.

”Meitä ohjeistettiin, että jos esimerkiksi joku kansanedustaja kieltäytyy haastattelusta, niin se on syytä uskoa kerrasta”, eräs toimittaja sanoo SK:lle.

 

Tuore kohu sai alkunsa 30. marraskuuta Suomen Kuvalehden uutisoitua nettisivuillaan, että pääministeri Sipilä oli lähettänyt painostukseksi koettuja sähköpostiviestejä Jääskeläiselle ja Vuorikoskelle.

Meilit koskivat kysymystä, oliko Sipilä ollut jäävi ollessaan hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa päättämässä kaivosyhtiö Terrafamelle myönnetystä 100 miljoonan euron valtionrahoituksesta.

Jääskeläinen keskeytti viestien jälkeen hetkeksi aiheen jatkouutisoinnin ja -keskustelun Ylessä.

Erosen mukaan Terrafame-uutisoinnin jälkeiset viikot ovat olleet hänen noin 20-vuotisen journalistisen uran ahdistavimmat viikot.

”On absurdia, että minulle sanottiin, ettei Sipilän Vuorikoskeen kohdistama sähköpostipommitus ollut uutinen.”

”Muutaman päivän kuluttua se uutisoitiin Nigeriassa ja Kiinassakin, Yhdysvalloista ja Ruotsista puhumattakaan. Journalistiset linjaeromme ovat niin suuret, että tein omat johtopäätökseni”, Eronen jatkaa.

SK uutisoi 10. joulukuuta, että Sipilä-kohu sai Jääskeläisen muuttamaan joidenkin Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnoista vastaavien päälliköiden vastuualueita. Muun muassa Eronen olisi saanut ”päällystakin”.

Erosen mukaan uudistus tekee Jääskeläisen johdolla luodusta monimutkaisesta organisaatiorakenteesta aiempaankin ”himmelimäisemmän”.

”Jääskeläistä pidetään strategisena mestarijohtajana.”

Sipilä-kohu on osoittanut Ylen ohjelmantekijöiden olevan vahvasti kahtia jakautunut. Jääskeläisellä on myös paljon tukijoita. Muun muassa uutis- ja ajankohtaistoiminnan päälliköt ovat julkaisseet päätoimittajaa tukevan avoimen kirjeen.

”Näyttää siltä, että hänellä on erittäin vahva tuki. Häntä pidetään strategisena mestarijohtajana”, eräs yleläinen arvioi.

”Itse ihmettelen sitä, miten yli tuhannen ihmisen esimies ehtii puuttua yksittäisten juttujen lauseisiin ja yhdyssanoihin”, Eronen kuitenkin hymähtää.

Pääministeri Sipilän mahdollinen jääviys Terrafame-asiassa on eduskunnan oikeusasiamiehen käsiteltävänä.