Yhdysvaltain Helsingin-suurlähetystö teki vanhasta toimistotalostaan energiatehokkaan

Kotimaa 3.3.2013 13:00
Suurlähettiläs Bruce Oreck. Kuva Marjo Tynkkynen.

Suurlähettiläs Bruce Oreck ei peittele ylpeyttään. Hän on neljä Suomen-vuottaan korostanut ilmastonmuutoksen vastaisen työn merkitystä ja ympäristöhaittoja vähentävän cleantechin mahdollisuuksia.

Nyt hän jättää Helsinkiin poikkeuksellisen näkyvän käyntikortin.

Yhdysvaltain suurlähetystön tontilla sijaitsevasta vuonna 1915 rakennetusta talosta on tehty energiatehokkuuden malliesimerkki.

”Talo oli alun perin asuinrakennus, ja se sopi hyvin huonosti toimistokäyttöön. Helpoin ratkaisu meille olisi ollut purkaa se”, Oreck sanoo.

Sitä hän ei kuitenkaan tahtonut. Oreck halusi käytännön esimerkillä osoittaa, että vanha rakennus voidaan uudistaa vastaamaan tämän päivän energiatarpeita.

Juuri vanhan rakennuskannan täydellinen energiaremontoiminen on hänen mukaansa avainkysymys, kun globaaleja hiilidioksidipäästöjä halutaan leikata.

”Uusi talo on helppo rakentaa nollaenergiataloksi. Mutta ei Helsinki lähde purkamaan vanhaa rakennuskantaansa sen takia.”

Oreck vakuutti Yhdysvaltain ulkoasiainhallinnon siitä, että malliesimerkki kannattaa tehdä juuri Helsinkiin. Kesken Yhdysvaltain syvää taantumaa Oreck sai rakennushankkeeseensa 95 miljoonaa euroa.

Talon yli 2 500 neliömetriä päätettiin muuttaa niin viihtyisiksi työ-, kohtaamis- ja neuvottelutiloiksi, että se tukee kaikin keinoin siellä työskentelevien luovuutta ja innovatiivisuutta.

Vanhasta talosta purettiin käytännössä kaikki sisäseinät, ikkunapinta-alaa lisättiin.

Uudistettu rakennus käyttää nyt energiaa puolet vastaavan tavallisen toimistotalon kulutuksesta.

Suurin osa säästöistä syntyy tehokkaasta eristämisestä, kolminkertaisista ikkunoista, energiatehokkaasta valaistuksesta, luonnonmukaisesta ilmanvaihdosta sekä siirtymisestä kaukolämpöön ja -kylmään.

Rakennus on ensimmäinen Yhdysvaltain suurlähetystö koko maailmassa, joka on liitetty kaukolämpöön ja -kylmään.

Vettä säästävät uudet tekniikat, kuten vähähuuhteiset pöntöt, hanat ja vedettömät pisuaarit, pudottavat vedenkulutusta kolmanneksella.

Luonnonvalo yltää lähes kaikkialle talossa, näköala aukeaa kolmelta suunnalta merelle. Kun päivänvaloa on riittämiin, valaistusjärjestelmä vähentää sähkövaloja automaattisesti.

”Tutkimus tutkimuksen jälkeen on osoittanut, että päivänvalo tehostaa ihmisten työntekoa, tukee luovuutta ja lisää ihmisten hyvinvointia”, Oreck perustelee.

Ikkunat on päällystetty nanofilmillä, jotta aurinko ei pääse lämmittämään sisätiloja.

Oreck muistuttaa, että vihrein rakennus on se, joka on jo rakennettu. Vastaavan uuden rakentaminen olisi kuluttanut energiaa saman verran kuin keskiverto dieselauto kuluttaa, kun sillä ajetaan maapallon ympäri yli 300 kertaa.

Erityisesti valaistus on suurlähettilään mieleen. Led- ja oled-valot käyttävät merkittävästi vähemmän energiaa, tuottavat vähemmän hukkalämpöä ja ovat pitkäikäisiä.

Kaikki rakennusmateriaalit on valittu energiankulutuksen, kestävyyden ja kierrätettävyyden näkökulmasta. Lattiat ovat biopohjaista marmoleumia.

Sinkkikatto heijastaa tehokkaasti auringonvaloa, mikä estää sekä sisätilojen että lähiympäristön liiallista lämpenemistä.

Oreck esittelee uutta teknologiaa ylpeänä ja näkee, että siinä on ratkaisun avaimet ihmiskunnalle.

”Meillä on matemaattinen ongelma. Noin miljardi ihmistä elää niin sanotussa kehittyneessä maailmassa. Maailman väestö on kuitenkin nyt seitsemän miljardia ja on jo selvä, että myös kiinalaiset ja intialaiset haluavat sähkön, tietokoneet ja kännykät.”

”Se on mahdollista vain, jos opimme tekemään tuotteita, jotka vaativat vähemmän luonnonvaroja, kuluttavat vähemmän energiaa, kestävät pitempään ja joita voi kierrättää tehokkaammin”, Oreck perustelee.

Suurlähettiläs kiittelee, että Suomella on merkittävää osaamista niin vesi- kuin sähköpuolella, aloilla josta kehittyvälle maailmalle on hyötyä.

”Te olette hyviä tutkimaan asioita, mutta tutkimus yksin ei riitä. Joskus täytyy uskaltaa vain hypätä ja katsoa, osaako lentää. Näin luodaan tulevaisuutta.”

Oreck kehottaa meitä tottumaan ajatukseen, että tällä vuosisadalla kaikki muuttuu.

”Ja nopeasti. Jos siihen ei ole valmis sopeutumaan, putoaa kärrystä.”

Vuosisadan kauppapaikka

Samaan aikaan kun muut suurlähetystöt Helsingissä supistavat väkeään ja toimintaansa, suurlähettiläs Bruce Oreckilla on vahva usko siihen, että juuri Helsinkiin kannatti luoda uusi innovaatiokeskus.

”Helsinkiin on helppo ja nopea tulla niin Venäjältä kuin Yhdysvalloistakin. Helsinki on myös portti sekä Aasiaan että Baltian maihin”, Oreck luettelee.

”Helsingillä on siis kaikki edellytykset olla tämän vuosisadan kauppapaikka.”

Oreck on oppinut arvostamaan turvallista kaupunkia, hyvin koulutettua ja erinomaista englantia puhuvaa väkeä.

”Tämä on loistava ympäristö tehdä bisnestä.”

Bisneksen lisäksi Oreck toivoo, että uudessa keskuksessa voivat kohdata myös eri puolilta maailmaa tulevat opiskelijat, tutkimuslaitokset ja taiteilijat.

”Ympäristöllä on suuri merkitys, kun ihmiset kohtaavat. Meidän sijaintimme Kaivopuistossa meren äärellä on ainutlaatuinen.”

Innovaatiokeskuksen viereen nousee myös uusi lasinen toimistorakennus, ja rakennukset yhdistetään kaksikerroksisella lasilaatikolla.