VM siunasi verottajan 30 000 euron puuttumiskynnyksen – Verohallinto kertoi osatotuuksia

Uutisanalyysi: Oikeuskanslerinviraston tutkinta verottajan pimeiden lahjojen ja perintöjen ohjeesta on vaarassa ajautua sivuraiteelle.
Kotimaa 11.1.2018 16:14

Verohallinnon kohuttu työmenettelyohje on annettu marraskuussa 2013.

Oikeuskanslerinvirastossa on syksystä lähtien tutkittu, onko verottajan salainen ohje perintö- ja lahjaverotuksen valvonnasta ollut lainmukainen.

Suomen Kuvalehti uutisoi syyskuussa 2017, että Verohallinnon vuonna 2013 antaman ohjeen mukaan alle 30 000 euron ilmoittamatta jätettyihin lahjoihin tai perintöihin ei puututa.

Verohallinto kiisti aluksi Suomen Kuvalehden tiedot, mutta myönsi seuraavana päivänä ohjeen olemassaolon. Tuolloin Verohallinto perusteli ohjettaan sillä, että verottajalle tehdyt perättömät ilmiannot olivat työllistäneet verottajaa enemmän kuin ilmiantojen perusteella saatu verohyöty oli.

 

Verohallinto jätti tuolloin ja jättää edelleen mainitsematta, että sama perintö- ja lahjaverotuksen 30 000 euron puuttumiskynnys koski myös tarkkailuilmoituksia.

Verottaja sivuutti tämän syyskuussa antamassaan tiedotteessa toteamalla, etteivät ilmianto ja tarkkailuilmoitus ole sama asia.

“Esiin nostetun, vanhentuneen työmenettelyohjeen kohdassa on ohjattu virkailijaa tilanteessa, jossa kyse on ilmiannosta. Tarkkailuilmoitus­termillä tarkoitetaan Verohallinnon sisäistä tiedonvaihtoa. Sen tarkoituksena on varmistaa, että tulot tulevat verotettua oikein ja oikean tulolajin mukaan. Tarkkailuilmoituksen tarkoituksena on myös välttää kahdenkertainen verotus esimerkiksi siten, että tuloa ei veroteta sekä myyntivoittona että lahjana”, tiedotteessa selostettiin.

Tosiasiassa Suomen Kuvalehden haltuunsa saamassa ohjeessa kiellettiin verottajaa puuttumasta niin sisäisiin kuin ulkoa tulleisiin tarkkailuilmoituksiin.

“Jos tarkkailuilmoituksella ilmoitetun lahjan arvo jää alle 30 000 euron, asiaan ei puututa lahjaverotuksen toimin. Raja koskee yksittäistä lahjaa, eli vaikka usealta antajalta saatujen alle 30 000 euron lahjojen yhteismäärä ylittäisikin rajan, tarkkailuilmoituksia ei lähetetä, eikä lahjaveroilmoituksia pyydetä. Raja koskee myös vakuutusyhtiöiltä tulleita tarkkailuilmoituksia”, verottajan ohjeessa sanotaan.

Sama 30 000 euron raja on ollut lahjaverotuksen valvonnassa ohjeen mukaan käytössä kauttaaltaan.

Ohjeessa on erikseen määrätty myös, että mikäli ”asiakkaan ilmoittama lahjan arvo jää alle 30 000 euron, hyväksytään arvo omaisuuden lajista riippumatta lahjaveroilmoituksen tietojen mukaisena”. Ohjeen mukaan ainoan poikkeuksen tähän tekee se, jos ilmoitettu arvo on “täysin nimellinen” tai mikäli arvoa ei ole ilmoitettu lainkaan.

Samoin yli 30 000 euroa arvokkaampienkin lahjojen osalta ohjeessa kielletään verottamasta lahjaa käyvän arvon mukaan, mikäli asiakas on ilmoittanut lahjan arvon alle 30 000 euroa alakanttiin.

Perintöverovalvonnan osalta vastaavat puuttumiskynnykset on ohjeessa asetettu 50 000 euroon ja 30 000 euroon. Siis alle 50 000 euron arvoisiksi ilmoitetut perinnöt hyväksytään ilmoituksen mukaisena ja alle 30 000 euron virheisiin ei puututa.

 

Tästä kaikesta huolimatta oikeuskanslerinvirastolle annetuissa lausunnoissa on keskitytty vain ilmiantoihin.

Niinpä Verohallinto kertoo, että tuhansista kansalaisilta vuonna 2016 tulleista ilmiannoista vain 77 liittyi lahja- ja perintöverotukseen ja nämäkin osoittautuivat kaikki aiheettomiksi tarkemman tutkinnan jälkeen.

