Hus testaa vauhdilla

Koronan vasta-ainetesti voidaan tarvittaessa tehdä koko Uudenmaan väestölle, sanoo Husin diagnostiikkajohtaja.

HUS
Teksti
Vappu Kaarenoja
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus) alkaa koronviruksen vasta-ainetestaus parin viikon päästä.

Husiin on tilattu aluksi 60 000 vasta-ainetestiä.

Kun ihminen sairastuu, veressä kehittyy virusta vastaan taistelevia vasta-aineita. Verikokeella selviää, onko ihminen sairastanut esimerkiksi oireettoman tai hyvin lieväoireisen koronan.

Aluksi testataan hoitohenkilökuntaa. Se voisi auttaa työvoiman sijoittelussa. Jos hoitajalla on koronan vasta-aineet, hän voi hoitaa koronapotilaita ilman vaaraa, että sairastuu itse.

Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen sanoo, että testaamista voidaan helposti laajentaa.

”Meillä on iso automaatiolaboratorio. Ajatuksenamme ei ole tehdä yksittäisiä pikatestejä vaan tuhansia testejä kerralla, sarjatuotantona.”

”Voimme tarvittaessa aika nopeastikin testata vaikka koko Uudenmaan väestön, jos halutaan.”

Miten nopeasti?

”Varmaan viimeistään kesällä.”

Myös yksityiset toimijat tuovat markkinoille omia testejään.

Lääkärifirma Mehiläisen lääketieteellinen johtaja Kaisla Lahdensuo sanoo, että yhtiössä selvitetään vasta-ainetestauksen mahdollisuuksia. Hän ei osaa arvioida, milloin Mehiläinen pystyy aloittamaan testit.

 

Sairaanhoitopiirit ovat eri vaiheissa vasta-ainetestauksessa.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin on tilattu Saksasta ”muutama” vasta-ainetesti, sanoo Turun yliopistollisen sairaalan mikrobiologian ja virologian ylilääkäri Tytti Vuorinen. Lisäksi sairaala kehittää omaa vasta-ainetestiä yhdessä Turun yliopiston kanssa.

”Niillä pääsemme kokeilemaan, miten testi käytännössä toimii ja mittaako se sitä, mitä halutaan todentaa.”

Jos saksalaisfirma myy vasta-ainetestiä, miten ei vielä tiedetä, toimiiko se?

”Kun jokin firma myy testiä, sen täytyy läpäistä tietyt kriteerit. Testien todellisesta toiminnasta saa tietoa vasta, kun niitä testataan oikeilla potilasnäytteillä.”

Eri sairaanhoitopiirit voivat tilata Vuorisen mukaan eri testejä. Hän ei tiedä, minkä valmistajan tuotteita Husiin on tilattu 60 000 kappaletta.

Vuorisen mielestä olisi riski, jos kaikki Suomen sairaanhoitopiirit olisivat saman toimittajan varassa. Testit saattaisivat loppua kesken.

”Anteeksi vain, mutta ei ne (STM) ole kaikissa asioissa loistaneet.”

Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen ei ole tyytyväinen siihen, miten Suomessa hyödynnetään koronatestejä. Sekä diagnostisten testien että vasta-ainetestien hyödyntäminen on hänestä suunnittelematonta.

”Johtoajatus siitä, miten testausta käytetään epidemian rajaamiseen tai voittamiseen, on jäänyt sanomatta vielä”, Lehtonen sanoo.

”Ainakaan tänne sairaalamaailmaan ei ole näkynyt selkeää ajatusta.”

Lehtonen kaipaa kansallista strategiaa, ja keskustelu siitä pitäisi käydä hänen mielestään pian.

Kenen vastuulla strategian tekeminen on?

”Kai se on sosiaali- ja terveysministeriössä. Itselläni on tietty epäluottamus siihen, kuinka fiksuja ratkaisuja siellä syntyy. Anteeksi vain, mutta ei ne ole kaikissa asioissa loistaneet.”

Missä asioissa?

”Olen joutunut monta vuotta sotea seuraamaan, ja täytyy sanoa, että poliittisesti ohjatussa organisaatiossa ei aina ammattipätevyys loista.”

 

Saksassa pohditaan, voisiko koronan vasta-aineita tunnistavia testejä hyödyntää elämää rajoittavien kieltojen purkamisessa.

Immuniteetti tautia vastaan kestää todennäköisesti kaksi tai kolme vuotta, sanoo virologian dosentti ja akatemiatutkija Jussi Hepojoki Helsingin yliopistosta.

Toisaalta on julkaistu yksittäisiä uutisia, joiden mukaan Kiinassa potilaat olisivat saaneet koronan uudelleen siitä juuri parannuttuaan.

Hepojoki sanoo, että nämä uutiset saattavat johtua käytettyjen koronatestien epäluotettavuudesta.

”Kun virus on vielä päällä, jokin testi saattaa antaa negatiivisen tuloksen.”

Ihminen on voitu merkitä parantuneeksi negatiivisen testituloksen perusteella. Tämän jälkeen on tehty uusi testi: positiivinen.  Se ei välttämättä tarkoita, että virus olisi lähtenyt välissä pois, vaan että välissä on ollut väärä negatiivinen tulos.

”Koronasta ei tarkkaan tiedetä, mutta ei sitä ihan heti voi saada uudestaan, se on aivan varma.”

Saksalaiset ovat visioineet, että vasta-ainetestissä positiivisen tuloksen saaneelle annettaisiin todistus. Koronan jo sairastanut ja vasta-aineet kehittänyt voisi palata normaaliin elämään. Tavata iäkkäitä sukulaisiaan, opettaa koululuokassa.

Tällaisen suunnitelman tiellä on kuitenkin vielä esteitä. Ei tiedetä, miten pitkään sairastamisen jälkeen ihminen erittää virusta. Vaikka ihminen olisi itse immuuni virukselle, häntä ei voisi päästää tartuttamaan muita.

Sitä, kuinka pitkään virus säilyy tarttuvana, tutkitaan koko ajan.

”Vasta-ainetestauksen rooli varmaankin kasvaa, kun epidemia etenee.”

Pohditaanko Suomessa vasta-ainetestien hyödyntämistä vastaavalla tavalla kuin Saksassa?

Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa kysymään vasta-ainetestauksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

THL:n asiantuntijamikrobiologian yksikön yksikönpäällikkö Carita Savolainen-Kopra, pohditaanko Suomessa vasta-ainetestien hyödyntämistä vastaavalla tavalla kuin Saksassa?

”Uskon, että se on tulossa”, Savolainen-Kopra sanoo.

”Vasta-ainetestauksen rooli varmaankin kasvaa, kun epidemia etenee.”

Hus on erittäin aktiivinen vasta-ainetestauksen käyttöön ottamisessa. Eikö vasta-ainetestausta kannattaisi miettiä kaikkein sairaanhoitopiirien kesken?

”Sairaanhoitopiirit ovat itsenäisiä”, Savolainen-Kopra sanoo.

”Toki me keskustelemme näistä kansallisesti, kaksi kertaa viikossa tällä hetkellä, että mitä metodiikkaa on käytössä.”

”Hankintapäätökset tehdään sairaanhoitopiireissä.”