Viipurin vanhasta ydinkorttelista puretaan loputkin: ”Yksi on varma – paljon rahaa käytetään”

Rakennusten annetaan rappeutua vaaralliseen kuntoon ennen kuin mitään tapahtuu, sanoo arkkitehti Viktor Dmitrijev.
Anne Kuorsalo
Kotimaa 18.7.2017 07:28

Viipurin vanhan sydämen raunioitunut, historiallisesti arvokas ydinkortteli kellotornin lähistöllä aiotaan purkaa kokonaan ja tilalle rakentaa uusvanhaa tyyliä edustavat talot.

Asiasta ilmoitettiin Leningradin alueen kuvernöörin Aleksandr Drozdenkon ja Venäjän varakulttuuriministeri Oleg Ryžkovin käydessä kaupungissa kesäkuun lopussa.

”Suuri osa korttelin rakennuksista on purettu jo 2013. Nyt on enää jäljellä osa rakennuksia Linnankadun, Krepostnaja ulitsan, varrella. Minusta siellä voisi jotakin säilyttää, ainakin historialliset julkisivut”, sanoo Suomen Kuvalehdelle arkkitehti Viktor Dmitrijev, joka tuntee hyvin Viipurin rakennusperintöä.

Dmitrijev on eri työtehtävissään vuosina 1971–2013 osallistunut moniin restaurointiprojekteihin Viipurissa ja kirjoittanut paljon kaupungin rakennus- ja kulttuuriperinnöstä.

Lisäksi hän on työskennellyt yli kymmenen vuotta tarkastajana virastossa, joka vastaa muistomerkkien suojelusta Viipurissa ja Viipurin piirissä.

Nykyisin Dmitrijev toimii Icomosin valtuuttamana kulttuurikohteiden arvioijana.

Icomos eli International Council on Monuments and Sites on kansainvälinen asiantuntijajärjestö, jonka toimintaan kuuluu kulttuuriperintöön kuuluvien kohteiden konservointi ja suojelu.

 

Dmitrijev korostaa, ettei tunne uutta suunnitelmaa alueen rakentamisesta.

Hän arvelee, että tarkempi projekti julkistetaan vasta, kun asia on lopullisesti päätetty, jolloin asukkaat samoin kuin muutkin alueesta kiinnostuneet pistetään tosiasian eteen.

Viipurissa sovellettavan toiminnan linjana on Dmitrijevin mukaan se, että rakennusten annetaan ensin rappeutua vaaralliseen kuntoon.

”Sitten sanotaan, että ainoa vaihtoehto on purkaa ne, ja pyydetään valtion budjetista rahaa uuden rakentamiseen.”

Nyt lopullisesti tuhoon tuomittu vanha kortteli on Viipurin historiallisessa ytimessä ja 1400-luvun kaupungin muurien sisällä.

Se rajoittuu Linnankadun, Krepostnaja ulitsan, Mustainveljestenkadun, Krasnoarmeiskaja ulitsan, Vahtitorninkadun, Storoževoi Bašnin ja Pamppalankadun, Krasina ulitsan, rajaamalle alueelle.

Ratkaistaanko koko Viipurin vanhan keskustan huonokuntoisten mutta kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kohtalo samalla tavalla?

”Periaatteessa tätä ehdotettua mallia uudistamisesta voidaan soveltaa mihin tahansa muuhunkin kaupungin osaan. Sitten myöhemmin tapahtunutta voidaan luonnehtia historiallisen ytimen tuhoamiseksi”, Dmitrijev pohtii.

Vanhassa keskustassa ei ole yhtään julkista vessaa.

Kuvernöörin ja varaministerin vierailusta kertoneessa Vyborsgie Vedomostin jutussa sanotaan, että purettavien rakennusten tilalle tulee ”kulttuurihub”, jossa on myös tilat teatterille nimeltä Svjataja krepost, pyhä linnoitus.

Dmitrijev oudoksuu teatterin rakentamista asuinalueen keskelle.

Samalla hän viittaa siihen, miten Raatihuoneentorilla, Sobornaja ploštšadilla, on tyhjä tontti, jossa oli aikaisemmin teatteri. Tontin tulevaa kohtaloa ei kuitenkaan ole käsitelty julkisuudessa.

Uuteen kulttuurikeskukseen tulee lehtijutun mukaan tiloja myös näyttelyitä ja keskustelutilaisuuksia varten.

Kellotorni remontissa Viipurissa Venäjällä 14. maaliskuuta 2016.

Kellotorni remontissa Viipurissa Venäjällä 14. maaliskuuta 2016.  © Tatu Kosonen / Wikimedia Commons

Varakulttuuriministeri Ryžkov kiinnitti Viipurin vierailunsa aikana lehtijutun mukaan huomiota kahteen asiaan.

Ensiksi hän hämmästeli, ettei vanhassa keskustassa ole yhtään julkista vessaa. Viipurin piirihallinnon johtajan Gennadi Orlovin mukaan syynä on asukkaiden vastustus.

Lisäksi varaministeri ihmetteli sitä, miksi remontissa olevan kellotornin kelloa ei kunnosteta samaan aikaan kun torni on remontissa. Kellotorni ja osa kiviseinistä on enää jäljellä Viipurin vanhasta tuomiokirkosta.

