Viina vapaaksi! Vai ei sittenkään: ”Tuotehan tappaa”

Pekka Puskalle alkoholi on terveysasia. Elina Ussa haluaa purkaa ylisääntelyn.
Kotimaa 30.10.2015 09:30

Pekka Puska, 69, on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen entinen pääjohtaja ja Elina Ussa, 44, on Panimoliiton toimitusjohtaja. © Petri Kaipiainen

Alkoholinkulutus on kääntynyt laskuun, kiitos erityisesti viime vuosien veronkorotuksille. Pekka Puska on tyytyväinen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n entisen pääjohtajan mukaan juomisen väheneminen pidentää työuria, parantaa turvallisuutta ja vähentää sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta.

Sitten on toinen näkökulma. Panimoliiton toimitusjohtaja Elina Ussan mielestä fiksu juomakulttuuri on kaikkien etu. Hän kuitenkin uskoo, että alkoholinkulutuksen väheneminen ei johdu sääntelystä, kuten annetaan ymmärtää. Ussan mielestä liian tiukka sääntely tukehduttaa alkoholin ympärillä olevat elinkeinot.

Alkoholi kirvoittaa vilkkaaseen keskusteluun. Lukujen valossa se on merkittävä yhteiskunnallinen rahasampo- ja rahareikä. Alkoholilla kerätään vuosittain yli 1,3 miljardin euron verot. Alkoholin ympärille kehittynyt teollisuus työllistää Suomessa välillisesti kymmeniätuhansia ihmisiä. Alkoholiperäisiin syihin kuoli vuonna 2013 yli 1 900 henkeä. Lisäksi noin neljännes kaikista tapaturmaisista kuolemista sattui henkilöille, jotka olivat humalassa.

Kaikkia osapuolia täydellisesti tyydyttävää politiikkaa, ei ole olemassa. Alkoholilainsäädännössä kansanterveyden ja elinkeinopolitiikan intressit menevät ristiin.

Nyt sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt alkoholilainsäädännön kokonaisuudistuksen. Nykyinen lainsäädäntö koostuu vuoden 1994 alkoholilaista ja sen nojalla annetuista 15 asetuksesta. Laki ei vastaa vuoden 2000 perustuslain vaatimuksia.

 

Hallitus antaa esityksen alkoholilaista eduskunnalle kevätistuntokaudella 2016. Minkälaista suuntaa alkoholipolitiikkaan pitäisi hakea?

USSA: Alkoholiin liittyvä ylisääntely pitää purkaa. Esimerkiksi tämän vuoden alussa voimaan tulleet mainonnan rajoitukset ovat olleet liioittelua. Lisäksi tarve Alkon monopolin ylläpidolle pitäisi arvioida uudelleen. Suomessa voitaisiin vihdoin lopettaa alkoholin mystifioiminen ja hysteerisen ongelmakeskeinen käsittely.

PUSKA: Viime vuosikymmeninä suomalaisten alkoholinkulutus on siirtynyt miedompiin juomiin, mutta se on tullut entisen juomise päälle ja alkoholista aiheutuneet haitat ovat moninkertaistuneet. Vuosina 2008–2014 tehtyjen maltillisten veronkorotuksien jälkeen alkoholinkulutus on kääntynyt laskuun. Nyt Suomi on hyvällä tiellä. Uskon optimistisesti, että pitkällä aikavälillä suomalaisten juomatavat muuttuvat.

 

Sipilän hallituksella on käynnissä normien purkaminen. Tulevan lain mukaan saattaa olla mahdollista juoda ravintolassa tupla- tai triplapaukkuja. Kuinka pahaksi meno silloin äityy?

USSA: Se on jo nykymeininkiä. Tuskin monikaan ravintola on noudattanut lakia, jonka mukaan kerrallaan saa viedä yhden juoman, eli kaverillekaan ei saa viedä. Kyse on vain lain ajantasaistamisesta.

PUSKA: Näin on. Olennaista on, että anniskelu on vastuullista.

USSA: Olen samaa mieltä. Anniskelussa pitäisi olla ainoana sääntönä, että päihtyneelle ei saa myydä.

 

Milloin sääntely muuttuu holhoamiseksi?

PUSKA: Holhous on propagandistinen termi. Kysymys on siitä, mikä on ihmisen oman vastuun ja yhteiskunnan sääntelyn tasapaino. Sopivaa sääntelyä tarvitaan isoissa yhteiskunnallisissa ongelmissa. Esimerkiksi liikenteessä olisi kiva ajaa kovaa ilman rajoituksia ja olisi mukava, jos bensa olisi halvempaa.

 

Millä tavalla sääntely kaventaa elinkeinon toimintamahdollisuuksia?

