VIIKON LEHTI NÄKÖISLEHTI ARKISTO Tilaa
Kirjaudu Viikon lehti Näköislehti Arkisto
  • Kotimaa
    • Kaikki
    • Politiikka
    • Talous
    • Hän
    • Ukkola
  • Ulkomaat
    • Kaikki
    • Eurooppa
    • Amerikka
    • Lähi-itä
    • Afrikka
    • Aasia & Tyynimeri
  • Mielipide
  • Kulttuuri
    • Kaikki
    • Elokuva
    • Kirjat
    • Teatteri
    • Musiikki
    • Kuvataide
  • Tiede
    • Kaikki
  • Blogit
    • Kaikki
    • Americana
    • Hupparihörhö
    • Kirjailijan päiväkirja
    • Kirjeitä Trumpille
    • Kuvien takaa
    • Kyrö
    • Mediaansekaantuja
    • Megafoni
    • Rouva Koiviston Päiväkirja
    • Taivaan tähden
    • Tarinoita tieteestä
    • Vaalitarkkailija
    • Vallan Mahotonta
    • Vuorikoski
KirjauduLähetä uutisvinkki
Lähetä uutisvinkki Seuraa meitä Ohje Tilaa
6/2020
Uutisviikko
  •  WhatsApp
  •  Sähköposti
  •  LinkedIn
© OUTI KAINIEMI

Vastakkainasettelun aika on ohi

Lakkojen määrä on pienentynyt murto-osaan 1980-luvun tasosta. Syy kehitykseen on epäselvä, sillä samaa tahtia on hiipunut taloustieteen into tutkia lakkoilua.

näkökulma 07.02.2020 06:00
Roope Uusitalo
avatar - 'Roope Uusitalo

Tätä kirjoittaessani sahat ja paperitehtaat ovat olleet lakossa jo viikon. Kemianteollisuuden ja energiateollisuuden lakot olisivat nekin jo alkaneet, ellei työministeri Tuula Haatainen (sd) olisi lykännyt niitä kahdella viikolla. Monen muunkin alan neuvottelut ovat sen verran solmussa, että lakkovaroituksia kuullaan varmaan lisää.

Kaikesta huolimatta lakot ovat Suomessa nykyään harvinaisia. Vielä 1970- ja 1980-luvulla käytiin vuosittain keskimäärin melkein 1 400 työtaistelua. 2000-luvulla työtaisteluja on ollut vuosittain enää keskimäärin 130. Työtaistelujen vuoksi menetettiin vuosina 1970–89 melkein miljoona työpäivää kunakin vuonna. Vuosina 2000–2018 menetettyjä työpäiviä oli vuosittain keskimäärin 120 000.

Lakkojen määrä laski nopeasti 1990-luvun alussa. Osasyy oli ehkä 1990-luvun lama. Toisaalta lakkoalttius ei laman jälkeenkään kasvanut sitä edeltäneelle tasolle. 2000-luvulla lakkoja tai työsulkuja on ollut hyvin vähän. Isompana piikkinä tilastoissa erottuu vain metsäteollisuuden työtaistelut vuonna 2005.

Lakkojen harvinaistumien ei ole mitenkään erityisen suomalainen ilmiö. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n keräämien tilastojen mukaan lakkojen määrä on vähentynyt useimmissa muissakin OECD:n jäsenmaissa.

Lakot ovat maailmalla loppuneet suunnilleen samaan aikaan kuin meillä. Suomeakin enemmän lakkoilu on 1980-luvun jälkeen vähentynyt esimerkiksi Irlannissa, Italiassa, Japanissa, Australiassa ja tietenkin Isossa-Britanniassa.

 

Lakkoja on hankala selittää. Kaikki lakot päättyvät joskus – useimmiten kompromissiin, jossa kumpikin osapuoli joustaa tavoitteessaan. Jos työehtosopimuksesta neuvottelevilla liitoilla on realistinen käsitys lakon todennäköisestä lopputuloksesta, olisi molempien osapuolien kannalta parempi päätyä sopimukseen ilman lakkoa.