Pietarin Icomosin osasto on helmikuussa kirjelmöinyt Leningradin aluehallinnon kulttuurikomitealle kellotornista.

Vastausta ei ole tullut, mutta Dmtrijev arvelee, että Ryžkov saattaa tietää kirjeestä.

 

Neuvonpidossa käsiteltiin myös Venäjän armeijan hallussa olevia niin ikään raunioituneita rakennuksia.

Lehtijutun mukaan kuvernööri Drozdenko valitti, miten vaikeaa on löytää yhteinen kieli armeijan kanssa. Hän epäili, että puolustusministeri Sergei Šoigulle on välitetty väärää tietoa, kun hänelle on vakuuteltu tilojen olevan normaalikuntoisia.

Kuvernööri ilmoitti pyrkivänsä heinäkuussa puolustusministerin puheille, jotta rakennuksista päästäisiin ratkaisuun.

Jopa Pietarin Eremitaašilla on ollut kiistoja Venäjän puolustusministeriön kanssa, kun se on yrittänyt saada lisätiloja Talvipalatsia vastapäätä olevasta ja edelleen osittain armeijan hallussa olevasta ns. pääesikunnan talosta.

Dmitrijevin mukaan kiista Viipurissa koskee kolmea armeijan hallussa olevaa kohdetta. Yksi on vanha kasarmialue Mannerheiminkadun, Leningradski prospektin, ja Linnankadun, Krepostnaja ulitsan, välissä. Se rajautuu Torkkelinpuistoon, nykyiseen Park Esplanadaan.

Toinen on nykyisinkin arkistona toimivan entisen maakunta-arkiston luona Tervaniemessä. Kolmas on entinen ammattikoulu, Linnankadun lopussa Patterimäellä.

Viipurin korkean tason tapaamisessa käsitelty suunnitelma lupaa, että tulevan kymmenen vuoden aikana kunnostetaan kaikki vanhat asuinrakennukset.

Dmitrijev ei ota kantaa, saadaanko talot kuntoon vuosikymmenessä. Sen sijaan hän on varma yhdestä asiasta.

”Voidaan luottaa siihen, että tarkoitukseen käytetään paljon rahaa.”

Viipurista on tullut pietarilaisten suosima matkakohde.

Kaikki ei Viipurissakaan ole pelkkää raunioitumista. Kautta Suomen edelleen tunnettu ravintola Espilä on noussut uudestaan vanhalle paikalleen Torkkelin puistoon.

”Olen samaa mieltä niiden kanssa, jotka pitävät uutta Espilää onnistuneena arkkitehtuurisena ratkaisuna”, sanoo Dmtrijev.

Uusi ravintola Espilä Viipurissa Venäjällä 1. heinäkuuta 2017.

Uusi ravintola Espilä Viipurissa Venäjällä 1. heinäkuuta 2017.  © Anne Kuorsalo

Viipurin kunnostukseen luo paineita se, että siitä on tullut suosittu pietarilaisten matkailukohde. Uusi nopea paikallisjuna kulkee Viipurin ja Pietarin välin tunnissa ja vartissa.

Lisäksi Viipurissa on paljon ravintoloita ja kahviloita toisin kuin muissa Pietarin lähellä sijaitsevissa pikkukaupungeissa.

Lue myös

”Antakaa anteeksi suomalaiset, me tuhosimme Viipurin” – Harvinaisia syytöksiä Venäjän mediassaKuvia Viipurista: Suomi rakensi, Venäjä jätti remontoimatta – Moni asuu asuinkelvottomassa talossaKorruptio, rautatiet, ja poliittinen suhmurointi uhkaavat Viipurin kunnostamistaViipuri: Miljoonia euroja Monrepos-puiston kunnostamiseen – ”kaikki ei näytä niin kuin paronin aikana”Viipurissa poikkeuksellisen iso protesti: ”Kansa näkee nälkää – olemme rikollisten orjuudessa”

Viipurin raunioista ja restaurointitöistä on keskusteltu Venäjällä paljon. Viimeksi tunnettu blogisti Ilja Varlamov pyysi suomalaisilta anteeksi kaupungin tuhoamista.

Oma lukunsa ovat erilaiset syytökset ja epäilyt kunnostukseen tarkoitettujen rahojen ohjautumisesta muualle kuin varsinaisiin tarkoituksiin.

 

Haastattelu on tehty sähköpostilla.

Lue myös

”Antakaa anteeksi suomalaiset, me tuhosimme Viipurin” – Harvinaisia syytöksiä Venäjän mediassaKuvia Viipurista: Suomi rakensi, Venäjä jätti remontoimatta – Moni asuu asuinkelvottomassa talossaKorruptio, rautatiet, ja poliittinen suhmurointi uhkaavat Viipurin kunnostamistaViipuri: Miljoonia euroja Monrepos-puiston kunnostamiseen – ”kaikki ei näytä niin kuin paronin aikana”Viipurissa poikkeuksellisen iso protesti: ”Kansa näkee nälkää – olemme rikollisten orjuudessa”

Keskustelu