Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev vieraili Suomessa tuomassa Nato-viestin, jota Niinistö myötäili

Susanna Niinivaara
Kotimaa 14.11.2012 19:22
Pääministerit Medvedev ja Katainen tutkailivat aseita vierailulla Aalto-yliopistossa keskiviikkona 14. marraskuuta. Kuva Dmitry Astakhov / AP / Lehtikuva.

Presidentti Dmitri Medvedev on ollut tuttu vieras Suomessa. Keskiviikkona pääministeri Medvedev teki ensimmäisen työvierailunsa Suomeen. Medvedev tapasi päivän aikana sekä pääministeri Jyrki Kataisen että presidentti Sauli Niinistön.

Pääministerit kertoivat ehtineensä puhua kaikesta mahdollisesta. Lehdistötilaisuudessa miehet vertailivat vielä samanlaisia rannekellojaan. Kiinnostavin kohtaaminen taisi sittenkin olla presidentti Niinistön kanssa.

Päivän aikana selväksi kävi, että:

1. Suomessa kävi suuren valtion heikko pääministeri Medvedev

Venäjän poliittinen johto harkitsee tarkkaan ja säästeliäästi, kenelle haastattelut annetaan. Presidenttikaudellaan Medvedev ei löytänyt aikaa yhdellekään suomalaisviestimelle. Nyt pääministeri Medvedev antoi puolen tunnin yhteishaastattelun Suomen-vierailunsa aattona Helsingin Sanomille ja Yleisradiolle.

Haastattelulla oli kaksi viestiä. Ensinnäkin Medvedev halusi muistuttaa olemassaolostaan: hän on sentään vielä pääministeri, vaikka ei rohjennut lähteä hakemaan toista presidenttikautta. Toiseksi Medvedev halusi tuoda ajatuksensa julki muutamista aiheista jo ennen vierailua. Nämä aiheet olivat Venäjän armeijan uudistus ja venäläistaustaisten perheiden ongelmat, erityisesti huostaanotot, Suomessa.

Vastoin muita epäilyjä Venäjän suunnittelemat miljardien eurojen aseostot eivät ole militarismia vaan tarpeellista vanhojen aseiden uusimista, Medvedev sanoi haastattelussa. Suomessa asuvien venäläistaustaisten perheiden ongelmia ratkomaan Venäjä haluaa yhä kahdenvälisen lapsikomission (tästä on käytetty myös nimeä työryhmä tai yhteistyöelin), mikä olisi Suomen mielestä turhaa uutta byrokratiaa.

Presidentti Medvedev tuli tunnetuksi bloggaavana presidenttinä, joka innosti kansalaisia internetin ja sosiaalisen median käyttöön. Niin kävikin. Duumanvaalien jälkeen netissä on ahkeroinut vallanpitäjiin kuten presidentti Vladimir Putiniin kielteisesti suhtautuva, oppositiohenkinen kansanosa. Tiedotustilaisuudessa kysyttiin Medvedevin ajatuksia siitä, kuinka hän kannusti kansalaisia netin ja sosiaalisen median käyttäjiksi, ja nyt kansalaiset käyttävät ahkerasti uusia viestimiä Venäjän vallanpitäjien ja erityisesti presidentti Vladimir Putinin arvostelemiseen.

”Puhukoot presidentti Putinia ja pääministeri Medvedeviä vastaan. Se on ihan normaalia demokratiassa. Niin se jatkuu sosiaalisessa mediassa”, kysymyksestä ärsyyntynyt Medvedev vastasi.

Sosiaalisen median taitajana Medvedev päihittää Kataisen. Facebookissa Medvedevillä on yli 800 000 tykkääjää, Kataisella vain reilut 5000. Medvedev vitsaili, että hän voisi luovuttaa osan seuraajistaan Kataiselle.

2. Katainen muotoili tiukan viestin venäläismedialle lapsikiistojen uutisoinnista

Medvedevin otti vastaan pienen valtion asemaltaan vahva pääministeri Katainen, joka oli päättänyt muotoilla selkeän viestin venäläiselle medialle Suomessa tehtyjen huostaanottojen uutisoinnista Venäjällä.

”Monet tavalliset suomalaiset ovat kokeneet hyvin omituisena sen kirjoittelun mitä tästä asiasta on Venäjällä nähty. Monet ovat kokeneet epäoikeudenmukaisena sen, että meistä suomalaisista ja meidän yhteiskunnastamme välitetään hyvin räikeällä tavalla olevaa virheellistä tietoa. Suomi-kuvan ohella olen huolissani siitä, minkä kuvan tämä kirjoittelu antaa venäläisestä keskustelukulttuurista”, Katainen sanoi.