Lakon vuoksi kiista yhteisen kakun jaosta johtaa kakun pienenemiseen. Tätä kutsutaan Hicksin paradoksiksi vuonna 1972 taloustieteen Nobel-palkinnon voittaneen John Hicksin mukaan.

Hicks tosin itse totesi jo vuonna 1932 julkaistussa kirjassaan The Theory of Wages, että lakkoase ruostuu käyttämättömänä. Jos ammattiliitto ei koskaan mene lakkoon, se menettää kyvyn lakon organisointiin. Hicksin mukaan ajoittaisia lakkoja tarvitaan, jotta lakonuhka säilyy uskottavana painostuskeinona.

Taloustieteessä lakkoja on Hicksin jälkeen yritetty selittää lähinnä informaation puutteella. Useimmiten työnantaja tietää yrityksen tuottavuudesta enemmän kuin henkilöstö tai sitä edustava ammattiliitto. Samalla ammattiliitolle on epäselvää, kuinka suuriin palkankorotuksiin työnantaja on valmis.

Kestämällä mieluummin pitkänkin lakon kuin suostumalla palkankorotuksiin työnantaja osoittaa, että palkankorotusvaraa ei ole.

 

Totta puhuen taloustieteen lakkomallit eivät ole koskaan olleet suuri menestys.

Lakkojen suhdannevaihtelua on pystytty jotenkin selittämään. Sen sijaan tiedot lakkojen jälkeisistä palkankorotuksista sopivat huonosti yhteen lakkomallien kanssa. Lakon pitkittymisenhän piti osoittaa, että palkankorotusvaraa ei ole.

Muutenkin kiinnostus lakkoja koskevaan tutkimukseen on hiipunut. Vielä 1980-luvulla lakkoja koskevaa taloustieteellistäkin tutkimusta oli paljon, mutta 1990-luvun alun jälkeen lakkotutkimusta ei enää juuri löydy taloustieteen lehdistä.

Tutkimuskiinnostuksen lopahtaminen on hiukan kiusallista, kun samalla puuttuu selitys lakkoilun loppumiselle.

Neuvostoliiton romahtaminen, 1990-luvun lama tai ammattiliittojen jäsenmäärän lasku eivät yleismaailmallisen trendin selityksiksi oikein kelpaa. Elinkeinorakenteen muuttuminen, kiristyvä kansainvälinen kilpailu ja sen vuoksi kasvaneet lakkokustannukset tai luokkatietoisuuden liudentuminen ovat jo astetta lupaavampia selityksiä.

Taloustieteilijä ehkä tarjoaisi selitykseksi myös palkkaneuvottelun osapuolten saatavilla olevan informaation lisääntymistä. Lakon alkaminen kertoo, että neuvottelut ovat epäonnistuneet. Ehkä paremmin vastapuolen tilanteesta perillä olevat neuvottelijat voivat helpommin välttää epäonnistumisen.

