Erika Rentola-Björklund ja Dag Björklund kunnostavat vuonna 1834 rakennetun talon ikkunoita Kristiinankaupungissa.

Rapistuva rakennussuojelu

Historialliset puukaupungit eivät selviä ilman yksityisiä ihmisiä, joilla on halua, kykyä ja rahaa pitää rakennukset kunnossa.

Erika Rentola-Björklund ja Dag Björklund kunnostavat vuonna 1834 rakennetun talon ikkunoita Kristiinankaupungissa.
Kotimaa 21.08.2020 06:00
Teksti Aune Waronen Kuvat Mikko Lehtimäki

Parisataa askelta Pietarsaaren keskustan kävelykadulta ja ollaan keskellä suomalaista rakennushistoriaa. Kävely ydinkeskustan kupeessa Skatan eli Pohjoisnummen alueella on kuin siirtyisi aikakapseliin.

Suorien kapeiden katujen varrella on punamullattuja ja pastellin eri sävyissä maalattuja taloja. Vaaleanpunaisia, sinisiä, keltaisia ja vihreitä, suurin osa yli sadan vuoden takaa.

Arkkitehti Juho Rajaniemi astelee kohti kotiaan. Hän vinkkaa matkalla, mihin katse suojellussa puukaupungissa kannattaa suunnata.

Mittakaava on yhtenäinen. Laudalla vuoratuissa hirsirakennuksissa on useimmiten yksi kerros ja puolikas päälle. Pitkittäin katujen reunoilla olevat talot suojaavat pieniä pihoja ja niiden puutarhoja.

Sisältö