Vt. kunnanjohtaja Kyösti Tornberg löysi uuden ”syyllisen” Kittilän sotkuun

Uutisanalyysi: Tornberg haluaa Kittilän irti Kuntaliitosta. Vain paperilla esitys on helppo.
Kotimaa 29.11.2016 19:08
Kittilän vt. kunnanjohtaja Kyösti Tornberg.
Kittilän vt. kunnanjohtaja Kyösti Tornberg. © Outi Jaako / Luoteis-Lappi

”Kuntaliiton kannanotot ja neuvot ovat olleet horjuvia ja ristiriitaisia”, nimeää vt. kunnanjohtaja Kyösti Tornberg keskeisen perusteen sille, miksi Kittilän pitäisi erota kuntien etujärjestön Kuntaliiton jäsenyydestä.

Kunnanhallitus päätti 29. marraskuuta palauttaa Tornbergin esityksen uudelleen valmisteltavaksi. Se päättää asiasta joulukuussa.

Jos kunnanhallitus esittää eroa Kuntaliitosta ja kunnanvaltuusto niin päättää, Kittilä olisi ainoa manner-Suomen kunta, joka ei kuuluisi Kuntaliittoon. Ero astuisi voimaan vuoden 2017 päättyessä.

Tornbergin mukaan eroaminen Kuntaliitosta on ”tarkoituksenmukaista ja puuttuva neuvontatieto hankitaan muulla tavalla”.

Millä tavalla neuvonta jatkossa hankitaan, sitä esitys ei kertonut. Suunnitelmaa ja vaikutusarvioita neuvontapalveluiden uudesta järjestämistavasta ei esityslistalta löytynyt.

Oudoksi Tornbergin esityksen tekee se, että Tornberg itse on näillä näkymin jatkamassa tehtävissään ensi vuoden huhtikuun loppuun, jos valtuusto myöntää jatkokauden. Tällainen erakoitumispäätös koskisi jotakin toista kunnanjohtajaa ja hänen johtamaansa organisaatiota.

Kittilän jäsenmaksu Kuntaliitolle on 20 800 euroa.

Tornbergin esitys kuulostaa helpolta, mutta käytännössä Kittilän hallinnon arki voi olla kylmää kyytiä, jos eroon päädytään. Erotessaan liiton jäsenyydestä Kittilä ei menettäisi ainoastaan kunta- ja hallintolakipalveluita, vaan aivan kaikki asiantuntijapalvelut.

Kuluvana vuonna Kittilä maksaa Kuntaliiton jäsenmaksua 20 800 euroa. Sellaisella summalla ei saa asianajotoimistoista kovinkaan paljon palvelua 6 300 asukkaan kunnan hallinto- ja palveluorganisaation käyttöön. Lisäksi kunta- ja hallintolakien osaaminen on bisnespuolella vähäistä.

Jokainen kunta tarvitsee myös erityislainsäädännön osaamista muun muassa ympäristökysymysten, yhdyskuntatekniikan, koulutuksen ja toistaiseksi edelleen sosiaali- ja terveydenhuollonkin kysymyksissä.

Oma lukunsa on Kuntaliiton kuntatalousyksikkö, jonka asiantuntemus on kuntien kovassa käytössä muun muassa kuntakonsernin tilastointiin, budjetointiin, talouden ohjaukseen ja verotukseen liittyvissä kysymyksissä.

Kittilä menettäisi myös edellytykset turvautua Kuntaliiton kehittämispalveluihin ja -hankkeisiin. Liiton vetovastuulla toimii lukuisia kunnan hallintoa ja palveluja uudistavia hankkeita, joissa kunnat kehittävät toimintaansa.

Hankalaa olisi myös KL-Kuntahankinnat Oy:n palvelujen käyttäminen hankintojen kilpailuttamiseksi.

Arto Sulonen: Kunnan päättäjien oma ratkaisu.

Kuntaliiton lakiasiain johtaja Arto Sulonen ei halua kommentoida Kittilän erokaavailuja. Hänen mukaansa ratkaisu on kunnan päättäjien käsissä.

”Liiton  suorittamasta edunvalvonnasta Kittilä varmaan edelleen hyötyisi, koska tämä työmme koskee koko kuntakenttää ja kuntajärjestelmää”, Sulonen sanoo.

