Viimeinenkin Hornetin seuraaja­ehdokas lensi ensilentonsa – Gripen E on vahvoilla Suomen hävittäjäkilvassa

Teollisessa yhteistyössä Saab on tämänhetkisten tietojen mukaan selvästi muita tarjoajia edellä.
Kotimaa 16.6.2017 12:19

Gripen E nousi ensilennolle Ruotsin Linköpingistä 15. kesäkuuta 2017. © Saab / Lehtikuva

Ruotsin lentokoneteollisuuden suurin toivo, uusi monitoimihävittäjä Gripen E lensi ensilentonsa torstaina 15. kesäkuuta tehtaan kentältä Linköpingistä.

40 minuuttia kestänyt lento sujui suunnitelmien mukaan. Kone nousi vähän yli neljän kilometrin korkeuteen ja lensi maksiminopeudella, joka on noin 550 kilometriä tunnissa.

Onnistunut neitsytlento oli suuri helpotus Saabille. Koneen piti lentää jo viime vuoden lopulla, mutta aikataulua rukattiin, koska Saab halusi kehittää koneensa tietokoneohjelmistot mahdollisimman valmiiksi ennen ensilentoa.

Lykkäyksestä ilmoitettaessa kerrottiin, että kone lentää ennen vuoden 2017 puoltaväliä. Aikaa jäi pari viikkoa.

Neitsytlennon ajoitus oli tärkeä myös kaupallisesti. Maailman ilmailuteollisuus kerääntyy ensi viikolla  suurtapahtumaansa Pariisin ilmailunäyttelyyn. Saabille on tärkeää päästä sanomaan, että lupaus ensilennosta ennen vuoden puoliväliä on täytetty.

Myöhästyminen tuskin olisi merkinnyt tosiasiassa paljoakaan projektissa, joka kestää kymmeniä vuosia. Se olisi kuitenkin koetellut Saabin uskottavuutta ja samalla onnistumismahdollisuuksia useissa hankintakilpailuissa eri puolilla maailmaa.

Tärkein niistä on käynnissä Saabin naapurimaassa Suomessa. Ilmavoimien HX-hanke eli Hornet-hävittäjien korvaaminen uusilla monitoimihävittäjillä ensi vuosikymmenen jälkipuoliskolla on ehkä merkittävin monista eri puolilla maailmaa käynnissä olevista tämän luokan lentokoneiden hankintaprosesseista.

Merkittävimmäksi sen tekee koko. Ainakin nykysuunnitelmien mukaan Suomeen ollaan hankkimassa noin 65 konetta, joka nostaa kaupan arvon haarukkaan 7–10 miljardia euroa.

Lisäksi tulee vähintään toinen saman suuruinen potti niin sanottuina elinkaarikustannuksina koneiden käyttöiän mittaan.

Yhtä isoja vientikauppoja ei ole tarjolla muualla.

 

Ensilennon jälkeen Gripen E:llä aloitetaan tiivis koelento-ohjelma. Se tähtää ensimmäisten koneiden luovuttamiseen Ruotsin ja Brasilian ilmavoimille vuodesta 2019 lähtien. Ruotsi on toistaiseksi tilannut 60 ja Brasilia 28 konetta.

Koelento-ohjelman tuloksia seurataan suurella kiinnostuksella myös Suomessa.

Suomalaiset pääsevät lentämään konetta vuoden 2019 lopulla tai seuraavan vuoden alussa. Jos Gripen E täyttää sille luvatut vaatimukset, kone on yksi vahvimmista ehdokkaista talvella 2021 ratkeavassa HX-kisassa.

Syyt eivät välttämättä liity koneen suorituskykyyn ja tekniikkaan. Niiden lisäksi valinnassa painavat merkittävällä tavalla puolustus- ja turvallisuuspolitiikka sekä teolliseen yhteistyöhön liittyvät tekijät.

Ruotsi on noussut Suomen keskeiseksi turvallisuuspoliittiseksi kumppaniksi.

Ilmavoimien yhteisiä harjoituksia järjestetään pohjoisessa jo nyt lähes viikoittain ja isompia, monen maan yhteisharjoituksia aika usein. Yhteinen hävittäjäkonetyyppi vahvistaisi tätä suhdetta.

Saab on tarjoamassa Suomen teollisuudelle lähes mitä tahansa.

Teollisessa yhteistyössä Saab on ainakin tähän saakka julki tuotujen tietojen valossa selvästi muita tarjoajia edellä.

Gripen E:tä Suomeen markkinoiva Saabin Euroopan alueen johtaja Magnus Skogberg tapasi Kaivopuiston suuren lentonäytöksen yhteydessä suomalaistoimittajia ja kertoi yhtiönsä suunnitelmista tällä saralla.

