Venäjä syö Suomen voit – Valio vie niin paljon kuin tehtaista irtoaa

Kotimaa 22.11.2011 09:00
Venäjällä voista saa tuplahinnan SUomeen verrattuna, Valio myykin nyt voita Venäjällä niin paljon kuin Suomen tuotantolaitoksilla saadaan valmistettua. Kuva Markku Ulander / Lehtikuva.

Velkakriisi ja taantumaan ajautuvan Euroopan synkkä taloustilanne ei ole näkynyt Venäjällä. Maassa vallitsee myönteinen talousilmapiiri ja kuluttajien luottamus on korkealla. Näin arvioi Valion Venäjän toimitusjohtaja Mika Koskinen.

”Euroalueen velkakriisistä mainitaan ajoittain uutislähetyksissä, mutta laajempaa keskustelua siitä ei ole syntynyt. Julkisella tasolla asiasta ei ole varoiteltu, että tilanne voisi jonkin ketjun kautta vaikuttaa Venäjään”, Koskinen sanoo.

Koskinen toteaakin, että Euroopan huonot uutiset ovat kuulostaneet Venäjällä oudoilta.

”Esimerkiksi henkilöautoja on myyty tänä vuonna Moskovassa 50 prosenttia enemmän kuin odotettiin. Myös asuntokauppa käy vilkkaammin kuin vielä pari vuotta sitten. Elintarvikepuolella kalliimmatkin tuotteet käyvät nyt kaupaksi. Kuluttajien luottamusta on vahvistanut lisäksi se, että julkiselle sektorille on lupailtu merkittäviä palkankorotuksia”, Koskinen kertoo.

”Kyse voi myös olla siitä, että eri toimenpiteillä pidetään yllä myönteistä ilmapiiriä tulevia presidentinvaaleja silmälläpitäen. On mielenkiintoista nähdä mitä vaalien jälkeen tapahtuu. Venäjällä on ennustettu suurta inflaatiota ja devalvaatiota, voi olla, että jotain sellaista tulee tapahtumaankin.”

Myös Valiolla on ollut myönteistä kerrottavaa omistajilleen. Esimerkiksi voita myydään Venäjällä niin paljon kuin Suomen tuotantolaitoksilla saadaan rasvaa valmistettua. Välillä on jouduttu myymään ei-oota. Tämä saa valiolaiset hykertelemään, sillä voikilo maksaa Venäjällä lähes kymmenen euroa. Se on noin kaksi kertaa enemmän kuin Suomessa.

”Venäjällä voin arvostus ravintorasvana kasvaa jatkuvasti. Mutta myös Suomessa voin myynti on kolminkertaistunut vuosina 2007-2010”, Koskinen kertoo.

Pois populismi ja pelottelu

Viimeisetkin esteet Venäjän liittymiselle Maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi poistuivat, kun Georgia luopui vastustuksestaan. Mika Koskisen mukaan jäsenyyden vaikutukset näkyvät vasta pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi maatalouspuolella siirtymäaika voi olla jopa seitsemän vuotta. Yksityiskohdat ihmetyttävät Koskista.

”Meijerituotteiden nykyiseksi tuontitulliksi on ilmoitettu noin 20 prosenttia, vaikka se on käytännössä noin 15 prosenttia. Mikä on tällainen maaginen 20 prosentin luku, jota aiotaan alentaa viidellä prosentilla tasoon, joka on jo tällä hetkellä voimassa? Venäläiset ovat neuvotelleet hyvin tehokkaasti, kun ovat saaneet tällaisen kuvaelman läpi”, hän sanoo.

Koskinen arvioi, että WTO-jäsenyys ei merkittävästi helpota ainakaan Valion vientiä Venäjälle. Kaupan ennustettavuus kasvaa, mutta tuontitullien määrä ei tule putoamaan.

”Yksi helpotus on se, että populistiset puheet ja pelottelu tullimaksujen nostamisesta oman tuotannon suojaamiseksi päättyvät. Tällaisten puheiden on loputtava siinä vaiheessa, kun WTO on voimissaan ja antaa maksuille tarkat raamit.”

Venäjän asettamiin vientirajoituksiin liittyen Koskinen antaa nuuskaa suomalaiselle medialle. Runsas vuosi sitten tiedotusvälineissä kerrottiin laajasti, kuinka rajalla käännytettiin Venäjälle menossa olleita elintarvikekuljetuksia. Uutisen mukaan suomalaiset tuotantolaitokset eivät täyttäisi sikäläisiä vaatimuksia.

