Lääkäreitä voidaan nyt velvoittaa töihin

Myös hoitajan ja jopa lääketieteen opiskelijan on pakko mennä töihin, jos TE-toimisto niin määrää. Heti, vaikka päätöksestä valittaisi. Työvelvollisuus ei ulotu alaa vaihtaneisiin.

kotimaa 08.04.2020 17:39
karoliina paananen
Suoja-asuun pukeutunut hoitaja ja avustava hoitaja koronapotilaiden osastolla Turun yliopistollisessa keskussairaalassa 3. huhtikuuta 2020.
Suoja-asuun pukeutunut hoitaja ja avustava hoitaja koronapotilaiden osastolla Turun yliopistollisessa keskussairaalassa 3. huhtikuuta 2020. © RONI LEHTI/LK

Sairaanhoitajia, lääkäreitä ja lähihoitajia voidaan nyt määrätä töihin ja ylitöihin. Valmiuslain asetus terveydenhuollon työvelvollisuudesta astui voimaan 26. maaliskuuta. Koronaruuhkaa on jo aiemmin purettu lievemmillä keinoilla, kuten siirtämällä kiireettömiä leikkauksia.

Nyt käyttöön otettu asetus voidaan aktivoida myös esimerkiksi suuronnettomuustilanteessa. Sillä pyritään takaamaan hoitohenkilökunnan riittävyys.

Päätöksiä työvelvollisuudesta tekee TE-toimisto, ei työnantaja. Töihin se voi velvoittaa korkeintaan kahdeksi viikoksi kerralla. Päätöksen voi uusia kerran. Vaikka päätöksestä valittaisi, on velvollisen ryhdyttävä noudattamaan sitä heti. Ketään ei vielä 8. huhtikuuta mennessä ollut näillä perusteilla velvoitettu töihin.

 

Työ- ja elinkeinoministeriö laatii rekisterin henkilöistä, jotka viranomainen voi kutsua töihin. Rekisteriin voi päätyä niin yksityisellä kuin julkisella puolella työskenteleviä hoitajia ja lääkäreitä, samoin lääketieteen opiskelijoita, jotka ovat opinnoissaan riittävän pitkällä. TE-toimisto voi velvoittaa töihin vähintään 18- ja enintään 67-vuotiaan. Alaa vaihtaneisiin työvelvollisuus sen sijaan ei ulotu.

Ratkaisut tehdään yksilöllisesti, ja henkilön ikä, osaaminen, perhetilanne, vammaisuus ja terveydentila huomioidaan, kertoo neuvotteleva virkamies Elina Isoksela työ- ja elinkeinoministeriöstä.

”Terveydentila voi estää työmääräyksen antamisen. Työvelvollisen terveydentila vaikuttaa myös siihen, millaiseen tehtävään työvelvollinen voidaan sijoittaa.”

Isokselan mukaan riskiryhmään kuuluva voi tehdä työtä, jossa ei olla suoraan tekemisissä koronaviruspotilaiden kanssa, esimerkiksi etävastaanotolla.

”Työvelvollisuuden avulla voidaan saada lisäkäsiä kaikkiin terveydenhuollon välttämättömiin tehtäviin voimassa olevissa poikkeusoloissa. Tällaisia tehtäviä voivat olla esimerkiksi vanhusten ympärivuorokautisen hoidon tehtävät.”

Jos työvelvollista ei voida määrätä kokopäivätyöhön, hän voi työskennellä osa-aikaisesti.

 

Väkeä on jo koulutettu uusiin rooleihin, esimerkiksi anestesiahoidossa työskenteleviä vaativiin tehohoidon tehtäviin, kertoo neuvotteleva virkamies Eila Mustonen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri kouluttaa 500 hoitajaa ja lääkäriä tehohoitotyöhön, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 200 sairaanhoitajaa.

Käsipareille on tarvetta myös tartuntojen testaamisessa, sillä testimäärä on päätetty kaksin- tai jopa kolminkertaistaa. Maalis-huhtikuun vaihteessa sairaanhoitopiirit testasivat yhden päivän aikana kaikkiaan 2 500 henkilöä koronavirustartunnan varalta. Ennen kuin ketään on velvoitettu töihin, on työvoimaa jo ryhdytty hankkimaan muilla tavoilla.

”Organisaatiot ovat voineet palkata lisähenkilöstöä tarpeen mukaan, kyse on vapaaehtoisesta rekrytoinnista, ei velvoittamisesta”, Eila Mustonen kertoo.

Moniin paikkoihin tarvitaan nyt sijaisia, kun henkilökuntaa sairaaloiden sisällä siirtyy uusiin tehtäviin.

Sijaisia saadaan esimerkiksi varhaiskasvatuksessa tai hallintotehtävissä työskentelevistä osaajista, kertoo Kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas.

Viime viikkoina hoivakodeissa on vältetty keikkatyöntekijöiden käyttämistä, jotta tartuntoja ei leviäisi yksiköstä toiseen, mutta käytännöstä voidaan Nybondas-Kankaan mukaan nyt poiketa.

Yliopistot ovat myös varautuneet auttamaan, jos kutsu käy.

 

Sairaaloissa on jo kiire, vaikkei Suomi ole vielä epidemian huipussa. Sairaanhoitajat ovat vedonneet suomalaisiin sosiaalisessa mediassa, jotta ihmiset noudattaisivat viranomaisten ohjeita, ja Suomessa vältyttäisiin pahimmilta ruuhkilta.

Kauhukuvia muista maista on jo nähty. Italiassa ja Espanjassa sairaaloiden olosuhteet ovat muuttuneet kaoottisiksi. Kaikkia potilaita ole pystytty hoitamaan. Ruumishuoneet ovat täyttyneet nopeasti, ja Madridissa vainajia on ryhdytty säilyttämään jäähallissa. Työntekijöillä on ilmennyt masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta, univaikeuksia sekä paniikkioireita.

Apua on etsitty ulkomailta, myös Suomesta. Maaliskuussa terveyspalveluyhtiö Mehiläinen sai Espanjasta avunpyynnön, jossa sitä pyydettiin lähettämään työntekijöitään Espanjaan. Kahden viikon rupeaman jälkeen suomalaisia työntekijöitä olisi odottanut vielä kahden viikon karanteeni Suomessa.

Lääkäriliitto vastusti ideaa, ja sosiaali- ja terveysministeriöstä todettiin Lääkärilehdelle, että töitä riittää Suomessakin. Työntekijät jäivät Suomeen.

 

Valmiuslaki sallii myös lomien perumisen ja siirtämisen. Lomalta voidaan myös kutsua takaisin töihin.

”Lomakausi on kuitenkin pitkä (2.5.–30.9.), joten vielä ei voi varmuudella sanoa, kuinka pitkälle lomia joudutaan siirtämään”, Nybondas-Kangas sanoo.

Keskustelua ovat herättäneet myös julkisen puolen työntekijöiden lomautukset. Nybondas-Kangas kertoo Kuntatyönantajien kyselystä, jonka perusteella sosiaali- ja terveysaloilla ei aiota lomauttaa työntekijöitä.

Sairaanhoidon henkilökunnan toimintakyky on taattava, vaikka potilasmäärät ja kiire kasvavat. Työntekijöiden ahkeruutta on kiitelty valtiojohtoa myöten.

Sairaanhoitajaliiton tekemän kyselyn mukaan henkilökuntaa on kuormittanut ohjeistusten epäselvyys ja kokemus siitä, ettei edes sairauslomia tai sairaan lapsen kotona hoitamista kaikkialla hyväksytä. Hoitajia pelottaa, että tulee loppuunpalamisia.

Sisältö