Hän kehotti venäläisiä toimittajia lähdekritiikkiin ja hankkimaan oikeaa tietoa suomalaisilta viranomaisilta.

3. Suomen Nato-suhteista puhuminen Venäjän kanssa on arkistunut

Medvedeviä ei juuri kiinnostanut kommentoida kysymystä siitä, mitä hän miettii Suomen mahdollisesta osallistumisesta Natoon kuuluvan Islannin ilmavalvontaan.

”On Suomen sisäinen asia, missä partioitte”, Medvedev kuittasi. Sitten hän laajensi oma-aloitteisesti kysymyksen koskemaan sitä, mitä ajattelee Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.

”Sivistysvaltiossa tällaisista aiheista on tapana järjestää kansanäänestys. Jos venäläisiltä kysyttäisiin aiheesta, enemmistö ei kannattaisi jäsenyyttä Natossa”, Medvedev sanoi.

Medvedev oli tehnyt kotiläksynsä Suomen Nato-keskustelusta. Hänen oli turvallista puhua Nato-kansanäänestyksestä Suomessa, sillä hän tiesi seuraavan keskustelukumppaninsa olevan aiheesta samaa mieltä. Niinistö totesi Medvedevin tavattuaan, että hän on jo monta kertaa sanonut olevansa kansanäänestyksen kannalla. Niinistö ei kokenut tarpeelliseksi Medvedevin lausuntoa sen enempää kommentoida.

Presidentti Putinin terveys on noussut keskustelunaiheeksi niin Venäjällä kuin Venäjän ulkopuolellakin sen jälkeen, kun Putin on siirtänyt ulkomaanmatkoja ja ontunut julkisissa tilaisuuksissa.

Niinistö kommentoi kysyttäessä Putinin mahdollisia terveysongelmia sanomalla, että sairastumiset ovat ”hyvin henkilökohtaisia asioita”.

”Niillä ei ole valtiolliseen vakauteen kai mitään yhteyttä”, Niinistö sanoi.

Toisaalta sekä Suomessa että Venäjällä on kokemusta siitä, että valtiopäämiehen sairastuminen on vaikuttanut valtion asioiden hoitoon.

4. Niinistö linjaa Venäjä-politiikkaansa

Suomen Kuvalehden haastattelussa syyskuussa presidentti Niinistö kieltäytyi määrittelemästä nimeä ulkopoliittiselle linjalleen. Hänen mukaansa ulkopolitiikka on ”kooste suhtautumisia ja toimia”. Yhdessä asiassa Niinistö oli kuitenkin edeltäjiensä kannalla: erityisen tarkkaan ulkopolitiikassa seurataan Venäjää.

Niinistö painottaa Venäjä-kuvassaan taloutta. Hän pitää Venäjää taloudellisesti EU-maihin verrattuna vakaampana taloutena, joka ”antaa Suomelle mahdollisuuden tasapainottaa omaa tilannetta”. Medvedevin kanssa hän keskusteli suomalaisten investoinneista Venäjälle ja venäläisten investoinneista Suomeen. Tapaamisen jälkeen Niinistö muistutti, että investoinnit teolliseen toimintaa Suomessa merkitsevät työpaikkoja, jotka nyt ovat Suomessa tarpeen.

Syksyn aikana Niinistö on päämäärätietoisesti paneutunut henkilösuhteiden syventämiseen Venäjällä. Presidentti Putinin hän tapasi jo kesällä Pietarissa. Medvedev ei ole ainoa venäläinen arvovieras Mäntyniemessä. Syksyn aikana kauniin maiseman virka-asunnossa ovat käyneet venäläisen Sberbankin johtaja German Grefin ja Putinia lähellä oleva, lännen arvostama talousmies Aleksei Kudrin.

Gref toimi Putinin ensimmäisillä presidenttikausilla talousministerinä. Kudrin sai potkut valtiovarainministerin paikalta, kun hänelle tuli erimielisyyksiä silloisen presidentti Medvedevin kanssa.

Kudrinia on pidetty mahdollisena uutena pääministerinä sen jälkeen, kun Medvedev syystä taikka toisesta siirtyy toiseen tehtävään.

