Vuosi Jokelan koulusurmista: ”Älä salli kouluampujan ihannointia”

Kotimaa 7.11.2008 08:24

Kriisipsykologi Eija Palosaari on listannut koulusurmien opetuksia. ”Ota huomioon, että mahdottomalta tuntuva voi tapahtua ja varaudu siihen.” Palosaari toivoo koulukuraattoreille ja opettajille oikeutta vaihtaa tietojaan oppilaista.Front view of the Jokela's college 10. november 2007 in Tuusula

Jokelan lukio Tuusulassa 10. marraskuuta 2007, kolme päivää koulusurmien jälkeen.

Jokelan kouluammuskelusta on tänään kulunut vuosi. Jokelan koulukeskuksen abiturientti surmasi viime marraskuussa kahdeksan ihmistä ja ampui lopuksi itseään kesken koulupäivän.

Koulukeskuksen oppilaat ja henkilökunta hiljentyvät muistopäivänä yhteiseen tilaisuuteen, johon tervehdyksensä tuovat opetusministeri Sari Sarkomaa ja Espoon hiippakunnan piispa Mikko Heikka.

Illalla nuoret voivat kokoontua kirkolle ja monitoimitalolle, missä heillä on mahdollisuus keskustella työntekijöiden kanssa.

Jokelan tapahtumia ryhdytään viimein tutkimaan perusteellisesti. Valtioneuvosto asetti eilen tutkintalautakunnan, jonka selvitystyön tarkoituksena on estää ennalta tapahtumien toistuminen.

Koulun sisäistä
yhteistyötä helpotettava

Kriisipsykologi Eija Palosaari luennoi ammatillisten oppilaitosten kuraattoreille Lahdessa torstaina, Jokelan tragedian vuosipäivän aattona. Pääohje oli säilyttää maltti ja ammattimainen ote niin kriisiä eläviin nuoriin kuin ärhäköityneisiin vanhempiinkin.

Hän toivoo koulukuraattoreille ja opettajille oikeutta vaihtaa tietojaan oppilaista. ”Pitää olla mahdollista välittää asiallista informaatiota ja keskustella aavistuksista lapsen ja koululaisen parhaaksi.”

Palosaari myöntää uudistuksen oikeudellisesti kimurantiksi, koska se väljentäisi yksilönsuojaa.

Koulun sisäisen yhteistyön helpottaminen on noussut esiin monissa Palosaaren viimeaikaisissa tehtävissä, kuten Jokelan kriisiryhmän jäsenenä. Lisäksi hän on kouluttanut opetusministeriön tilauksesta kouluväkeä turvallisuusprojektissa, joka jatkuu ensi vuonna.

Entisenä eteläpohjalaisena hän on saanut sosiaali- ja terveysministeriöltä tehtäväkseen avustaa myös Kauhajoen tragedian hoidossa.

Voimia
ydinjoukolle

Maltti ja ammattimainen ote tarkoittaa Palosaaren mielestä rohkeutta ja aikaa olla toisen lähellä. ”Sokkivaiheessa ei kannata kamalasti miettiä oikeita sanoja, sillä ne jäävät mieleen huonommin kuin auttajan kosketus, ulkonäkö tai hien haju.”

Hän pitää onnistuneena Jokelassa omaksuttua ”happinaamariperiaatetta”. Ensin autettiin jaloilleen kaksoisrooliin – uhriksi ja auttajaksi – joutuneita aikuisia, että oppilaat saisivat aikuisilta mahdollisimman hyvän tuen ja heidän jatkohoitonsa helpottuisivat.

”Työntekijöitten ydinjoukon jaksaminen on arvokasta. Yhteisön toipumiseen ei kannata pyrkiä siirtämällä ja vaihtamalla väkeä. Nuorille sopiviksi ovat osoittautuneet matalan kynnyksen hoidot, mahdollisuus pistäytyä asiantuntijan pakeilla koululla tai sen läheisyydessä ilman tiukkoja aikatauluja.”

Valtion tuella on Jokelaan saatu muun muassa iso joukko psykologeja. Useimpien pesti loppuu vuodenvaihteessa, ja jatkosta huolehtivat Tuusulan omat palvelujärjestelmät.

Tsunami- ja Konginkangas-kokemusten perusteella Palosaari tietää, että aktiivista työtä tarvitaan vielä ainakin kolme neljä vuotta. ”Kohtalot ovat monenlaisia. Harva ottaa äkillistä kriisiä vastaan niin, ettei omassa elämässä olisi jo muitakin vaikeuksia.”