Kysyttäessä Sulonen myöntää myös, että viime vuosina Kittilä on saanut poikkeuksellisen paljon lakiasiain palvelua Kuntaliitosta.

Sulonen on tietoinen kittiläläisten päättäjien väittämistä, joiden mukaan Kuntaliiton lakiyksikkö olisi antanut ristiriitaisia lausuntoja kunnanjohtajan irtisanomisasiassa ja tämä olisi yksi syy mahdolliseen eroon. Hän ei ryhdy kommentoimaan asiaa julkisuudessa.

Myös Suomen Kuvalehti on viime kesästä lähtien kuullut väitteitä, joiden mukaan Kuntaliitto on johtanut Kittilän kunnanjohtajan irtisanomisesta vastuulliset päättäjät harhaan.

Väitteet ajoittuvat samaan ajankohtaan kuin Oulun syyttäjänviraston tarjous syyteneuvottelumenettelystä: jos päättäjät tunnustaisivat, se keventäisi oikeusprosessia ja mahdollistaisi lievemmät tuomiot.

Syyttäjän tekemä tarjous syyteneuvottelumenettelystä tarkoittaa, että syytteet nostetaan. Syytteille on siis katsottu olevan perusteet.

Syksyn aikana useampikin keskusrikospoliisin tutkinnassa oleva kuntapäättäjä ehti todeta Kittilälehden haastatteluissa, että Kuntaliitto on antanut ristiriitaisia lausuntoja – ja siksi kunnanjohtajan kuuleminen tapahtui lainvastaisesti.

Ikään kuin pieni muotovirhe olisi ollut kaiken taustalla. Mutta näin ei ole.

Eeva-Maria Maijala: Kittilän päättäjien ajojahtia.

Kuntaliitto on nyt pitkän jonon jatkona uusin ”syyllinen” Kittilän päätöksenteon kriisiin ja jopa lainvastaiseen irtisanomiseen.

Aiemmin jonoon on nimetty koko joukko Kittilän päättäjien enemmistön toimia kommentoineita tahoja, kuten ”kunnan marginaalivähemmistö”, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Inkeri Yritys (vas) ja kunnanhallituksen jäsen Hille Kuusisto (kok).

Samaan jonoon on listattu Kittilän päätöksentekoa kommentoineet rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Pekka Viljanen ja Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää sekä Lex Kittilä -lakiselvittäjä, kuntalain asiantuntija Kari Prättälä.

Oma lukunsa on Kittilän tapahtumista uutisoinut Suomen Kuvalehti.

Kittilän nykyisenlaista päätöksentekoa puolustava kansanedustaja Eeva-Maria Maijala (kesk) syytti eduskunnan Lex Kittilä -lähetekeskustelussa Suomen Kuvalehteä Kittilän päättäjien ajojahdista:

”Olen käynyt paikan päällä useita kertoja ja tavannut Kittilässä niin poliittista johtoa kuin virkamiesjohtoakin”, Maijala sanoi. ”Mielikuva siitä, että Kittilän kunnassa on täysi kaaos päällä ja kunta sekaannustilassa, on täysin väärä.”

Maijala nosti myös esiin Kuntaliiton ristiriitaiset lausunnot: ”Kuntaliiton lakimies antoi monitulkintaisen ohjeen, jonka perusteella luottamusmiehet, siis maallikot, tekivät ratkaisunsa kuulemismenettelyn osalta. Kittiläläiset kuntapäättäjät ovat joutuneet täysin kohtuuttoman ajojahdin uhriksi.”

Pekka Viljanen: Tästä on kyse Kittilässä.

Emeritusprofessori Pekka Viljanen valotti jäähyväisluennossaan Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa 10. marraskuuta, millaisesta päätöksenteosta Kittilässä on ollut kyse.

Kuntapäättäjillä oli mahdollisuus oikaista virheellisesti tapahtunut kunnanjohtajan irtisanominen useaan kertaan vielä senkin jälkeen, kun keskusrikospoliisi oli ilmoittanut liittävänsä kunnanjohtajan irtisanomisen osaksi Kittilän kuntakonsernia koskevaa tutkintaansa.

Jos Kittilän päättäjien enemmistö perusti toimintansa kunnanjohtajan irtisanomisessa Kuntaliiton lausuntoon, miksi lausuntoa ei liitetty Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle lähetettyihin lausunto- ja valitusasiakirjoihin, joissa kunta perusteli päätöksiään?

