Viranomainen konsultoi kaivoksen sotkijoita ja päätti, että sen siivoaminen on liian vaarallista

Sisä-Suomen poliisi jatkaa Dragonin Miningin kaivoksen rikostutkintaa Orivedellä.
Kotimaa 15.3.2019 15:14
Oriveden Dragon Miningin kultakaivos elokuussa 2015.
Oriveden Dragon Miningin kultakaivos elokuussa 2015. © Elias Lahtinen / Lehtikuva

Kaivosten turvallisuutta valvova Kemikaali- ja turvallisuusvirasto Tukes on tullut siihen tulokseen, että Oriveden kultakaivokseen piilotettujen jätteiden siivoaminen on liian vaarallista. Tukes antoi asiasta lausunnon 14. maaliskuuta 2019.

Suomen Kuvalehti uutisoi laittomasta kaatopaikasta ensimmäisen kerran syyskuussa 2018 ja nyt poliisi tutkii tapausta törkeänä ympäristön turmelemisena.

Lehden tietojen mukaan kaivokseen on dumpattu 2000-luvun alusta alkaen jätteitä 66–85 metrin syvyyteen. Vuosina 1994–2003 alueella toimi Outokumpu.

Australialainen kaivosyhtiö Dragon Mining aloitti toimintansa Oriveden kaivoksella vuonna 2007 ja jatkaa toimintaansa edelleen. Ympäristölain vastainen toiminta loppui vuonna 2016.

Tukesin lausunnon mukaan siivoustyöhön liittyisi huomattavia ja poikkeavia turvallisuusriskejä. Nyt louhosta on siivottu vain 66 metrin syvyydestä. Sieltä on poistettu ”pintaraapaisulla” näkyvä jäte. Sekajätettä löytyi kaivoksen pinnalta yhteensä noin 28 000 kiloa, mikä vastaa noin 80 ihmisen tuottamaa kotitalousjätteen määrää vuodessa.

Tukesin mukaan 85 metrin syvyyteen ulottuva työ aiheuttaa sortumavaraa, joka voi uhata kaivostyöntekijöiden työturvallisuutta.

”Louhoksen tyhjentämisen onnistumisesta ei ole täyttä varmuutta, koska louhoksessa oleva materiaali on voinut ”hitsautua” kiinni aiheuttaen sen, ettei louhoksessa olevaa materiaalia saada lastattua ilman irrotustöitä”, Tukesin virkamiehet Ossi Leinonen ja Markus Kauppinen kirjoittavat lausunnossa.

Tukesin näkemyksen mukaan louhoksen täyttömateriaalin lujuusominaisuuksia ja louhoksen todellista muotoa on mahdotonta arvioida käytettävissä olevien tietojen perusteella.

”Lisäksi vaarana on lastauskoneen jääminen sortuman alle”, Tukes mainitsee.

 

Erikoiseksi Tukesin lausunnon tekee se, että se on hyvin samankaltainen kuin Dragon Miningin oma riskiarvio, jonka yhtiö toimitti Pirkanmaan ely-keskukselle marraskuussa 2018.

Dragon Miningin maajohtaja Ilpo Mäkinen kirjoitti kaivoksen siivoussuunnitelmassa, että louhoksen tyhjentämisen riskit ovat kokonaisuudessaan huomattavat.

”Kokemuksia näin vanhojen, täytettyjen louhosten tyhjentämisestä ei ole olemassa. Sivukivet ovat vuosikymmenten aikana saattaneet hitsata kiinni, jolloin on mahdollista, että louhoksessa olevaa materiaalia on räjäytettävä sen irrottamiseksi”, Mäkinen selosti siivouksen riskejä Pirkanmaan ely-keskukselle.

”Lastaukseen liittyy kuitenkin riski koneen jäämisestä louhokseen, jos louhos sortuu.”

 

Tukesin johtava asiantuntija Ossi Leinonen, miksi Tukesin lausunto on lähes samanlainen kuin Dragon Miningin oma arvio louhoksen tyhjentämisen riskeistä?

”Lauseet eivät ole mielestäni samanlaisia, mutta faktat ovat faktoja. Kaivostekniikan sanasto on aina sama ja yhdenmukainen.”

Kirjoitatte lausunnossanne, että työhön liittyy huomattava sortumariski. Eivätkö kaivosalan ammattilaiset osaa tukea louhosta niin, että se kestäisi tyhjennyksen?

”Louhos täytetään aina pysyväksi. Eihän täytettyä louhosta ole tarkoituskaan koskaan tyhjentää.”

Kirjoitatte, että louhoksen tyhjennyksen kaltaisesta poikkeuksellisen vaarallisesta työstä ei ole aiempaa kokemusta tai tietämystä. Näin kirjoitti myös Dragon Miningin johtaja Mäkinen omassa riskiarviossaan. Mihin tämä väite perustuu? Oletteko kysyneet kokemuksista eri kaivosyhtiöiltä Suomesta ja ulkomailta?

”Olen keskustellut asiasta muun muassa Dragon Mining Oy:n kaivosinsinöörien kanssa. Erityisesti maajohtaja Ilpo Mäkinen on hyvin kokenut kaivosinsinööri ja tuntee jo aiemmiltakin ajoilta Suomen kaivoksien käytäntöjä hyvin pitkältä ajalta. Hänkään ei ole kuullut, että Suomessa olisi sivukivellä täytettyjä louhoksia tyhjennetty.”

”Itsekin pitkään kaivosalalla Outokummun palveluksessa olleena en ole tällaisesta kuullut. Toimittajahan voi vielä itse kysyä asiasta eri kaivoksilta.”

Outokumpu on toinen yhtiö, joka SK:n lähteiden mukaan on dumpannut jätteitä kaivokseen 2000-luvun alussa.

Jos kaivosyhtiöt tietävät, ettei täytettyjä louhoksia ole tarkoituskaan koskaan tyhjentää, eikö tämä mahdollista jätteiden dumppaamisen louhoksiin jatkossakin?

”Henkilökohtaisesti en usko, että kaivosyhtiöt ottaisivat tietoisia riskejä ympäristölainsäädännön noudattamatta jättämisen suhteen.”

”Mielestäni kaivosyhtiöt pyrkivät vastuulliseen toimintaan. Voitaneen sanoa, että kaivosala on tänä päivänä yksi tarkimmin valvottavista aloista ja muutoinkin paljon mediassa esillä. Uskallan väittää, että toimittajan epäily jätteiden dumppaamisesta louhoksiin tietoisesti tulevaisuudessa on äärimmäisen epätodennäköistä”, Tukesin Leinonen sanoo.

 

Pirkanmaan ely-keskus ei ole vielä tehnyt päätöstä siitä, kuinka Oriveden kultakaivoksen jätteiden aiheuttama ympäristöriski saadaan minimoitua.

”Tukesin lausunto vaatii vähän tarkempaa lukemista ja pohtimista, joten jatkotoimien harkinta on vielä kesken”, Pirkanmaan ely-keskuksen ympäristöpäällikkö Tuija Sievi-Korte sanoo.

Sisä-Suomen poliisi jatkaa tapauksen tutkintaa, ja se on kuullut asiassa useita kaivoksen työntekijöitä ja johtajia. Tukesin päätös vaikuttaa myös rikostutkintaan, kun louhos jätetään tutkimatta ja epäselväksi jää, mitä kaikkea sinne on sullottu.

SK paljasti laittoman kaatopaikan 26. syyskuuta.

SK paljasti Dragon Miningin Oriveden kaivoksen laittoman kaatopaikan 26. syyskuuta 2018. © yksityinen kuva