Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev vieraili Suomessa tuomassa Nato-viestin, jota Niinistö myötäili

Kotimaa 14.11.2012 19:22
Pääministerit Medvedev ja Katainen tutkailivat aseita vierailulla Aalto-yliopistossa keskiviikkona 14. marraskuuta. Kuva Dmitry Astakhov / AP / Lehtikuva.

Presidentti Dmitri Medvedev on ollut tuttu vieras Suomessa. Keskiviikkona pääministeri Medvedev teki ensimmäisen työvierailunsa Suomeen. Medvedev tapasi päivän aikana sekä pääministeri Jyrki Kataisen että presidentti Sauli Niinistön.

Pääministerit kertoivat ehtineensä puhua kaikesta mahdollisesta. Lehdistötilaisuudessa miehet vertailivat vielä samanlaisia rannekellojaan. Kiinnostavin kohtaaminen taisi sittenkin olla presidentti Niinistön kanssa.

Päivän aikana selväksi kävi, että:

1. Suomessa kävi suuren valtion heikko pääministeri Medvedev

Venäjän poliittinen johto harkitsee tarkkaan ja säästeliäästi, kenelle haastattelut annetaan. Presidenttikaudellaan Medvedev ei löytänyt aikaa yhdellekään suomalaisviestimelle. Nyt pääministeri Medvedev antoi puolen tunnin yhteishaastattelun Suomen-vierailunsa aattona Helsingin Sanomille ja Yleisradiolle.

Haastattelulla oli kaksi viestiä. Ensinnäkin Medvedev halusi muistuttaa olemassaolostaan: hän on sentään vielä pääministeri, vaikka ei rohjennut lähteä hakemaan toista presidenttikautta. Toiseksi Medvedev halusi tuoda ajatuksensa julki muutamista aiheista jo ennen vierailua. Nämä aiheet olivat Venäjän armeijan uudistus ja venäläistaustaisten perheiden ongelmat, erityisesti huostaanotot, Suomessa.

Vastoin muita epäilyjä Venäjän suunnittelemat miljardien eurojen aseostot eivät ole militarismia vaan tarpeellista vanhojen aseiden uusimista, Medvedev sanoi haastattelussa. Suomessa asuvien venäläistaustaisten perheiden ongelmia ratkomaan Venäjä haluaa yhä kahdenvälisen lapsikomission (tästä on käytetty myös nimeä työryhmä tai yhteistyöelin), mikä olisi Suomen mielestä turhaa uutta byrokratiaa.

Presidentti Medvedev tuli tunnetuksi bloggaavana presidenttinä, joka innosti kansalaisia internetin ja sosiaalisen median käyttöön. Niin kävikin. Duumanvaalien jälkeen netissä on ahkeroinut vallanpitäjiin kuten presidentti Vladimir Putiniin kielteisesti suhtautuva, oppositiohenkinen kansanosa. Tiedotustilaisuudessa kysyttiin Medvedevin ajatuksia siitä, kuinka hän kannusti kansalaisia netin ja sosiaalisen median käyttäjiksi, ja nyt kansalaiset käyttävät ahkerasti uusia viestimiä Venäjän vallanpitäjien ja erityisesti presidentti Vladimir Putinin arvostelemiseen.

”Puhukoot presidentti Putinia ja pääministeri Medvedeviä vastaan. Se on ihan normaalia demokratiassa. Niin se jatkuu sosiaalisessa mediassa”, kysymyksestä ärsyyntynyt Medvedev vastasi.

Sosiaalisen median taitajana Medvedev päihittää Kataisen. Facebookissa Medvedevillä on yli 800 000 tykkääjää, Kataisella vain reilut 5000. Medvedev vitsaili, että hän voisi luovuttaa osan seuraajistaan Kataiselle.

2. Katainen muotoili tiukan viestin venäläismedialle lapsikiistojen uutisoinnista

Medvedevin otti vastaan pienen valtion asemaltaan vahva pääministeri Katainen, joka oli päättänyt muotoilla selkeän viestin venäläiselle medialle Suomessa tehtyjen huostaanottojen uutisoinnista Venäjällä.

”Monet tavalliset suomalaiset ovat kokeneet hyvin omituisena sen kirjoittelun mitä tästä asiasta on Venäjällä nähty. Monet ovat kokeneet epäoikeudenmukaisena sen, että meistä suomalaisista ja meidän yhteiskunnastamme välitetään hyvin räikeällä tavalla olevaa virheellistä tietoa. Suomi-kuvan ohella olen huolissani siitä, minkä kuvan tämä kirjoittelu antaa venäläisestä keskustelukulttuurista”, Katainen sanoi.