Entä miksi lausuntoa, jonka on väitetty johtaneen päättäjät ilman omaa syytään rikostutkintaan, ei ole esitetty medialle?

Inkeri Yritys: Esitys ei ole tästä maailmasta.

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Inkeri Yritys pitää vt. kunnanjohtaja Tornbergin esitystä Kuntaliitosta eroamiseksi pöyristyttävänä ajatuksena.

”Kittilä on ajautumassa nykyisenlaisella päätöksenteolla eristyksiin muusta kuntakentästä”, Yritys sanoo.

”Ellei päätöksenteossa ryhdytä tunnustamaan tosiasioita, se on kohtalokas viesti Kittilän rajojen ulkopuolelle. Kuka yrittäjä tai työntekijä tänne uskaltaa tulla, jos linjamme on sellainen, että kunta ei hanki kunta-alan parasta neuvontaa käyttöönsä. Eihän tämä näin voi mennä.”

”Voidaanko tämän päivän kunnissa kieltää viranhaltijoilta hyvät neuvontapalvelut ja ammatillinen apu vaativissa lainopillisissa ongelmissa? Esitys ei ole tästä maailmasta”, Yritys kiteyttää.

Yritys toivoo, että Lex Kittilä olisi valtion viesti Kittilän kuntapäättäjien enemmistölle siitä, että on aika ryhtyä palaamaan päiväjärjestykseen.

”Panen toivoni siihen, että valtiovalta ymmärtää tilanteemme ja säätää Lex Kittilän. Olen menossa keskiviikkona 30. marraskuuta eduskunnan hallintovaliokunnan kuultavaksi lakiesityksestä. Olen kiitollinen, että olen saanut kutsun ja teen parhaani, että tilanteemme ymmärrettäisiin siellä.”

Tarmo Salonen: Pahin yksittäinen asia.

Alun perin Kuntaliitosta eroamisesta teki aloitteen perussuomalaisten valtuustoryhmä. Kunnanvaltuustossa 20. kesäkuuta kunnanhallituksen 2. varapuheenjohtaja Tarmo Salonen perusteli ryhmänsä aloitetta näin:

”Vaaleilla valitut kuntapäättäjät, jotka edustavat tavallisia kuntalaisia eivät saa Kuntaliitosta tarvitsemaansa apua tai tietoja omien päätöksiensä tueksi. Usein tieto on vajanaista ja moniselitteistä. Pahin yksittäinen asia, jossa Suomen Kuntaliitto antoi ristiriitaisia neuvoja Kittilän kuntapäättäjille, oli kunnanjohtajan kuuleminen hänen erottamisasiassaan. Toisaalta todettiin, että kuuleminen ei olisi ollut riittävää ja toisaalta annettiin ymmärtää, että kuuleminen tietyin edellytyksin oli sittenkin riittävää. Tämä ristiriitainen neuvo johti lopulta siihen, että kunnanvaltuuston päätös kunnanjohtajan erottamisesta todettiin muotoseikkoihin vedoten lainvastaiseksi korkeimmassa hallinto-oikeudessa.”

Vt. kunnanjohtaja Tornberg listaa omassa esityksessään muitakin eroperusteita.

”[– –] Kuntaliiton toiminnassa on tämän vuosikymmenen aikana näkynyt voimakkaasti suurten kaupunkien ääni ja edunvalvonnallisessa mielessä Kittilän tapaisten kuntien on ollut välttämätöntä hakea apua muilta yhteiskunnallisilta tahoilta”, Tornberg viittaa pääministeri Jyrki Kataisen (kok) hallituksen kuntauudistukseen, jota Kuntaliitto tuki.

Tornberg nostaa eroperusteeksi myös Lex Kittilän:

”[– –] Kuntaliiton johtohenkilöitä on asettunut näkyvästi tukemaan kuntalain muutosta (myös Lex Kittiläksi mainittua), mikä merkitsisi sekä puuttumista kunnalliseen itsehallintoon varsin kyseenalaisella tavalla että asettaisi hallintovallan ja tuomiovallan erillisyyden kyseenalaiseksi. Emme voi missään olosuhteissa hyväksyä keskusjärjestön taholta tällaista toimintaa.”