Vieraslajit: Luonnon kovanaamat joutuvat mustalle listalle

Pirita Männikkö
Kotimaa 24.8.2009 14:14

Mustan listan avulla määritellään, mitkä vieraslajit ovat haitallisia suomalaiselle luonnolle.

LupiinejaSuomeen kotiutuneen lupiinin aiheuttamista haitoista kiisteltiin kesällä. Lupiini syrjäyttää alkuperäisiä niittylajistoja tehokkain täsmäiskuin. Kuva Pekka Sakki / Lehtikuva

Suomeen levittäytyneet vieraat lajit ovat olleet viime vuosina puheenaiheena – milloin koloradonkuoriaiset, milloin lupiinit.  Valmisteilla on kansallinen strategia, joka määrittelee, mitkä kasvi- ja
eläinkunnan edustajat ovat uhkia suomalaiselle luonnolle ja mitä niille pitäisi tehdä. Sen on tarkoitus valmistua ensi vuonna.

Tällä hetkellä työn alla on musta lista haitallisille vieraslajeille.

Mustalle listalle joutuvat
sellaiset lajit, joiden on selvästi todettu aiheuttaneen haittaa.
Harmaalle listalle taas päätyvät ne, joita on tarkoitus vielä seurata, kertoo ylitarkastaja Johanna Niemivuo-Lahti maa- ja metsätalousministeriöstä.

Vieraslajit leviävät ihmisen vaikutuksesta sellaisille alueille, joille ne eivät muuten kulkeutuisi. Ongelmaksi tämä koetaan siksi, että se uhkaa luonnon monimuotoisuutta.

Vieraslajien torjunta aiheuttaa myös suuria kustannuksia.  EU:n
alueella arvioidaan olevan lähes 11 000 vieraslajia, joista ainakin
10-15 prosenttia on haitallisia. Niiden aiheuttamien haittojen on
arvioitu maksavan vuosittain yli 12 miljardia euroa. Niemivuo-Lahden mukaan jo puolella Euroopan maista on vieraslajistrategia, myös muilla pohjoismailla.

Suomessa on yhteensä noin 650 vieraslajia.

Vielä monia avoimia kysymyksiä

Yhtenä syynä vieraslajien valloitusretkiin pidetään ihmisten liikkuvuuden lisääntymistä. Ilmastonmuutoksen taas pelätään edesauttavan lajien siirtymistä ja sopeutumista uusille alueille. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa.

Vieraslajeihin liittyy muitakin avoimia kysymyksiä. On vaikea arvioida, mitkä lajit leviävät tehokkaasti. Mustan ja harmaan listan laatijat ovat huomanneet myös hankalaksi määritellä, mikä on haitallinen laji.

”Onko
esimerkiksi lupiini haitallinen vai kaunis kasvi”, toteaa Johanna Niemivuo-Lahti.

On jo sellaisiakin lajeja, joille ei voi enää mitään. Niemivuo-Lahden
mukaan kaikki Itämerelle levittäytyneet lajit ovat sellaisia.

Asiantuntijat odottavat silti kauhulla tiettyjä lajeja. Muun muassa Pohjois-Amerikassa havupuita tuhoava mäntyankeroinen pärjäisi mainiosti Etelä-Suomessa.

”Jos mäntyankeroinen pääsisi Suomeen, se merkitsisi metsien hävittämistä laajoilta alueilta ja rajoituksia suomalaisen puun viennille”, sanoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Risto Heikkinen.

Heikot lajit häviävät

Laji, joka ei alkuperäisessä ympäristössään ole haitallinen, voi muualla muuttua sellaiseksi. Mutta jos eri lajit siirtyvät paikasta toiseen, eikö globaalisti monimuotoisuus kuitenkin säily? Heikkisen mukaan ei.

”On todettu, että aluksi monimuotoisuus näyttäisi säilyvän. Pitkässä juoksussa näin ei kuitenkaan käy.”

Tutkija kertoo, että vaikka lajit siirtyisivät ympäriinsä, aina on niitä eläin- ja kasvilajeja, jotka eivät pärjää. Siksi loppujen lopuksi monimuotoisuus ei säily, jos lajien annetaan vapaasti siirtyä uusille alueille.

”Itse asiassa suurin osa kasvi- ja eläinlajeista on niitä häviäjiä”, sanoo Heikkinen.

Lisää aiheesta

WWF:n pääsihteeri: Ympäristöpuhe liikaa ilmastosta (Suomenkuvalehti.fi 24.7.2009)