Lopputuloksena verottaja vastaa oikeuskanslerinvirastolle, että verovelvollisilla on joka tapauksessa ollut velvollisuus ilmoittaa perinnöistään ja lahjoistaan verottajalle.

Verottaja puolestaan on verottanut nämä ilmoitetut perinnöt ja lahjat lain ja veroasteikkojen mukaisesti, eikä sen salaisessa ohjeessa “ole ollut määräyksiä verovelvollisten ilmoittamien lahjojen tai perintöjen verottamatta jättämisestä”.

Näin ollen verottajan mukaan “käytäntö on ollut tasapuolista, eikä ole loukannut kansalaisten yhdenmukaista kohtelua”. Näin verottaja näyttäisi kiistävän Suomen Kuvalehden uutisen, jonka otsikko oli “Salainen asiakirja: Verohallinto kieltää työntekijöitään puuttumasta alle 30 000 euron pimeisiin lahjoihin”.

Tarkkasilmäinen lukija kuitenkin huomaa, mitä lausunnossa on tehty.

Lausunnossa kiistetään määräykset “verovelvollisten ilmoittamien” lahjojen verottamatta jättämisestä. Suomen Kuvalehti puhuu “pimeistä lahjoista”, siis ilmoittamatta jätetyistä.

 

Asian ydin on juuri tässä.

Toteutuuko verovelvollisten yhdenmukainen kohtelu, mikäli lahjansa tai perintönsä rehellisesti ilmoittava maksaa perintö- ja lahjaverot viimeistä senttiä myöten, mutta epärehellinen ei. Ei edes siinä tapauksessa, että jäisi kiinni, jos vilppi on alle 30 000 euroa.

Alle 30 000 euron ilmoittamatta jätettyihin lahjoihin tai perintöihin ei siis työmenettelyohjeen mukaan saanut puuttua, eikä myöskään alle 30 000 euron havaittuihin virheisiin tehdyissä lahjaveroilmoituksissa. Perintöveroilmoitusten osalta havaittujen virheiden osalta puuttumiskynnys oli jopa 50 000 eurossa.

Näin ohje on käytännössä tarkoittanut sitä, että rehellisesti lain edellyttämät ilmoitukset tehnyt kansalainen on maksanut veronsa, mutta vilunkia tehneiltä perintö- ja lahjavero on ohjeen mukaan jätetty perimättä jopa 30 000–50 000 euron lahjojen ja perintöjen osalta, vaikka asia olisi paljastunut Verohallinnolle.

 

Valtiovarainministeriö antoi oikeuskanslerinviraston pyynnöstä oman lausuntonsa Verohallinnon selvitykseen. Ministeriön lausunnosta kertoi STT 10. tammikuuta.

Ministeriö totesi, että “yhdenvertainen kohtelu varmistetaan siten, että ohjeissa asetettuja rajoja sovelletaan yhdenmukaisesti samanlaisissa tapauksissa”.

“Verohallinnon selvitykseen viitaten valtiovarainministeriö katsoo, että Verohallinto on menetellyt ilmiantojen tutkimisessa viranomaiselle kuuluvan harkintavaltansa puitteissa ja kohdellut verovelvollisia yhdenvertaisesti”, kuuluu lausunnon johtopäätös.

Ilmiantojen tutkimisen osalta näin voinee todetakin. Myös vilpistä kärähtäneitä kohdellaan ohjeen mukaan keskenään yhdenvertaisesti.

Siihen ministeriö ei lausunnossaan ota kantaa, kohteleeko ohje rehellistä ja epärehellistä verovelvollista yhdenvertaisesti.

Suomen Kuvalehti ei tavoittanut ministeriön lausunnon allekirjoittanutta vero-osaston ylijohtaja Terhi Järvikaretta kysyäkseen, ovatko ohjeen siunaavan lausunnon allekirjoittaneet valtiosihteeri Martti Hetemäki ja Järvikare tutustuneet verottajan ohjeeseen.

Oikeuskanslerinvirastossa apulaisoikeuskansleri Kimmo Hakoselle asian esittelevä esittelijäneuvos Outi Kostama kertoi, että ohjeeseen ei ainakaan vielä ole tutustuttu.

“Emme ole saaneet sitä [ohjetta], emmekä toistaiseksi ole pyytäneet. Apulaisoikeuskansleri tulee harkitsemaan tämän kysymyksen vielä ennen asian ratkaisua”, Kostama sanoo.