Yle antoi palkitulle toimittajalle potkut kehujen jälkeen – syyt kerrottiin käräjäoikeudelle 8 kuukautta myöhemmin

Yleisradio piti toimittajan sähköposteja liian kärjekkäinä työyhteisöön.

irtisanomiset
Teksti
Jari Hanska
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Yleisradion uutis- ja ajankohtaistoiminnasta koeajan lopussa kesäkuussa 2018 potkut saanut toimittaja Tuula Malin, 51, hakee Helsingin käräjäoikeuden kautta korvauksia.

Käräjäoikeuden asiakirjoista ilmenee, että Ylen mukaan koeaikapurun perustelut olivat asialliset.

Yleisradio syyttää Malinia konfliktien aiheuttamisesta työyhteisössä ja puutteellisista yhteistyötaidoista.

 

Toimittaja Tuula Malin aloitti työt Tampereen toimipisteessä helmikuussa 2018.

Kävi hieno homma, että sain vuoden määräaikaisuuden. Työkuva ja -sisältö istuivat täysin osaamiseeni”, Malin kertoo.

Aiemmin hän oli työskennellyt parikymmentä vuotta toimittajana MTV:n uutis- ja ajankohtaistoiminnassa.

Vuonna 2008 hän voitti Tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapio-palkinnon paljastettuaan sairaaloiden sähköisten potilasasiakirjojen aiheuttamia ongelmia.

Hän on työskentellyt viime aikoina vapaana toimittajana avustaen useita eri tiedotusvälineitä. Malin on tehnyt juttuja myös Suomen Kuvalehteen.

Vuosi sitten perustettuun Ylen uuteen mediadeskiin Malin palkattiin tutkivan journalismin kehittäjäksi.

Ylen hallitus oli kesäkuussa 2017 päättänyt vahvistaa tutkivaa journalismia vastauksena vastaavan päätoimittajan Atte Jääskeläisen lähtöön johtaneelle kriisille.

Samalla tiedotettiin, että johtamisen kehittäminen ja työhyvinvointi ovat jatkossa Ylen kärkihankkeita”.

 

Malinin työ oli kouluttaa ja sparrata Ylen aluetoimituksia tutkivan journalismin menetelmistä.

Hän myös tuotti laajaa sote-uudistusta käsittelevää juttusarjaa ja koordinoi siihen liittyvien juttujen tekemistä Ylen aluetoimitusten välillä.

Kesäkuun 11. päivän aamuna 2018 Ylen nettisivuilla julkaistiin ensimmäinen juttu otsikolla ”Näin yksityiset terveysjätit kahmivat rakennuksia ja lääkäreitä – katso täältä oman maakuntasi tilanne”.

Samana päivänä aihetta käsiteltiin myös Ylen radiokanavilla ja televisiossa. Illan A-studion aiheena oli soten vaikutus maakuntiin.

Malin kertoo tulleensa kollegojensa kanssa lounaalta ja olleensa työpisteellään tekemässä päivityksiä aamulla julkaistuun juttuun, kun Mediadeski-yksikön esimies Teemu Kammonen pyysi hänet kokoushuoneeseen.

Sanoin, että tulen ihan kohta ja Teemu tiuskaisi, että sä tulet heti.”

Malin kertoo, että vielä astuessaan huoneeseen hän luuli saavansa kehut tuottamastaan sote-projektista.

Huoneessa odotti yksi Ylen päälliköistä, toisen päällikön kasvot heijastuivat valkokankaalle etäyhteyden kautta.

Teemu istui siihen ja sanoi, että me ollaan päätetty irtisanoa sut. Se tuomion antaminen kesti minuutin”, Malin kertoo.

Potkujen syyksi huoneessa kerrottiin Malinin mukaan vain ”valmentavan otteen puuttuminen”.

 

Potkujen jälkeen Malin oli yhteydessä Journalistiliittoon.

Liiton juristin kanssa hän on yrittänyt saada selville koeaikapurun syyn, mutta heikoin tuloksin. Asiat nytkähtivät eteenpäin vasta haastehakemuksen myötä.

Malin katsoo, että Yleisradio päätti työt laittomasti ja vaatii yhtiöltä korvaukseksi 14 kuukauden palkkaa vastaavaa summaa, 51 800 euroa.

Ylen vastaus Malinin jättämään haastehakemukseen saapui Helsingin käräjäoikeuteen viime viikolla. Ylen mukaan koeaikapurun syynä olivat Malinin ”puutteelliset yhteistyötaidot sekä konfliktien aiheuttaminen työyhteisössä”.

Todisteena Yle esittää sähköpostikirjeenvaihtoa ja kuvailut Malinin toiminnasta viidessä eri tapauksessa, joissa yhtiö katsoo Malinin toimineen epäasiallisesti.

Ensimmäisessä tapauksessa on kyse Ylen tekemästä turhasta oikaisusta huhtikuussa 2018.

Malin oli mukana uutisoimassa Nousiaisten vesikriisiä.

Yle sai jutusta oikaisupyynnön, jonka seurauksena sisältöpäällikkö vaati Malinia käymään jutun näytön läpi.

Ylen mukaan Malin oli kieltäytynyt ja kertonut, ettei asiassa ole oikaistavaa. Juttu kuitenkin oikaistiin. Se osoittautui turhaksi, sillä jutussa ei ollut virhettä.

Malinin mukaan hän oli suullisesti kertonut, ettei jutussa ole oikaistavaa ja oikaiseminen olisi virhe. Hän myös kertoi lupautuneensa käymään asian läpi oikaisua vaatineen henkilön kanssa. Tästä huolimatta Yle teki juttuun oikaisun.