USSA: Esimerkiksi tämän vuoden alussa voimaan tulleen lain mukaan Suomi on ainoa EU-maa, jossa ei saa olla mainoksia jakeluautoissa. Jos tänne tulee ulkomainen jakeluauto, siinä voi olla alkoholimainoksia, eikä sitä käytännössä mikään mahti pysäytä. Ylisääntely osuu kotimaisiin toimijoihin, mutta ei ulkomaisiin.

PUSKA: Miksi pitää sallia mainostaa tuotetta, joka todistetusti tappaa asiantuntijoiden arvion mukaan 3 000 suomalaista vuodessa ja aiheuttaa valtavat kustannukset? Mainonnalla on vaikutuksia. Se muun muassa ylläpitää nuorten parissa alkoholimyönteistä asennetta.

USSA: Panimoteollisuudelle on tärkeää, että se pystyy tuomaan omia tuotteitaan esille. Mainonta ei kasvata kokonaiskulutusta, mutta se on tuotemerkkien välisessä kilpailussa merkittävää.

PUSKA: Tuo on teollisuuden vakiofraasi. Kyllä se vaikuttaa kokonaiskulutukseen. Ei niin paljon kuin hinta ja saatavuus, mutta vaikuttaa.

USSA: Entä muut terveydelle haitalliset asiat? Miten sokeri, miten suola? Pitäisikö meidän kieltää mainonta näiltä kaikilta, olisiko se ratkaisu näihin kaikkiin ongelmiin?

PUSKA: Ei. Alkoholi on aivan eri asia kuin ravinto.

USSA: Mainonta nähdään vaikuttavana asiana, mutta toisaalta samaan aikaan sanotaan, että valistuksella ei ole mitään merkitystä. Jos valistusta tehtäisiin mainonnan keinoin, olisiko meillä mahdollisuus muuttaa kertaheitolla tämä alkoholikulttuuri?

PUSKA: Ei kertaheitolla, mutta jos meillä olisi valistuksessa yhtä paljon rahaa kuin alkoholimainonnalla, niin vaikutuksia saataisiin.

USSA: Oluen ja viinin mainontaan käytetään vuosittain 10 miljoonaa euroa. Raha-automaattiyhdistys jakaa päihdetyöhön yli kaksinkertaisen määrän.

Miltä suomalaisen alkoholipolitiikan historia näyttää?

USSA: Alkoholipolitiikan onnistunein hetki oli vuonna 1932, jolloin kieltolaki purettiin. Sen jälkeen on aika ajoin otettu vapauttavia askeleita, joista jokainen on ollut hyvä. Tahdin olisi pitänyt tosin olla rivakampi. Meillä pitäisi olla eurooppalaisempi alkoholipolitiikka kuin mitä meillä on tällä hetkellä.

PUSKA: Kieltolaki oli suuri virhe, koska ihmiset eivät sitä halunneet. Kieltolain jälkeen tuli vastareaktio. Keskioluen vapauttaminen mahdollisti nykyisen valtavan oluen kulutuksen. Suuri virhe oli vuoden 2004 veronalennus, josta seurasi paljon ongelmia. Ehkä virheenä pitää nähdä myös se, että alkoholia on takavuosina korostettu moraalisena kysymyksenä. Se on terveysasia.

 

Voidaanko suomalaista alkoholikulttuuria muuttaa?

PUSKA: Nyt on tapahtunut paljon positiivista, ja pitkällä aikavälillä se voi johtaa isoon kulttuuriseen muutokseen. Nuorten alkoholinkäytön väheneminen on hieno juttu. Myös maahanmuuttajien tulo voi vaikuttaa, koska heillä on aivan erilainen alkoholikulttuuri kuin meillä. Meillä on historiallisista syistä hyvin korkea alkoholinkulutus. Vapauttaminen ei vähentäisi alkoholinkäyttöä, vaan lisäisi sitä ja ongelmia moneksi vuodeksi. Hinnalla ja saatavuudella vähennetään kulutusta ja vähitellen muutetaan kulttuuria.

USSA: Minun mielestäni pitäisi katsoa pikemminkin tulevaisuuteen kuin peruutuspeiliin. Mikä on se historiallinen syy, että meillä juodaan näin paljon?

PUSKA: Aiemmin toteamani historialliset muutokset ovat alkoholin kulutuksen taustalla. Ja meillä on taustalla myös slaavilainen kulttuuri.

USSA: Onko tämä joku rotuopillinen selitys?

PUSKA: Ei missään nimessä. En edes usko, että juomisen syyt olisivat suomalaisten geeneissä. Meillä on taustalla slaavilaista juomakulttuuria, kuten Venäjällä. Tämän lisäksi meillä on kieltolain jälkeinen reaktio, keskioluen vapautus, alkoholiveron alennus ja puheet siitä, että pitää suosia mietoja. Nämä ovat kasvattaneet alkoholin käyttöä.

