Yleiset ja yksinkertaistetut väitteet maahanmuuttajista – mitä sanovat asiantuntijat?

Kotimaa 29.10.2013 13:00

Suomalainen maahanmuuttokeskustelu näyttää olevan täynnä yksinkertaistuksia ja puolitotuuksia, joita keskustelijat käyttävät omassa poliittisessa työssään hyväkseen.

Esimerkiksi kansanedustaja Teuvo Hakkarainen (ps) on todennut, että maahanmuuttajat ovat rikostilastoissa yliedustettuina. Tilanne kuitenkin tasoittuu, kun rikosten määrät suhteutetaan eri väestöryhmien taustatekijöihin kuten ikään ja työttömyyteen.

Kaikki keskustelussa esitetyt väitteet eivät ole kuitenkaan tuulesta temmattuja. Yksi vaikeimmista ongelmista on se, että Afrikasta ja Lähi-idästä tulleet maahanmuuttajat ovat yliedustettuina raiskaustilastoissa taustatekijöiden vakiointienkin jälkeen.

Vaikka maahanmuuttoon liittyy ongelmia, maahanmuuttotutkijat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että ne saavat mediassa liikaa palstatilaa. Kun maahanmuuton haasteita verrataan muihin sosiaalisiin ongelmiin, kuten esimerkiksi alkoholismiin, ongelmat näyttäytyvät pieniltä.

”Meillä on kohtuullisen vähän maahanmuuttajia, ja sitten meillä on iso osa maahanmuuttajia, jotka tekevät ahkerasti hommia työpaikoilla, joihin on vaikea saada Suomessa syntyneitä työntekijöitä”, sanoo Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo.

Hiilamo sanoo, että syitä epätarkkoihin väitteisiin on monia. Asiat ovat vaikeita, niitä vääristellään tietoisesti ja taantuma synnyttää ihmisissä katkeruutta.

Mutta mitkä väitteet pitävät paikkaansa ja mitkä eivät? Suomen Kuvalehti esitti asiantuntijoille maahanmuuttajista väitteitä, jotka on poimittu joko keskustelupalstoilta tai kansanedustajien kommenteista.

Maahanmuuttoa käsittelevän hallintovaliokunnan puheenjohtaja Pirkko Mattila (ps) kieltäytyi kommentoimasta väitteitä.


Väite: Maahanmuuttajat saavat enemmän sosiaalitukea kuin Suomen kansalaiset

Vastaajana Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo:

”Sosiaaliturvan käyttö on tietyissä maahanmuuttajaryhmissä yleisempää kuin Suomessa syntyneillä ja sitä selittävät maahanmuuttajien taustatekijät. Esimerkiksi jos maahanmuuttajalla ei ole minkäänlaista työhistoriaa, hän ei saa työmarkkinatukea. Tällöin toimeentulotuki on suurempi kuin kantasuomalaisella, joka saa jo työttömyystukea.”

”Monesti maahanmuuttajaperheet ovat suuria, jolloin lasten lukumäärä vaikuttaa toimeentulon normiin. Kuitenkin yleisesti tukiin, kuten työmarkkinatukeen, asumislisään, pätee universaalisuusperiaate. Ne ovat kaikille samat.”


Väite: Maahanmuuttajat ovat yliedustettuina rikostilastoissa ja varsinkin raiskaustilastoissa

Vastaajana Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen erikoissuunnittelija Hannu Niemi:

”Väite pitää paikkansa, kun tarkastellaan maahanmuuttajien ja kantaväestön rikosepäilyjä suhteessa näiden ryhmien väestömääriin.”

”Tilanteesta saadaan kuitenkin toisenlainen, kun epäiltyjen ikä, sosiaalinen asema ja tulotaso vakioidaan. Maahanmuuttajaväestössä nuorten miesten suhteellinen osuus on suurempi kuin kantaväestössä ja maahanmuuttajien keskimääräinen tulotaso on heikompi kuin kantaväestöllä. Tällaisilla tekijöillä on yleisesti suuri vaikutus rikollisuuden määrään.”

”On myös huomattava, että maahanmuuttajaryhmien välillä on suuria eroja. Se, että maahanmuuttajien keskimääräinen rikollisuusepäilyjen määrä on kantaväestöä korkeampi, johtuu pääasiassa muutamien ryhmien huomattavan korkeasta rikollisuustasosta.”