Malinin mielestä tapaus osoittaa, miten paniikinomaisesti Ylessä suhtaudutaan palautteeseen.

”Johtamistyylisi on aika ajoin todella ristiriitainen.”

Muut tapaukset koskevat Malinin viestintää työyhteisössä. Ylen vastauksen liitteeksi on koottu toistakymmentä sivua toimituksen sisäistä sähköpostikirjeenvaihtoa.

Yhdessä viestissä Malin käy keskustelua esimiehensä Kammosen kanssa toimenkuvastaan ja palkkauksesta. Malinin viesti päättyy kysymykseen.

Kenen vaatimuksesta ja millä perusteilla tällainen minuun kohdistuva säätö on aloitettu?

Malinin mukaan mediadeskin työntekijöitä oli pyydetty esittämään koulutuksia itselleen kotimaasta tai ulkomailta yhteensä viidentoista päivän edestä.

Toisessa Ylen oikeuteen toimittamassa viestissä Malin kummastelee, miksi mikään hänen valitsemistaan koulutuksista ei kelpaa hänen esimiehelleen. 

Pidän todella erikoisena suhtautumistasi tarjoamiini koulutuksiin. Mikään ei kelpaa, eikä mikään sovi. Olen tarjonnut useita vaihtoehtoja.

Sanalla sanoen johtamistyylisi on aika ajoin todella ristiriitainen”, Malin kirjoittaa esimiehelleen.

Ylen käräjäoikeudelle toimittamassa vastauksessa molemmat viestit on nostettu esimerkiksi siitä, että Malinin ”käyttäytyminen Kammosta kohtaan on ollut tarpeettoman kärjekästä ja osoittanut myös yhteistyötaitojen puutetta”.

Viimeisimmäksi jäänyt sähköpostitse käyty sanaharkka koski juuri sote-projektia, jonka yhteydessä Malin lähetti Ylen mielestä ”hyökkääviä sähköposteja jutun graafikolle ja toiselle kollegalleen.

Yhdessä viestissä käytetään sanontaa ”totta helvetissä”.

Yle katsoi Malinin kollegojen vastanneen viesteihin asiallisesti ja rakentavasti, mutta Malinin toimineen epäasiallisesti.

Viestittelyn lomassa Malinin esimies pyytää häntä pehmentämään kielenkäyttöään”.

Viestejä seuranneena maanantaina Malinin työsuhde purettiin.

 

Malin on Ylen esittämistä todisteista eri linjoilla.

Hän kertoo saaneensa lyhyeksi jääneen työsuhteensa aikana lukuisia kehuja niin esimieheltään kuin aluetoimituksista.

Malinin mukaan hän sai huhtikuussa tiimipalkinnon tiedonhankintataidoistaan, toukokuussa kiitoskortin aluetoimitusten valmentamisesta ja kesäkuun vaihteessa sähköpostitse kehut laatimastaan koulutuspaketista.

Malinin saamassa kiitoskortissa on mitalin kuva ja oheinen teksti.

HYVIN TEHTY! Olet saanut alueiden toimittajat innostumaan vaikeiden asioiden tutkimisesta. Sen työn ansiosta tulemme vielä tekemään monta skuuppia!

Viimeisin myönteinen palaute tuli viikkokokouksessa samana päivänä kun työsuhde päätettiin. Samassa viikkokokouksessa hän oli saanut myös uusia tehtäviä.

Potkujen jälkeen työtodistukseen kirjoitettiin osoittanut tyydyttävää työtaitoa ja heikkoa käytöstä”.

Työtodistuksessa Yle arvioi Malinin käytöksen "heikoksi".
Työtodistuksessa Yle arvioi toimittajan käytöksen “heikoksi”.

Malin myöntää, että kirjeenvaihto on toisinaan ollut kipakkaa ja kärkevää, mutta ei poikkeuksellista journalistisessa työyhteisössä. Lisäksi hän painottaa, että oli sopinut esimerkiksi graafikon kanssa käydyn sanailun kasvotusten saman päivän aikana.

Malin pitää hämmentävänä sitä, että vasta nyt, kahdeksan kuukautta koeaikapurun jälkeen, Yle ilmoittaa työsuhteen päättämiseen johtaneet syyt käräjäoikeuteen lähettämissään papereissa.

”Miksei näitä sähköposteja ole näiden kahdeksan kuukauden aikana annettu luottamusmiehelle, liiton juristille tai minun juristilleni? Miksi nämä nyt vasta vuodatetaan tänne?”

Ylellä asian kommentointi on keskitetty uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaavalle päätoimittajalle Jouko Jokiselle.

Hän ei halunnut ottaa tapaukseen kantaa asian ollessa käräjäoikeuden käsittelyssä.

”Tällaisessa työsuhdeasiassa en voi mitenkään kommentoida yksittäisen työntekijän asioita. Se olisi äärettömän huonoa työnantaja- ja esimiespolitiikkaa”, Jokinen sanoo.


Purkamiselle pitää olla perusteet koeajallakin

Työsuhteen alkuun sijoittuvan koeajan tarkoituksena on, että työnantaja voi nähdä työntekijän osaamisen ja soveltuvuuden työtehtäviin. Työntekijä taas näkee, onko työ odotusten mukaista.

Koeajalla sekä työnantaja että työntekijä voivat päättää työsuhteen ilman irtisanomisaikaa. Purku ei saa kuitenkaan perustua syrjiviin tai epäasiallisiin perusteisiin.

Koeajan purkuperusteen hyväksyttävyyttä arvioidaan suhteessa olosuhteiden kokonaisuuteen ja oikeuskäytäntöön.

Purkamiselle pitää koeajallakin olla perusteet.