Koulusurmien
opetuksia

* Ota huomioon, että mahdottomalta tuntuva voi tapahtua ja varaudu siihen.

* Sokissa olevan lapsen reippautta ei tule kannustaa, jotta tämä uskaltaa käyttäytyä vointinsa ja tunteittensa mukaisesti seuraavassa eli ns. reaktiovaiheessa.

* Järjestä uhreille mahdollisuus käydä kokemaansa lävitse ryhmissä.

* Järjestä koulun tiloihin matalan kynnyksen jälkihoitoa.

* Käsittele kouluväkivaltaa ongelmana, älä pahuuden tai ilkeyden ilmentymänä.

* Älä salli kouluampujan ihannointia.

* Pyydä nuoria katkaisemaan tekstiviesteinä liikkuvat huhut.

* Älä luo kouluyhteisöön liian tiukkoja sääntöjä. Esimerkiksi metallinpaljastimet ja turvakamerat saattavat luoda tunteen vaaran läsnäolosta.

* Pidä huolta kouluun jäävästä henkilöstöstä. Se on arvokas ydinjoukko.

* Poista ampumisen jäljet koululta ja uudista tilat. Esittele ne henkilöstölle, oppilaille ja vanhemmille, ennen kuin opetus taas alkaa.

* Auta myös vanhempia ymmärtämään normaaleita kriisireaktioita.

Lähde: Jokelan jälkihoidon koordinaattoriryhmän raportti ja Eija Palosaaren luento.

Teksti
SK netin toimitus
STT

Kuva
Marja Airio/ Lehtikuva

Keskustelu
Jokela, Kauhajoki: Miksi taas?

Aiheesta lisää
Kauhajoen koulusurmien jälkeen aselupia on peruttu aikaisempaa enemmän (SK netti 6.11.2008)
Jokelan koulusurmista vuosi: Vanhemmat yrittivät saada Pekka-Eric Auvisen terapiaan (SK netti 5.11.2008)
Psykiatri Jari Sinkkonen: Kaikista kiusatuista ei tule murhaajia (SK netti 8.10.2008)
Lauri on mahdollinen joukkomurhaaja (SK netti 7.10.2008)
KHO:n presidentti Pekka Hallberg: ”Pois tyhjä retoriikka, tilalle lisää ryhtiä politiikkaan” (SK netti 6.10.2008)
Voiko pahuuden kitkeä pois ihmisestä? (SK netti 4.10.2008)
Miten ehkäistä uudet hirmuteot? (SK netti 3.10.2008)
Stakes: Työntekijöille ja vanhemmille tietoa kouluampumisen käsittelyyn (1.10.2008)
Joka kymmenes lapsi tarvitsisi psykiatrista apua (SK netti 29.9.2008)
Sisäasiainministeriö linjasi: Käsiaseelle ei lupaa ensimmäisenä aseena (29.9.2008)
Kriisipsykologi Soili Poijula: Aseen helppo saatavuus keskeinen tekijä (SK netti 25.9.2008)
Olavi Sydänmaanlakka : ”Kyllä tämä oli nähtävissä” (SK netti 24.9.2008)
”Vaarallinen syrjäytymisen muoto syntynyt Suomeen” (SK netti 24.9.2008)
Miksi lapsesta kasvaa paha (SK netti 24.9.2008)
”Videoista oli soitettu jopa ulkomailta asti” (SK netti 23.9.2008)
”Hyvinvointivaltion alasajolla on seurauksensa” (SK netti 23.9.2008)
Psykiatri Jari Sinkkonen: ”Lapset on hoidettava kotona” (SK netti 20.11.2007)
Terapeuttiset kuvat (SK netti 17.11.2007)
Tappava ase (SK netti 7.11.2007)

Nuoret ja väkivalta -teema SK netissä
Neurologi: Nostakaa jo viinaveroa! (SK netti 3.9.2008)
Psykologi: Tietokonepelien yleistyminen lisäsi aggressiivista käyttäytymistä (SK netti 2.9.2008)
Poliisi: Nuorten väkivalta ei ole kasvanut, vielä (SK netti 1.9.2008)
Stakes: Väkivalta yleistynyt peruskoulun yläluokkalaisten keskuudessa (SK netti 26.8.2008)
Taas teinisurma: Miksi nuori mies tappaa? (SK netti 16.8.2008)
Miksi nuori mies tappaa? (SK netti 24.7.2008)
Matka suomalaiseen väkivaltaan: Musta hetki (pdf; SK 31/2006)