Veikkausrahoja annetaan myös erittäin varakkaille säätiöille

Kolmannen sektorin sosiaali- ja terveystyötä rahoitetaan Suomessa uhkapelituotoilla.

budjetti
Teksti
Mikko Niemelä
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Veikkausvaroja jaetaan säännöllisesti myös tahoille, joilla on mittava oma varallisuus.

Suomen Kuvalehti selvitti sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n kautta tehtävää varojenjakoa. STEA:n läpi kulkee vuosittain lähes 400 miljoonaa euroa. Lopulliset rahoituspäätökset tekee sosiaali- ja terveysministeriö.

Vuonna 2020 avustuksia sai yhteensä 895 järjestöä. Joukossa on myös erittäin varakkaita säätiöitä, osakeyhtiöitä ja yhdistyksiä.

Esimerkiksi Helsingin diakonissalaitoksen säätiön nettovarallisuus oli vuonna 2019 noin 269 miljoonaa euroa. Suuresta varallisuudesta huolimatta säätiölle myönnettiin 3,2 miljoonaa euroa veikkausvaroja STEA:n ehdotuksesta. Säätiö on saanut suunnilleen saman summan jo useamman vuoden ajan.

Vuonna 1867 perustetusta yleishyödyllisestä säätiöstä on kasvanut vuosien kuluessa suuri toimija, jonka toiminnan tuotot olivat vuonna 2019 noin 160 miljoonaa euroa. Käytännössä säätiö myy sosiaali- ja terveyspalveluja Rinnekodin, Diakonissalaitoksen Hoivan ja Caritas palvelut Oy:n kautta.

Diakonissalaitoksessa on yritystoiminnan lisäksi yleishyödyllistä toimintaa, johon veikkausvaroja käytetään. Yleishyödyllisen toiminnan koko on noin 15 miljoonaa euroa vuodessa.

Säätiön toimialajohtajan Ilkka Kantolan (sd) mukaan toimintaa toteutetaan hankkeiden kautta ja merkittävä osa niistä on STEA:n rahoittamia.

”Ulkopuolisen rahoituksen merkitys heikommassa asemassa olevien auttamisessa ja tukemisessa on merkittävä”, Kantola sanoo.

”Jos avustukset loppuisivat, Diakonissalaitos jatkaisi varmasti sekä yleishyödyllistä toimintaansa että kilpailutettua SOTE-alan toimintaa. Liiketoiminnan tuotoista ja sijoitustuotoista riippuen Diakonissalaitos voisi lisätä omaa panostuksiaan yleishyödylliseen toimintaan.”

 

Kyselyyn vastasi kymmenen varakkainta järjestöä, jotka saavat veikkausvaroja STEA:n kautta. Vastauksissa toistuu sama viesti.

Järjestöt painottavat, että kolmannen sektorin sosiaali- ja terveysjärjestöt hoitavat erittäin tärkeää yhteiskunnallista toimintaa. Järjestöt eivät ole valmiita luopumaan veikkausvaroista, mutta rahanjaon eettisyys askarruttaa muutamia.

Veikkausvarat ovat ongelmallisia rahapelihaittojen takia. Euroopan unionin linjauksen mukaan Veikkauksen monopoliasema perustuu vain ja ainoastaan rahapelihaittojen ehkäisyyn. Tämä ehto ei ole Veikkauksen osalta toteutunut toivotulla tavalla.

Suomessa on yli 112 000 rahapeliongelmaista ja ongelmapelaaminen keskittyy usein mielenterveysongelmaisille, vähävaraisille ja ylipäänsä ihmisille, joilla ei olisi varaa pelata lainkaan. Juuri veikkausvaroja suunnataan järjestöille heikommassa asemassa olevien ihmisten auttamiseen.

Veikkausrahoista nauttivat järjestöt näyttävän luottavan monopolijärjestelmän kykyyn hoitaa parhaiten peliongelmia, vaikka tutkimukset ja selvitykset eivät tue näkemystä.