Saab on tarjoamassa Suomen teollisuudelle lähes mitä tahansa: osavalmistusta, rakennevalmistusta, loppukokoonpanoa, koneiden luovutustoimintoja. Kaikki käy.

Suomeen oltaisiin valmiita rakentamaan erityinen järjestelmäkeskus, jossa voitaisiin paneutua Gripenin kehittämiseen ja koneen rakenteiden väsymisen tutkimiseen ja lentää myös niihin liittyviä koelentoja.

Vastaavanlainen keskus on perustettu Brasiliaan, joka on Saabin keskeinen Gripen-kumppani. Brasilialaiset ovat muunn muassa vastuussa kaksipaikkaisen version kehittämisestä.

Suomessa teollinen yhteistyö voitaisiin toteuttaa joko yhdessä Saabin kanssa, täysin itsenäisesti tai jotenkin siltä väliltä. 

Tällaiset kaavailut ovat mannaa Suomen ilmavoimille ja niiden hovihankkijoille Patrialle ja Installe. Suomessa on koko ajan korostettu, että uusia hävittäjiä on pystyttävä huoltamaan ja ylläpitämään mahdollisimman itsenäisesti, kuten nykyistä Hornet-kalustoa.

Se on vaikeata, jos koneet ostetaan suoraan kaupan hyllyltä. Tarvittava tietotaito ei synny, jollei vähintään loppukokoonpanoa päästä tekemään kotimaassa.

Skogbergin mukaan Saabilla on innovatiivinen ratkaisu myös Gripenien pitämiseen ajan tasalla 30–40 vuoden käyttöiän mittaan.

Tehdas on valmis päivittämään koneiden tietokoneohjelmia jatkuvasti noin kolmen vuoden välein. Kaikki muutkin valmistajat lupaavat pitää koneensa kehityksen kelkassa, mutta monilla muilla päivityksiä tehdään isompina kertarysäyksinä suunnilleen elinkaaren puolivälissä.

 

Gripen E:n kohdalla neitsytlento voi tuntua oudolta käsitteeltä. Ensimmäinen Gripen lensi nimittäin jo lähes 30 vuotta sitten, joulukuussa 1988.

Gripen oli mukana myös Suomen edellisessä, keväällä 1992 päätetyssä hävittäjävalinnassa, jossa ostettiin Hornetit. Gripeniä pidettiin siinä prosessissa pahasti keskeneräisenä.

Saab itse pitää E-mallia kuitenkin täysin uutena koneena. Sillä ei ole vuosimallin 1988 koneeseen muuta yhteistä kuin ulkomuoto.

Saab toi Kaivopuiston lentonäytökseen myös lentäviä Gripeneitä. Yli 130 000 katsojaa vetäneessä jättinäytöksessä oli mukana kaksi muutakin HX-ehdokasta, yhdysvaltalainen Super Hornet ja eurooppalainen Eurofighter.

Gripen ja Eurofighter lensivät kelpo ohjelmat. Super Hornet oli täydellinen pettymys. Kaksi konetta lensi vaakalentoa ensin oikealta vasemmalle ja sitten vasemmalta oikealle. Sitä varten ei olisi kannattanut tuoda koneita Suomeen.

Kaivopuiston maanäyttelyssä olivat mukana muutkin HX-ehdokkaat, ranskalainen Rafale ja yhdysvaltalainen F-35. Tarjolla oli simulaattoreita, koreita kuvia ja lippalakkeja.

Joiltakin myyntimiehiltä mopo uhkaa jo karata käsistä.

Veneestään Kaivopuiston edustalla näytöstä seurasi HX-hankkeen koordinaattori, entinen ilmavoimien komentaja Lauri Puranen. Hän vastasi yksikantaan kysymykseen, onko tällaisella näytöstoiminnalla jotakin vaikutusta Hornetin seuraajan valinnassa: ”Ei minkäänlaista”.

Silti ehdokkaat satsasivat paljon rahaa Kaivopuiston ja samana viikonloppuna pidettyyn Seinäjoen näytökseen. Tämäkin osoittaa, että HX-huuma on kasvamaan päin.

Samaa osoittaa sekin, että joiltakin myyntimiehiltä mopo uhkaa karata käsistä jo vuosia ennen valintapäätöstä.

Kaivopuiston esittelyteltoissa kerrottiin muun muassa, että ”meidän koneemme [F-35] tutka on tuhat kertaa parempi kuin yhdenkään toisen hävittäjän”. Tai että ”Patriaa ja Instaa uhkaa tuho, jollei meidän konettamme [Super Hornet] valita”.

Käsittämättömiä väitteitä.