Hän kehotti venäläisiä toimittajia lähdekritiikkiin ja hankkimaan oikeaa tietoa suomalaisilta viranomaisilta.

3. Suomen Nato-suhteista puhuminen Venäjän kanssa on arkistunut

Medvedeviä ei juuri kiinnostanut kommentoida kysymystä siitä, mitä hän miettii Suomen mahdollisesta osallistumisesta Natoon kuuluvan Islannin ilmavalvontaan.

”On Suomen sisäinen asia, missä partioitte”, Medvedev kuittasi. Sitten hän laajensi oma-aloitteisesti kysymyksen koskemaan sitä, mitä ajattelee Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.

”Sivistysvaltiossa tällaisista aiheista on tapana järjestää kansanäänestys. Jos venäläisiltä kysyttäisiin aiheesta, enemmistö ei kannattaisi jäsenyyttä Natossa”, Medvedev sanoi.

Medvedev oli tehnyt kotiläksynsä Suomen Nato-keskustelusta. Hänen oli turvallista puhua Nato-kansanäänestyksestä Suomessa, sillä hän tiesi seuraavan keskustelukumppaninsa olevan aiheesta samaa mieltä. Niinistö totesi Medvedevin tavattuaan, että hän on jo monta kertaa sanonut olevansa kansanäänestyksen kannalla. Niinistö ei kokenut tarpeelliseksi Medvedevin lausuntoa sen enempää kommentoida.

Presidentti Putinin terveys on noussut keskustelunaiheeksi niin Venäjällä kuin Venäjän ulkopuolellakin sen jälkeen, kun Putin on siirtänyt ulkomaanmatkoja ja ontunut julkisissa tilaisuuksissa.

Niinistö kommentoi kysyttäessä Putinin mahdollisia terveysongelmia sanomalla, että sairastumiset ovat ”hyvin henkilökohtaisia asioita”.

”Niillä ei ole valtiolliseen vakauteen kai mitään yhteyttä”, Niinistö sanoi.

Toisaalta sekä Suomessa että Venäjällä on kokemusta siitä, että valtiopäämiehen sairastuminen on vaikuttanut valtion asioiden hoitoon.

4. Niinistö linjaa Venäjä-politiikkaansa

Suomen Kuvalehden haastattelussa syyskuussa presidentti Niinistö kieltäytyi määrittelemästä nimeä ulkopoliittiselle linjalleen. Hänen mukaansa ulkopolitiikka on ”kooste suhtautumisia ja toimia”. Yhdessä asiassa Niinistö oli kuitenkin edeltäjiensä kannalla: erityisen tarkkaan ulkopolitiikassa seurataan Venäjää.

Niinistö painottaa Venäjä-kuvassaan taloutta. Hän pitää Venäjää taloudellisesti EU-maihin verrattuna vakaampana taloutena, joka ”antaa Suomelle mahdollisuuden tasapainottaa omaa tilannetta”. Medvedevin kanssa hän keskusteli suomalaisten investoinneista Venäjälle ja venäläisten investoinneista Suomeen. Tapaamisen jälkeen Niinistö muistutti, että investoinnit teolliseen toimintaa Suomessa merkitsevät työpaikkoja, jotka nyt ovat Suomessa tarpeen.

Syksyn aikana Niinistö on päämäärätietoisesti paneutunut henkilösuhteiden syventämiseen Venäjällä. Presidentti Putinin hän tapasi jo kesällä Pietarissa. Medvedev ei ole ainoa venäläinen arvovieras Mäntyniemessä. Syksyn aikana kauniin maiseman virka-asunnossa ovat käyneet venäläisen Sberbankin johtaja German Grefin ja Putinia lähellä oleva, lännen arvostama talousmies Aleksei Kudrin.

Gref toimi Putinin ensimmäisillä presidenttikausilla talousministerinä. Kudrin sai potkut valtiovarainministerin paikalta, kun hänelle tuli erimielisyyksiä silloisen presidentti Medvedevin kanssa.

Kudrinia on pidetty mahdollisena uutena pääministerinä sen jälkeen, kun Medvedev syystä taikka toisesta siirtyy toiseen tehtävään.