”Kaikki sujui päinvastoin – asiallisesti. Venäläiset kertoivat hyvissä ajoin, että suomalaisten meijeri- ja lihalaitosten pitää toimia tietyn opuksen perusteella. He tulivat tarkastukselle sovittuna päivänä ja kertoivat, että raportin tekoon menee tasan kaksi kuukautta. Kaikki heidän toiveensa olisivat löytyneet opuksesta, jos sitä olisi luettu huolellisesti”, Koskinen selittää.

”Valio ei kärsinyt tilanteesta lainkaan, sillä me osasimme varautua tilanteeseen ja toimme varastot täyteen tavaraa. Sinä aikana, kun vientikielto oli voimassa, me myimme varastot tyhjiksi. Eivät venäläiset käyttäneet mitään mielivaltaa.”

Ei renkaita eikä ruokaa

Valion Mika Koskinen näkee Venäjän markkinoilla merkittävää potentiaalia, kun maa keskiluokkaistuu. Kasvun uskotaan jatkuvan tasaisena vuosia.

”Tällä hetkellä venäläiset käyttävät esimerkiksi juustoa alle kolmasosan siitä mitä Suomessa kulutetaan. Meidän arviomme mukaan vielä vuonna 2020 kulutus on noin puolet suomalaisesta tasosta. Voin kohdalla tilanne on samanlainen.”

Valion suurimmat tuoteryhmät Venäjällä ovat juusto, sulatejuustot, voi ja tuoretuotteet, kuten maito, smetana ja kerma. Vaikka yhtiö on kuuden viimeisen vuoden aikana seitsenkertaistanut tuoretuotteiden myynnin, niin sen uskotaan vielä kaksinkertaistuvan vuoteen 2016 mennessä.

Yhtiö investoikin runsas vuosi sitten 60 miljoonaa euroa tuotantolaitokseen Moskovan läänin alueella. Ensi vuonna uusiin tuotantolinjoihin investoidaan vielä lisää.

Lisäksi Valiolla on kaksi tehdasta Virossa ja yhteistyömeijeri Pietarissa.

”Tulevaisuuden strategiamme on kasvaa kannattavasti Suomessa, Virossa ja Venäjällä – Venäjän markkinoita varten. Hintataso on niin hyvä, että Suomesta kannattaa ohjata enemmän tuotteita tänne. Esimerkiksi suurin osa sulatejuustosta tuodaan Suomesta, kaikki voi puolestaan tulee uudelta Seinäjoen tehtaaltamme”, kertoo Pietarissa asuva Koskinen.

Valion Venäjän tehtailta ei kuitenkaan harkita tuontia Suomeen.

”Kun suomalaisille ei edes kelpaa Venäjällä valmistetut Nokian renkaat, niin vielä vähemmän hyväksyttäisiin suuhun pantavat tuotteet”, Koskinen arvioi.

Valio Pepsin vanavedessä

Maidon ja muiden meijerituotteiden on arvioitu olevan kymmenen seuraavan vuoden aikana nopeimmin kasvava elintarvikeala. Tämän on huomannut myös virvoitusjuomajätti Pepsi.

Vajaa vuosi sitten se hankki itselleen enemmistön venäläisestä meijeristä Wimm-Bill-Dann Dairy & Juicesta. Loput osakkeet hankittiin New Yorkin pörssistä. Kaupan arvoksi muodostui yli viisi miljardia dollaria.

Pepsi sai kaupassa tuotantoa myös Ukrainassa.

Kaupan ansiosta Pepsistä tuli kertaheitolla Venäjän suurin meijeritalo. Ajatuksena on valmistaa muitakin kuin esimerkiksi sokeripitoisia tuotteita, jotka eivät kaikki ole varsinaisesti terveyttä edistäviä.

”Pepsi käyttää Venäjää tutkimuslaboratoriona ja selvittää, miten meijerivalmisteista pystytään tekemään lisäarvotuotteita. Tämän jälkeen malli monistetaan muualle”, Koskinen kertoo.

Pepsin jälkeen Venäjän toiseksi suurin meijeritalo on ranskalainen Danone parin miljardin eurolla myynnillä. Kolmantena tulee Valio, jonka myynti Venäjällä on noin 320 miljoonaa euroa. Ruotsalais-tanskalaisen Arlan vastaava luku on noin 50 miljoonaa euroa.