Keskustelu

Koko vierailun tärkein anti oli Medvedevin presidentti Haloselle lahjoittama kissanpentu. Rouva Jenni Haukiolle ei tuotu edes kumiankkaa. Viesti on selkeä ja hyvin tyly: venäläisten mielestä Niinistö on aivan haitarista. Voidaan tietysti väittää, ettei Saulin heikko status itänaapurimme silmissä ole hänen omaa syytään, muuta toisenlaisiakin kantoja on: sitä saa, mitä tilaa. Niinistö mokasi omilla möläytyksillään välinsä Venäjään heti alkumetreillä.

Halonen heikensi maanpuolustustamme miinoista luopumalla, ja sai palkaksi kissanpennun. Tuli vähän liian kalliiksi tuo yksi kissa.

Voi olla, että tulee vielä Halosta ikävä, ellei Niinistö ala oppia edes diplomatian alkeita. Kertaan ne vielä tässä: kuuntele, mitä kaveri sanoo, jäsennä ja ymmärrä, mitä sinulle on sanottu, sitten vasta vastaa, mutta aina tahdikkaasti ja rakentavassa hengessä. Kun nämä muistaa, pärjää yhteisen pöydän ääressä, ja voi aidosti olla eri mieltä ilman, että kaveri suuttuu.

Nyt Niinistö on suututtanut Putinin ylimielisellä ja uppiniskaisella asenteellaan. Ei hyvä.

Diplomatiassa pitää aina sanoa sopuisasti ja nyökytellen ”kyllä, kyllä”, mutta kuitenkin sitten ajatella ja toimia – varsinkin turvallisesti toisen selän takana – omalla tavallaan. On myös ymmärrettävä, että muut osapuolet tekevät samoin.
Paha vain, että suomalainen kulttuuri on niin nuorta, että täällä ei ole vielä sisäistetty siloisen esiintymisen ja tyhjän puhumisen jaloa taitoa.
Myöskään venäläiset eivät ole kovin siloisia, mutta mainittu periaate toimii heidänkin kanssaan. Suurvalta Venäjän edustajat odottavat siis vastaavasti ”dadaa”:ta, kuten aina ennenkin. Muunlaiset vastaukset ja kommentit ovat heille kansainvälisen politiikan realiteetteja ymmärtämättömiä, jopa heitä loukkaavia.

Turha Niinistöä on moittia. Hän toimii oman arvojärjestelmänsä mukaisesti, eikä kumartele tarpeettomasti niin itään kuin länteenkään, eikä yritä hännystellä keinotekoisest, kuin jotkut muut. Sitten Kekkosen ja Ahtisaaren päivien Niinistö on jälleen Presidentti, joka uskaltaa olla oma rehellinen itsensä pitäen vankkumattomasti ja avoimesti huolta ensisijaisesti Suomen eduista, mutta huomioiden myös muut kokonaisuudet. On vain hyvä tottua siihen, että emme ole nykyisin osa Aasiaa, vaan Eurooppaa ja Euroopan Unionia. Joku voi pitää Niinistön linjaa liian suorasukaisena. Onko sitten parempi jos vain nyökyttelee joka suuntaan kyllä, kyllä? Eihän sellaisesta kanssakäymisestä tule muuta kuin valheellisia hymistelyjä. Nykymaailmassa pitää uskaltaa sanoa suoraan ja kohteliaasti ikäviäkin asioita, eikä niistä vastaavasti loukkaantua puolin eikä toisin. Positiivisuus ja huumorin käyttökään ei ole kiellettyä kansainvälisissä suhteissa. Niinistön aikakaudella on hyvä myös muistaa että, ”tempora mutantur, nos et mutamur illis”.

Jos Kekkonen eläisi, hänellä ei Niinistöstä olisi sanottavana kuin yksi sana: tunari.

Kyllä Niinistökin varmaan keksisi Kekkosesta yhden sanan, mutta tällaiseen kuvitteelliseen keskusteluunhan ei kannata enää ryhtyä.
Eiköhän ole parasta ulkopolitiikkaa ole aina se, että tekee asiat perinteiseen suomalaiseen tapaan selviksi ja joka suunnalle. Varsinkin sen, ettei meitä kannata pelotella.

Faktat on tässä: Suomen ja Venäjän suhteet ovat nyt huomattavasti kireämmät kuin alkuvuodesta. Mitään muodollistakaan kohenemista ei Suomen kansainvälisessä asemassa ole tapahtunut (päinvastoin, esim. YK:n turvaneuvostoäänestyksessä tuli takkiin niin, että sivullistakin hävettää). Niinistöstä tuli maaliskuussa presidentti. Siitä lähtien on ulkopolitiikassa menty pelkkää pyllymäkeä.