USSA: Kun keskiolut vapautettiin Suomessa, samaan aikaan alkoholinkulutus nousi kaikkialla muuallakin Pohjois-Euroopassa. Kulutuksen kasvuun ei vaikuttanut niinkään vapauttaminen, vaan kyse oli yleisestä trendistä. Suomi ei ole saareke. Nyt alkoholinkulutus laskee Suomessa kuten muuallakin Euroopassa. Ei ole kysymys siitä, että meillä olisi harjoitettu onnistunutta politiikkaa, vaan kyse on juomakulttuurin muutoksesta. Monelle suomalaiselle hinta ja saatavuus on tänä päivänä kohdillaan Tallinnan satamassa.

 

Millä ratkaisulla Viron viinaralli saataisiin kuriin?

USSA: Veroja keventämällä, jotta meillä olisi kilpailukykyinen verotus suhteessa erityisesti Viroon. Nyt kuluttajat ohjataan rajakauppaan ostoksille. Meidän pitäisi huolehtia oman teollisuuden elinvoimasta. Näin tekevät myös muut EU-maat.

PUSKA: Onneksi meillä on faktat veron alentamisen vaikutuksista vuodelta 2004. Se oli täydellinen katastrofi. Alkoholikulutus kasvoi reippaasti. Samoin alkoholikuolleisuus, maksakirroosit, alkoholipotilaat sairaaloissa ja päivystyksissä.

USSA: Uskon, että tilanne olisi ollut vastaavanlainen, vaikka alkoholiveron alennusta ei tuolloin olisi tehty. Juomat olisi haettu Virosta, koska veroero oli niin suuri ennen vuoden 2004 veronalennuksia. Viimeisten veronkorotuksien vuoksi mietojen juomien veroero on noussut jälleen samalle tasolle. Se johtaa kasvavaan rajakauppaan. Nyt pitäisi tehdä maltillisia alkoholiveron alentamisia kohdentaen ne mietoihin alkoholijuomiin.

 

Kuinka merkittävää roolia alkoholi näyttelee suomalaisten elinkeinoelämässä?

USSA: Esimerkiksi panimoteollisuudessa on tällä hetkellä lähes 1 900 työntekijää. Välillisesti panimoala työllistää 26 000 ihmistä. Suomella ei ole varaa ylenkatsoa minkään toimialan työpaikkoja tällä hetkellä.

PUSKA: Panimoalalla on 1 800 työntekijää. Samaan aikaan THL:n arvion mukaan alkoholiin kuolee vuosittain 3 000 ihmistä. Alkoholin haitat luovat valtavan paineen sosiaali- ja terveyspalveluihin ja poliisille. Kuinka paljon vapautuisi resursseja, jos alkoholinkulutus olisi pieni?

USSA: Tuo ajattelutapa lähtee siitä, että jos meillä ei olisi kotimaista teollisuutta ja elinkeinoa, niin meillä ei olisi alkoholin aiheuttamia haittoja. Se on falskia.

 

Minkälainen vaikutus Alkolla on suomalaisessa alkoholipolitiikassa?

USSA: Alkon monopolia on pakko murtaa, jotta voitaisiin mennä kohti fiksumpaa alkoholipolitiikkaa. Silloin pienpanimot voisivat viinitilojen tapaan myydä suoraan panimoista tuotteitaan, vahva olut myytäisiin maitokaupoista ja ravintolat voisivat myydä asiakkaan mukaan esimerkiksi kesken jääneen viinipullon.

PUSKA: Alko ei ole alkoholipoliittinen toimija, vaan valtion instrumentti alkoholituotteiden vastuulliseen vähittäismyyntiin. Minun mielestäni Alko palvelee hyvin ja kohtuuhintaisesti sekä tarjoaa monipuolisesti tuotteita. Alkon monopolin suhteen on muistettava, että siinä ei ole välimuotoja. EU sallii monopolit perustelluista kansanterveydellisistä syistä. Jos tästä lipsutaan vähänkin, komissio ei salli monopolia. Seuraisi nopeasti täysin vapaa alkoholin myynti.

USSA: Juuri näin pitäisi käydä. Minä en pelkäisi monopolin murtumista. Ilman monopolia pärjätään Ruotsia ja Suomea lukuun ottamatta kaikissa EU-maissa. Murtuminen on ajan kysymys. Ei tehdä isoja rytkäyksiä, vaan pitkälinjaista eurooppalaista alkoholipolitiikkaa.

PUSKA: Toivon, että vuosikymmenien jälkeen ihmiset juovat paljon vähemmän ja kulttuuri on muuttunut. Silloin ei tarvittaisi enää monopolia.

USSA: Jos monopoli olisi ratkaisu ongelmiin, niin se olisi varmaan otettu käyttöön muuallakin. Mihin monopolin murtuminen nyt johtaisi?

PUSKA: Alkoholimonopoli on yli 30 maassa. Ruotsissa se on tiukempi kuin Suomessa. Jos monopoli murrettaisiin, niin vapaalla saatavuudella ongelmat räjähtäisivät käsiin.