Vedenalainen luonto kaipaa lisäsuojelua, ministeriö ei halua suututtaa paikallisia: ”metsästys on ydinkysymys”

Suomen merialueilla on viisi kansallispuistoa. Erityisesti syrjäisimpien puistojen valvontaan ja huoltoon ei ole riittävästi rahaa.
Kotimaa 8.10.2018 20:50

© Marjo Tynkkynen

Hallitus avaa rahahanoja Itämeren puhdistamiseksi, mutta saastuneen meren luonnonsuojelu ei etene.

Suomessa on viisi merikansallispuistoa: Itäisen Suomenlahden, Perämeren, Saaristomeren, Selkämeren ja Tammisaaren kansallispuistot. Itäinen Suomenlahti on erikoisin: se käsittää vain saaria ja luotoja, vedenalaisia alueita ei ole suojeltu.

Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander ympäristöministeriöstä myöntää, että vedenalaisia ekosysteemejä olisi suojeltava nykyistä enemmän. Raha ei ole ongelma: armeijalta on siirtynyt ilmaiseksi laajoja vesialueita Metsähallitukselle.

”Linja on se, että yhtään uutta kansallispuistoa ei perusteta eikä vanhoja laajenneta, jos ei löydetä yhteisymmärrystä paikallisten tahojen kanssa.”

Paikalliset tahot ovat ennen kaikkea kalastajia ja metsästäjiä. Kalastus on hiipunut merialueilla, mutta metsästysperinne elää.

”Missä määrin on mahdollista harrastaa metsästystä kansallispuiston vesillä. Se on ydinkysymys”, Flander sanoo. ”Ja se on poliittinen kysymys.”

Lapin kansallispuistoissa on taattu paikallisten metsästysoikeus. WWF:n Suomen meriasiantuntija Anna Soirinsuo ei tekisi myönnytyksiä Itämeren merikansallispuistoissa.

”Metsästäjissä on melko pieni mutta hyvin äänekäs vastustajien joukko. Heitä ei tulisi kuunnella liikaa.”

 

Metsähallitus ja WWF Suomi ovat ehdottaneet, että kolmeen merikansallispuistoon liitettäisiin runsaasti vesialueita. WWF vaatii myös uuden kansallispuiston perustamista Porkkalaan.

Meriasiantuntija Soirinsuo korostaa laajennusten merkitystä Itämerelle.

”Tavoitteena on saavuttaa suojelualueiden verkosto ja siten turvata koko ekosysteemin biologinen monimuotoisuus”, hän sanoo.

”Kyse on Itämeren suojelusta kauas tulevaisuuteen.”

Soirinsuon mukaan merihiekan nosto, tuulivoimapuistot, laivaväylien ja satamien rakentaminen voivat häiritä jopa pysyvästi tietyn alueen ekosysteemiä. Siksi merenpohjien herkät harjumuodostelmat ja hiekkasärkät tulisi suojella ja jättää niiden ympärille puskurivyöhykkeitä.

Nykyistä suuremmista merikansallispuistoista olisi hyötyä myös vakavassa öljyonnettomuudessa.

”Luonnonsuojelualueen status takaisi, että puistoja suojeltaisiin tehokkaasti öljyltä.”

 

Tuorein kansallispuisto perustettiin itsenäisyyden juhlavuonna 2017. Suomussalmen Hossa on järjestyksessään 40.

Laajaa verkostoa on työläs ylläpitää. Syrjäisissä puistoissa kuten itäisellä Suomenlahdella valvonta on vähäistä ja huolto puutteellista. Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander tunnustaa, että hallitus ei ole suostunut lisäämään ylläpitorahoitusta.

”Valvonnan ja hoidon tarve vain kasvaa, mutta määrärahat ovat menneet alaspäin.”

Viime vuonna kansallispuistoissa vieraili reilut kolme miljoonaa matkailijaa. Hoidosta vastaava Metsähallitus on joutunut keskittämään rahoitusta suosituimpiin puistoihin.

”On pakko priorisoida sinne, missä luonnonarvot alkavat kärsiä kovasta käytöstä”, Flander sanoo.

Metsähallituksen laskelmien mukaan luontokohteiden korjausvelka on kasvanut jo reiluun 44 miljoonaan euroon. Heinäkuussa Repoveden kansallispuistossa köysisilta oli lähellä romahtaa.

Lopulta yhdeksän retkeilijää selvisi vaaratilanteesta säikähdyksellä.

 

Oikaisu:

Juttua muutettu 9.10.2018 klo 15.18 Suomessa on neljä merikansallispuistoa, ei kolme kuten jutussa alun perin väitettiin.

Juttua muutettu 10.10.2018 klo 20.42 Lisätty tieto Selkämeren kansallispuistosta, joka on myös merikansallispuisto.