 

Suomi on rahapelikulttuuriltaan poikkeus verrattuna muuhun maailmaan, sillä lähes kaikissa ruokakaupoissa on Veikkauksen pelikoneita. Muun muassa Kilpailu- ja kuluttajavirasto on ehdottanut, että pelihaittoja aiheuttavat rahapelikoneet olisi syytä siirtää esimerkiksi kasinoille, erillisiin pelitiloihin.

Ongelma tiedostetaan myös järjestöissä.

”Veikkauksen toimintaa tulisi kehittää pelihaittojen vähentämiseksi, kuten on päätetty, vaikka tämä tarkoittaisi avustusmäärien vähenemistä. Emme koe järjestöjen STEA-hakemuksia kielteisenä asiana, mutta järjestöjen on varauduttava avustustason laskuun”, toteaa Samfundet Folkhälsanin toimitusjohtaja Georg Henrik Wrede.

Wreden johtaman Folkhälsanin varallisuus on 74 miljoonaa. Siihen kuuluu erillinen Folkhälsans Förbund -yhdistys, jonka pääoma oli vuonna 2019 noin 780 000 euroa. STEA-avustuksia yhdistys sai 1,2 miljoonaa euroa.

”Käsityksemme mukaan rahapelihaitat pystytään parhaiten rajoittamaan nykyisessä monopolijärjestelmässä”, Wrede toteaa.

Kaikille STEA:n kautta kulkeutuvat veikkausvarat eivät ole elinehto. Esimerkiksi Marttaliitto käytti veikkausvaroja vuonna 2019 noin 370 000 euroa erilaisiin hankkeisiin. Varallisuutta sillä oli noin 35 miljoonaa euroa.

”Avustuksia ei käytetä Marttaliiton organisaation tai perustoimintojen ylläpitoon. Järjestön toiminta jatkuisi ilman avustuksiakin”, sanoo Marttaliiton viestintäpäällikkö Joonas Jylhä.

”Välitön vaikutus avustusten päättymisestä olisi erityisen tuen tarpeessa olevien asiakasryhmien neuvonnan merkittävä väheneminen. Nämä ryhmät eivät kykene itse kustantamaan osaakaan näistä palveluista.”

 

Järjestöjen vastauksista käy ilmi, että STEA:n kautta tulevat veikkausrahat mahdollistavat lähes täysin koko yleishyödyllisen toiminnan: avustuksilla katetaan palkat, laitteet ja monet muut kulut. STEA rahoittaa hankkeista 90 prosenttia ja varakkailta tuensaajalta edellytetään 10 prosentin omarahoitusosuutta.

Rahaa kuluu paljon, sillä monen järjestön toiminta on levittäytynyt ympäri Suomen. Useilla yhdistyksillä on piiritoimistoja, jotka keskittyvät alueidensa sosiaali- ja terveystyöhön. Käytännössä järjestöt tekevät pitkälti sitä työtä, joka kuuluu korkean veroasteen maassa yleensä valtiolle.

Veikkausavustusten lisäksi järjestöt keräävät rahaa lahjoittajilta ja useiden järjestöjen sijoitussalkut tuottavat merkittävät tuotot joka vuosi. Julkista rahaa haetaan hankkeisiin myös Euroopan unionin rahastoilta, joiden rahat puolestaan tulevat EU-valtioiden jäsenmaksuista.

Yleensä järjestöjen isoa varallisuutta ei ole tarkoitus edes käyttää, vaan toiminta perustuu tuotoilla elämiseen. Näin tapahtuu esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitossa, jonka nettovarallisuus oli vuonna 2019 noin 16 miljoonaa euroa ja STEA-avustukset kolme miljoonaa euroa.