”Maahanmuuttajat ovat yliedustettuna varsinkin raiskausrikoksissa. Ero pysyy suurena ikävakioinninkin jälkeen. Näiden rikosten osalta selittävinä tekijöinä voivat olla kulttuuriset ominaispiirteet, jos rikoksesta epäiltynä oleminen keskittyy joihinkin kansallisuusryhmiin. Ryhmien kulttuuriin voi liittyä maskuliinisuuden korostaminen.”


Väite: Erityisesti muslimimaahanmuuttajat eivät sopeudu suomalaiseen yhteiskuntaan rikostilastojen nojalla

Vastaajana Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Hannu Niemi:

”Suomessa ei ole tilastoitu eikä tutkittu erikseen rikollisuutta sen mukaan, mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan rikosten tekijät tai uhrit kuuluvat. Väkivalta- ja raiskausrikoksissa Afrikasta ja Lähi-idän maista tulleiden maahanmuuttajien rikostaso on muita ryhmiä suurempi ja selvästi suurempi kuin kantaväestöllä.”

”Rikostilastoista ei voi päätellä sitä, kuinka hyvin jotkut etniset tai uskonnolliset maahanmuuttajaryhmät ovat sopeutuneet Suomeen. Kun esimerkiksi raiskausrikoksista epäillään vuosittain noin 100-150 maahanmuuttajaa, määrä vastaa noin 0,1-0,2 prosenttia maahanmuuttajien miespuolisesta väestöstä. Rikosten määrän kasvu liittyy yleisesti huono-osaisuuteen.”


Väite: Maahanmuuttajien työttömyys vaihtelee suuresti lähtömaan perusteella

Vastaajana työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallitusneuvos Olli Sorainen:

”Pitää paikkansa, että työttömyysaste on eräissä kansalaisuusryhmissä maahanmuuttajien keskimääräistä työttömyysastetta suurempi tai pienempi. Asia liittyy siihen, että on kansalaisuuksia, joissa maahantulon pääasiallinen peruste on humanitaarinen muutto tai taloudellinen muutto. Suomen työmarkkinoiden näkökulmasta monet maahanmuuttajat lähtevät hyvin kaukaa takamatkalta.”


Väite: Somalit eivät tee töitä, vaikka heille työtä tarjottaisiin

Vastaajana TEM:n Olli Sorainen:

”Asenteellinen ja liiaksi yleistävä väite. Yleisesti ottaen jokainen ryhtyy tekemään kohdalle osuvaa mielekästä työtä. Somalit näkyvänä vähemmistöryhmänä ovat syrjintätilastojen kärjessä. Heidän työhön ottamistaan myös työnantajat vierastavat tavallista enemmän.”

”Osuvampi kärjistys olisi, että somalit eivät tee työtä, koska sitä ei heille tarjota. Mutta ei tämäkään pidä paikkansa. Suhteessa siihen, että työmarkkinat karsastavat erityisesti somaleita, monet heistä ovat onnistuneet raivaamaan itselleen paikan työmarkkinoilta.”


Väite: Kotouttaminen ei toimi

Vastaajana TEM:n Olli Sorainen:

”Kotouttaminen toimii olosuhteisiin nähden kohtuullisesti. Kotoutuminen on kuitenkin kahden kauppa. Kotoutuminen vaatii maahanmuuttajalta ponnisteluja, kuten kielen opiskelua ja osaamisen päivittämistä.”

”Kotouttaminen vaatii myös yhteiskunnalta halua ottaa maahanmuuttaja osaksi yhteiskuntaa ja työpaikkoja. Tässä suhteessa ajat ja asenteet ovat huonot – ovat itse asiassa jo kauan olleet Suomessa huonot. Kärjistäen voisi sanoa, että merkittävä osa yhteiskuntaa ei halua nähdä maahanmuuttajien kotoutuvan Suomeen.”


Väite: Naisten asema Suomessa asuvien muslimiperheissä on ongelmallinen

Vastaajana toiminnanjohtaja Jenni Tuominen apua maahanmuuttajanaisille tarjoavasta Monika-naisten liitosta:

”Usein naisten asemaan muslimiperheessä vaikuttaa lähtömaan perinteinen käsitys naisten ja miesten rooleista. Joskus se voi olla ristiriidassa suomalaisen tasa-arvokäsityksen kanssa. Tilanteet vaihtelevat suuresti eri yksilöiden ja perheiden välillä.”