Halosen aikana olemme luisuneet Paasikiven linjalta bobrikovilaisuuteen kirjoittaa Halosen puoluetoveri Lasse Lehtinen.
Haloselta onkin riittänyt ymmärtämystä Putinin pyrkimyksille palauttaa Venäjän vaikutusvalta lähialueille, jonne Venäjällä on vain sotilaallinen intressi. Bresnevin periaatteella ”kana ei ole lintu eikä Suomi ulkomaa”.

Jos vielä lainaan Lehtistä niin Paasikiven mukaan on parempi kuolla kuin mennä tuon rajan yli. Venäjän suhteen meillä on vain ”kulinaarinen interessi”. Venäjän kieltä tarvitaan vain kaupan ja ulkopolitiikan kääntäjien tarpeisiin. Sensijaan ruotsi liittää meidät länsimaiseen kulttuuriin.

Olemme luisuneet Paasikiven linjalta bobrikovilaisuuteen. Paasikiven ,mukaan Suomi on kaksi kertaa pelastunut Venäjältä. Suurlakko 1905 ja vallankumous 1917. Näitä olisi myös jatkossa käytettävä hyväksi. e
Kun NL romahti ja Jeltsin myönsi NL:n aloittaneen Talvisodan niin siinä oli se paikka. Mitään ei kuitenkaan tehty. Liittyminen Natoon olisi ollut vain ilmoitusasia, josta ei enää keskusteltaisi. Tulevat sukupolvet tulevat silloiset päättäjät tuomitsemaan.

Puhut totta. Ja vaikka olen osin eri mieltä, en kiistä analyysisi faktoja. Niinistökin saa olla mitä mieltä lystää, mutta vieraan vallan kenraaleja ei kertakaikkiaan jumalauta julkisesti nöyryytetä tavalla, kuten Niinistö Makaroville kesällä teki. Vaikka Makarov on jo töissä muualla, Putin ei unohda. Jos asiat olisi hoidettu asialliselta diplomatialla, olisi Jenni-rouvalkekin Medvedin vierailulla tuotu edes joku lelu. Nyt suhteet ovat miltei jäässä. Ja kaikki tuon yhden tollon urputtajan ansiota.

Vaikka Sauli kyllä varmasti tosissaan yrittää, en sitä kiistä, voihan kerrassaan olla, että Niinistön ja Venäjän johdon kemiat eivät vaan yksinkertaisesti kohtaa. Mutta toisaalta: mitä Putinin pitäisi ajatella, kun Sauli vierailunsa aluksi tokaisee, että onpas täällä laitettu paikat hienoksi. (!) Vähän sama, kuin sanoisi Englannin kuningattarelle, että onpa sulla hulppee mökki. Kuka kitkisi tuosta pikkumiehestä kaikenlaiset tahattoman alentavat ja näsäviisaat puheet ja opettaisi hänelle aitoa maailmanmiehen rentoutta, tahdikkuutta ja sydämen sivistystä?

Kun stone free käy noin kuumana, hän varmaankin voisi lyödä myös faktat pöytään, mihin hänen väitteensä perustuvat. Ettei vain olisi kysymys kuitenkin aivan subjektiivisista haihatteluista ja olettamuksista, joista kansanviisaus sanoo että luulo ei ole tiedon väärti…

”Kuka kitkisi tuosta pikkumiehestä kaikenlaiset …….”

No kaksi Niinistöä lyhyempää vierasta on lähiaikoina tavannut presidenttimme. Makarov ja Medvedev.

Kivistä vapaan kannattaisi panna kivet takaisin taskuun niin ei tuuli niin heluttelisi.

mörk, Putin peruutti koko kokouksen, johon hänen ja Niinistön piti nyt syksyllä osallistua. Edellisellä tapaamisella Niinistölle lyötiin hokkarit jalkaan ja Venäjän paita päälle, kun hänet kuskattiin Karjalan korpeen pelaamaan jääkiekkoa otteluun, josta ei koko Suomen delegaatiolle oltu ennakkoon kerrottu mitään. Kun Venäjän kansallislaulu oli asennossa lopuksi yhdessä kuunneltu, lähetettiin Niinistö yösydännä hikisenä hallilta kotiin. Uusia tapaamisia ei sovittu. Medvedevin vierailun kohokohdaksi venäläiset junailivatv tapaamisen ja illallisen presidentti Halosen kanssa. Tästäkään ei Niinistölle kerrottu. En edes keksi tapoja, jolla Venäjän ylin voisi Niinistöä vielä enemmän dissata ja nöyryyttää, mutta ehkä Putin ja Medvedev vielä keksivät. Kauhulla odotan.

