Vanha suomalainen lohiperho – uhanalainen laji, jonka kaksi kalamiestä päätti pelastaa

SK:n arkistoista: Pertti Kanerva ja Jyrki Melartin keräävät perhoperinnettä kirjaksi. Kesällä 2011 he olivat kalassa Herraskoskella Virroilla.

jyrki melartin
Teksti
Pekka Ervasti
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Antti Morottaja oli taimenensoutaja Lapissa – ovelimmasta päästä. Opastaessaan 1920-luvulla englantilaisia lohituristeja Inarijärveen laskevalla Juutualla hän ohjasi veneensä monesti tahallaan matalikolle. Lordin perho tarttui pohjaan ja jäi koskeen. Such a pity, sir!

Myöhemmin, usvaisena aamuna Antti souti takaisin matalikolle ja kahlasi perhon ylös kuohuista. Koski oli viehettä repinyt ja raastanut, mutta Antti kunnosti perhon tarveaineilla, joita sattui löytämään varastoistaan.

Näin syntyi Morottaja-niminen perho, suomalainen perhoklassikko. Se on – kuten kaikki varsin hyvin tiedämme – versio klassisesta, englantilaisesta Thunder and Lightning -perhosta, vähän sutjakampi, vähän harmaampi, suomalaisiin lohivesiin sopivampi.

Morottaja kelpaa yhäti taimenelle. Tämä nähtiin Virroilla Herraskoskella, kun kalastuskirjailija Pertti Kanerva tarjosi sitä alkukesästä keskellä päivää aivan sillan alapuolella.

Herraskoski vie yläpuolisen Toisveden vesiä useiden järvien läpi kohti Näsijärveä. Toisvesi on yksi Suomen syvimmistä järvistä, ja kosken vesi on usein tavallista viileämpää. Kesäpaahteen läkähdyttämät lohikalat nousevat mielellään raikkaisiin kuohuihin vilvoittelemaan ja aterioimaan pikkukaloilla ja mehevillä ötököillä.