”Saamme varoja jäsenmaksuista, Lasten Päivän Säätiöltä, EU:lta, kunnilta, säätiöiltä, yrityskumppaneilta ja yksityishenkilöiltä”, luettelee Mannerheimin Lastensuojeluliiton viestintäpäällikkö Maria Gnosspelius.

”Olemme saaneet satunnaisesti myös testamenttilahjoituksia. Niiden käyttöä toiminnan rahoittamiseen rajoittaa kunkin testamentin tekijän tahto. Vakiintuneen taloushallintokäytännön mukaisesti omaisuutta hoidetaan niin, että pääomaa ei käytetä toimintaan, ainoastaan sen tuottoa.”

 

STEA:n johtaja Kristiina Hannula sanoo, että järjestöjen varallisuuden huomioiminen on yksi valtionavustusten myöntämisen kohdista. Jos nettovarallisuus viimeisimmässä tilinpäätöksessä on suurempi kuin järjestön kuuden kuukauden kuluja vastaava summa, järjestöltä edellytetään kymmenen prosentin omarahoitusosuutta.

Hannulan mukaan varakkaat järjestöt ovat yleensä kokeneita ja niille on kertynyt osaamista sosiaali- ja terveyskentällä. Ne ovat mukana erilaisissa verkostoissa ja voivat tukea pienempiä toimijoita, jotta järjestöjen yhteiset tavoitteet toteutuisivat paremmin.

”Järjestöillä, joilla on varallisuutta, on muita järjestöjä paremmat mahdollisuudet jatkaa hankkeilla kehitettyjä toimintoja myös hankekauden jälkeen. Tämä edistää siis hyvien käytäntöjen juurtumista.”

Onko STEA arvioinut, että jakoperusteisiin tulisi jotain muutoksia?

”Veikkauksen tuottojen laskiessa tätäkin asiaa tullaan tarkastelemaan jatkossa.”

Kuinka monelle järjestölle, yhdistykselle tai säätiölle veikkausvarat ovat toiminnan kannalta elinehto?

”Yli puolet toimintansa tuotoista avustuksilla kattavia toimijoita on arviolta yli 500 ja noin 700 on sellaisia, joiden toiminnan tuotoista vähintään kolmannes on STEA-avustuksia.”

 

Poliittisesti veikkausvarojen jakaminen on ajankohtainen kysymys, sillä pääministeri Sanna Marin (sd) hallitus on päättänyt kompensoida vuoden 2021 valtion budjetista järjestöille veikkausvarojen 347 miljoonan euron pienenemisen.

Käytännössä hallitus pelasi järjestöille lisää aikaa sopeutua tilanteeseen, sillä päätös on kertaluonteinen ja järjestöjen täytyy tulevaisuudessa joko supistaa toimintaansa tai löytää uusia rahoitusmalleja.

Hallitus on linjannut myös vahvistavansa monopolin asemaa uudella arpajaislainsäädännöllä, jota on yritetty tehdä jo useamman vuoden ajan.

Yksi vaihtoehto monopolijärjestelmälle olisi lisenssimalli. Toistaiseksi ei ole näyttöä siitä, että monopoli estäisi peliongelmia tehokkaammin kuin esimerkiksi lisenssimalli.

Lisensseillä valtio saisi ulkomaalaisilta peliyhtiöiltä tuloja ja rahapelimarkkina avautuisi kilpailulle Suomessa.

Avoimessakin pelimarkkinassa Veikkauksen rooli voisi olla merkittävä, sillä yhtiöllä on vahva historia ja lainsäädännöllä Veikkaukselle voitaisiin jättää yksinoikeudella muun muassa Lotto ja Jokeri. Useissa maissa on vastaavia järjestelyjä.

 

Juttua korjattu 21.9. kello 14.19: 74 miljoonan pääoma on kattojärjestöllä, ei Folkhälsans Förbund -järjestöllä, kuten jutussa aiemmin todettiin. Folkhälsans Förbund -yhdistyksen pääoma oli vuonna 2019 noin 780 000 euroa.