Enhän pyytänyt bäckmanilaista satujen kertomista vaan virallisia faktoja asioista ja niiden lähteistä. Löytyykö niitä? Jos löytyy, paneppa internetsivut esille kiitos.

mörk kuulehan, kaikki edellä kuvaamani on kerrottu mediassa useaan kertaan. Ei noita tietoja tarvitse mistään Suposta noutaa. Näin se vaan on, että Niinistöä on nyt kuluneen puolen vuoden aikana vedetty Venäjän taholta kölin ali jo useampaan kertaan. Ja ihan omaa syytään. Niin jalo en ole, että häntä siitä säälisin. Sen sijaan säälin Suomen kansaa, joka olisi ansainnut hiukan viisaamman päämiehen, sillä jos hra N. jatkaa seuraavat 5 vuotta toilailujaan samaa tahtia, olemme suoraan sanoen kusessa.

Sivuja ei siis löytynyt. Enpä siis viitsi enää jatkaa Bäckman- tyyppisen stone freen hiostamista, ettei syytettäisi kiusaamisesta. Sen voin kyllä todeta, että aion nukkua Niinistön aikana erittäin hyvin pelkäämättä Medvedeviä, Putinia tai erotettua Makarovia(,joka mielestäni on varsin humaanin oloinen ja rauhallinen kemraali), ja toivotan rauhallisia unia ja aikoja myös sf:lle teemalla ”ei hätä ole tämännäköinen”.

mörk, etkö lue uutisia? Ei nämä mainitsemani asiat mitään valtiosalaisuuksia ole. Anyway: toivotaan, että Niinistö löytää linjansa ja saa suhteensa Venäjään kuntoon. Silloin me kaikki nukumme yömme paremmin.

@mörk kirjoitti: Enhän pyytänyt bäckmanilaista satujen kertomista###
Hei ”stone free”! Mitä nuo muut höpisevät Bäckmanista sinuun liittyen ? Eikös se asia käsitelty näillä keskustelupalstoilla jo hyvän aikaa sitten ? Vieläkö tuo Jim Hendrix’in ”stone free” on sinun lempparibiisisi ?
Taisit muuten taas lukea tätä Medevedev juttua ilman silmälaseja Siinähän on mm seuraava toteamus: ”Tapaamisen jälkeen Niinistö muistutti, että investoinnit teolliseen toimintaan Suomessa merkitsevät työpaikkoja, jotka nyt ovat Suomessa tarpeen”.
Tämähän tarkoittaa, että Niinistö olisi valmis vaikka uhraamaan enemmänkin suomalaista luontoympäristöä Talvivaaran tapaan, jotta Venäjä investoisi lisää Suomeen. Talvivaaran nikkelihän menee kokonaisuudessaan venäläiselle Norilsk Nickel yhtiölle, joka lisäksi nyt jo on kolmanneksi suurin Talvivaaran omistaja.
Toisaalta rehellisesti sanoen minä kyllä toivon, että Niinisto jatkaisi vähintäin sinun mainitsemasi seuraavat 5 vuotta, jotta sinun kaltaisesi eivät pääsisi vapaasti mellastamaan täällä vaan itse asiassa siirtyisivät mahdollisimman pian kotimaahansa ”entiseen” Neuvostoliittoon,

cyberwar moi, kiitos kommentistasi. Oli kyseessä sitten edesmennyt N-liitto tai nyky-Venäjä, suomalaisten ylivoimaisen suuren enemmistön intressi kai on, että rajat on ja pysyy; tarkoitan, että Suomen suvereeniteetti suhteessa itänaapuriimme säilyy. Niinistön epäviisaat töksäytykset eivät tätä asiaa ole edistäneet, vaan päin vastoin lisänneet maidemme välisiä jännitteitä. Tätä olen yrittänyt sanoa: Venäjän suuntaan on turha uhota ja urputtaa, vaan pitää asetella sanansa sovittelevasti. Niinistön pitäisi ottaa mallia esim. Medvedevistä, hän on suorasanainen ja lupsakka mies eikä mikään agressiivinen epäluuloinen seipään niellyt pönöttäjä, millaisen kuvan Niinistö valitettavasti itsestään aina näissä tilanteissa antaa. Menis vaikka twitteriin ja kirjoittaisi ihan itse, rennosti ja avoimesti, mitä asioista ajattelee.