Mainos

Siirry lukemaan mainosartikkelia
Sisältö
PÄÄKIRJOITUS Jos ilmastonmuutoksen torjunta ei ole reilua, se politisoituu. Mikko Numminen
Aasia & Tyynimeri Koronavirustartuntoja on todettu jo 28 000.
Lyhyesti Koalat pinteessä. Rahoittajat pelastivat hoivajätin
Kotimaa Puolustusvoimista arvioidaan, että valtio voi hyötyä hävittäjähankkeen parissa työskennelleen virkamiehen siirtymisestä viestintätoimiston palvelukseen.
Politiikka Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen mukaan lääkkeiden hinnat ovat Suomessa verrattain korkeat. Syynä on meillä käytettävä lääketaksamalli.
suoraan sanoen Lämpenevä Itämeri tarjoaa uusia, maistuvia saaliskaloja, kuten suutarin ja mustatäplätokon, tutkija sanoo.
ulkomaat Konservatiivit ja vihreät ryhtyivät Itävallassa harvinaiseen hallitusyhteistyöhön. Ilmastotavoitteet yhdistetään tiukkaan maahanmuuttopolitiikkaan.
Tiede Immuunisolujen aktivointi tervehdytti hiirten ikääntyneitä aivoja.
näkökulma Lakkojen määrä on pienentynyt murto-osaan 1980-luvun tasosta. Syy kehitykseen on epäselvä, sillä samaa tahtia on hiipunut taloustieteen into tutkia lakkoilua. Roope Uusitalo
Pol.kom Kepun vanhan isännän kotiinpaluu. Pekka Ervasti
media Munaton nillittäjä! Perussuomalaisten oikeus solvata on julkilausuttu poliittinen agenda, jonka media kuittaa helposti nahinana.
Arvvoisha puhemiesh… Kansanedustaja tuli täysistuntoon humalassa. Kaksi kansanedustajaa poistettiin illalliselta päihtymyksen vuoksi. Kansanedustaja tukisti kollegaa kännissä. Entä sitten?
Tuolla jossain he ovat Yli satatuhatta ihmistä ylittää yhä Välimeren joka vuosi. Kun EU-maat keskittyvät rajavaltontaan, meripelastus on jäänyt kansalaisjärjestöjen vastuulle.
Lahjukset lännen tuella Angolan diktaattorin tytär loi miljardiomaisuuden korruptiolla, jota ruokkivat länsimaiset öljy- ja konsulttiyhtiöt.
Painajainen virastossa Patentti- ja rekisterihallituksen sisäinen kriisi on halvaannuttanut Suomen tilintarkastajien valvonnan. Valvontatyön tekijät syyttävät esimiehiään pelolla johtamisesta. Useita ihmisiä on sairauslomalla.
Tsaariperheen hovitaiteilija Albert Edelfeltin vähemmän tunnettu puoli oli hänen läheinen suhteensa Venäjän Romanovien hoviin. Keisari Aleksanteri III:n lapsi jopa piirteli hänen luonnoskirjaansa.
Rikollinen mielikuvitus Seppo Jokinen on dekkareissaan tappanut tamperelaisia 25 vuoden ajan.
musiikki Tindersticks ei halua olla rockyhtye.
ukkola Jos Savo eroaisi Suomesta eli tekisi sexitin, mahtasko tuo mittäe haetata.
Jyvät ja akanat Lavatansseista valitusrumba Liedossa.
KUVATAIDE Väkevien muotokuvien mestari ei jaksanut elää.
elokuva Terrence Malick kysyy, miten pahuutta voi vastustaa.
tietokirja Työnantajien ja palkansaajien suhde on aina ollut myrskyisä.
romaani Mustan viikingin tarina on kaunokirjallisuutta mutta perustuu tutkittuun tietoon.
Tietokirja Bakteerit ovat maailmanhistorian mahtitekijöitä.
KUVATAIDE Kiasman näyttelyssä muut eliöt ohittavat ihmislajin.
muotoilutärpit Arabian verkkosivustolta voi tilata astiaston kotiinsa vuodeksi kuukausimaksulla.
Sarjakuvat Guido Buzzellin kuvasto voi olla veistoksellisen kaunista tai painajaismaisen sairasta.
kolumni Apotin uuskieli piinaa sote-ammattilaisia.
Kirjeitä Lopetetaan seksistinen tölvintä.
Puheenvuoro Suomeen tarvitaan kolme uutta ministeriötä: digitalisaatioministeriö, rakennetun ympäristön ministeriö ja luonnonvara- ja ilmastoministeriö.
Tehtävät Ratkaise ristikko ja piilosana verkossa.
Tehtävät Knoppia ikä kaikki -verkkopelin lisäksi 15+1 kysymystä.
Sarjakuvat Homman nimi sekä Helmi ja Heikki.
sk 25 vuotta sitten Teemu Selänne puolusti Carrolsia hampurilaisketjujen taistossa.
Asiakaspalvelu