Väite: Kotiväkivalta on yleisempää maahanmuuttajaperheissä kuin Suomessa syntyneiden perheissä

Vastaajana Monika-naisten Jenni Tuominen:

”Kotona tapahtuva pari- ja lähisuhdeväkivalta on valitettavan yleistä kaikkialla maailmassa. Tilastollista tutkimusta maahanmuuttajaperheissä tapahtuvasta pari- ja lähisuhdeväkivallasta ei ole.”

”Jos katsotaan turvakotien tilastoja, huomataan että maahanmuuttajanaiset ovat siellä suuri ryhmä. Tosin maahanmuuttajanaisten puoliso voi olla myös kantasuomalainen mies. Monika-Naiset liiton Voimavarakeskus Monikasta apua hakee väkivaltaan vuosittain noin 700 maahanmuuttajanaista, joista noin puolet on naimisissa suomalaisen miehen kanssa.”


Väite: Pakolaisten joukossa on enemmän miehiä kuin hädänalaisia naisia ja lapsia

Vastaajana Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo:

”Pakolaiskiintiöön valitaan ensi sijassa sellaisia pakolaisia, jotka tarvitsevat apua kipeimmin. Sukupuoli ei ole ratkaiseva tekijä, vaan pakolaisen suojan ja uudelleen sijoittamisen tarve.”

”Suomi painottaa kiintiöpolitiikassaan erityisesti haavoittuvimpien ryhmien, kuten lapsiperheiden ja vaikeassa asemassa olevien naisten kuten leskien, yksinhuoltajien sijoittamista. Viime vuosina Suomeen on saapunut runsaasti yksinhuoltaja-äitejä lapsineen sekä lapsiperheitä. Vuonna 2011 naisten määrä oli 57 prosenttia, joten miehiä oli 43 prosenttia. Vuonna 2012 naisten määrä oli 54 prosenttia. Miesten luvuissa mukana ovat myös alaikäiset pojat.”

”Turvapaikanhakijoissa miehiä sen sijaan on yleensä enemmän. Naisten määrä on pysynyt viime vuosina melko samana ja se on ollut noin 30 prosenttia. On vaikea tehdä suoraviivaista analyysiä siitä, miksi miehiä tulee enemmän kuin naisia. Taustalla voi olla, että miehen on turvallisempi matkustaa yksin ja hän selviää vaikeasta matkasta helpommin. Tai se, ettei perheellä ole varaa lähteä yhdessä, joten perheen isä yrittää saada suojelua jostain ensin, ja yrittää sen jälkeen saada perheensä turvaan.”


Väite: Maahanmuuttajien myötä asuinalueiden eriytyminen pahenee

Vastaajana Helsingin yliopiston kaupunkitutkimuksen professori Mari Vaattovaara:

”Ensin pitää kysyä, milloin eri asuinalueiden väliset erot kääntyvät ongelmiksi ja milloin ne ovat osa kaupungin elinvoimaa. Jos ajatellaan Lontoota, se pysyy hengissä erilaisten asuinalueiden takia. Eri alueilla on kaupungissa erilaista kysyntää. Ajatus, että kaikkien alueiden pitää olla täysin tasaisia, ei kaupunkeihin sovi.”

”Tällä hetkellä näyttää, että maahanmuuttajat kasaantuvat tietyille alueille ja sillä näyttää olevan vähännegatiivista vaikutusta. Juuri ilmestyneen artikkelimme perusteella myös white fligt (valkoisten pako) -ilmiö on myös meillä todellisuutta. Ruotsalaiset ovat tutkineet ilmiötä 20 vuotta ja heidän tutkimukset osoittavat, että maahanmuuttajien muuttaminen kantaväestön jättämille alueille ei ole ongelma. Ne, jotka ovat muuttaneet näille alueille, ovat integroituneet muita maahanmuuttajia paremmin yhteiskuntaan. He saavat alueelta vertaisapua sopeutumiseen.”

”Maahanmuuttajien asuinalueet eivät kuitenkaan ole pelkästään hyväksi. Ruotsalaistutkimukset osoittavat, että maahanmuuttajien pitäisi lähteä näiltä alueilta viiden vuoden sisällä. Yhteiskunnan pitäisikin tarjota koulutusta ja työura maahanmuuttajille, jotta he pääsisivät normaalille asuinuralle. Näin Ruotsissa on käynyt. Siellä on muun muassa omakotitaloalueita, joissa maahanmuuttajien osuus on hyvin korkea. Samaa kehitystä on havaittavissa Suomessa, mutta siinä on suuria eroja väestöryhmien välillä.”