Digipalvelut(09) 156 6227

Avoinnama–pe 8–19


Painettu lehti(09) 156 665

Avoinnama–pe 8–19


Sähköposti (digi) digi@otavamedia.fi

Sähköposti asiakaspalvelu@otavamedia.fi


Otavamedian vaihde (09) 156 61


Postiosoite Firdonkatu 2 T 151
00015 OTAVAMEDIA

Tietoa evästeiden käytöstä Käyttäytymiseen perustuva mainonta
Mediatiedot
  • Tekniset tiedot, aikataulut ja ilmoitushinnat
  • Tietoa verkon kävijöistä
  • Tietosuojaseloste
  • Käyttöehdot
Tuotteet
  • Aikakauslehdet
  • Verkkopalvelut
  • Digilehdet
Toimitus ja lehtitilaus
  • Tilausmuutokset
  • Palautelomake
Päätoimittaja: matti.kalliokoski@otava.fi
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@otava.fi
Toimitus
Tilaa
Seuraa meitä
Otavamedia
  • Alibi
  • Anna
  • Deko
  • Erä
  • Hymy
  • Kaksplus
  • Kippari
  • Kotilääkäri
  • Kotiliesi
  • Koululainen
  • Parnasso
  • Seura
  • Suomen Kuvalehti
  • TM Rakennusmaailma
  • Tekniikan Maailma
  • Vauhdin Maailma
  • Golfpiste
  • Vene
  • Nettiauto
  • Ampparit
  • Plaza
  • Muropaketti

Tietoa palvelusta

Omat tiedot

Pääset tarkastelemaan omia tietojasi kirjautuneena palveluun.

Lukulista

Kirjautuneena käyttäjänä voit lisätä juttuja lukulistalle myöhempää tarkastelua varten.

Tietoa palvelusta
Sivustohaku

Voit hakea sivustolta juttuja käyttäen erilaisia hakusanoja.

Avaa valikko

Klikkaa valikko auki nähdäksesi lisätoimintoja.

Facebook
  • Voit seurata Suomen Kuvalehteä Facebookissa
  • Voit jakaa juttuja Facebookissa
  • Voit seurata jutun kirjoittajaa Facebookissa
Twitter
  • Voit seurata Suomen Kuvalehteä Twitterissä
  • Voit jakaa juttuja Twitterissä
  • Voit seurata jutun kirjoittajaa Twitterissä
Tilaa Suomen Kuvalehden RSS-syöte

Siirry linkistä RSS-syötesivulle ja paina Tilaa-nappia saadaksesi tuoreimmat otsikot nopeasti ja vaivattomasti.

Sähköposti
  • Voit jakaa juttuja sähköpostilla
  • Voit lähettää jutun kirjoittajalle sähköpostia
Jaa juttu WhatsAppissa (käytössä vain mobiililaitteilla)

Voit jakaa jutun WhatsAppissa. Tämä toiminto vaatii, että mobiililaitteeseen on asennettu WhatsApp-sovellus.

Muuta tekstin kokoa

Voit muuttaa tekstin kokoa suuremmaksi tai pienemmäksi.

Lue myös usein kysytyt kysymykset

Palaute tai juttuvinkki

Voit antaa toimitukselle palautetta tai lähettää juttuvinkin alla olevalla lomakkeella.

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Kirjaudu

Jos olet jo luonut Otavamedia-tilin, kirjaudu tästä palveluun:

Lue kirjautumisohjeet. Unohditko salasanasi? Tilaa uusi. Eikö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy palveluun.

Rekisteröidy

Kirjautumiseen tarvitset henkilökohtaisen Otavamedia-tilin, jonka tunnuksilla pääset kirjautumaan palveluun. Otavamedia-tilin tunnuksilla voit käyttää kaikkia Otavamedian digipalveluita sekä tarkastella yhteys- ja tilaustietojasi Otavamedia.fi:ssä. Näköislehtien sekä muun maksullisen sisällön käyttöön tarvitset lisäksi voimassa olevan tilauksen.

Voit lukea Otavamedian tietosuojasta täältä.

Jos tarvitset apua rekisteröinnissä, asiakaspalvelumme auttaa mielellään.

Mikäli et ole luonut vielä Otavamedia-tiliä, voit tehdä sen tästä.

Luo Otavamedia-tili