Valvira salaa Vastaamon valvonta-­asiakirjat medialta: vaarantaisi psykoterapiayrityksen liikesalaisuudet

Viranomainen kieltäytyy luovuttamasta tietoja, joiden avulla voitaisiin arvioida, miten se on onnistunut lakisääteisten tehtäviensä hoitamisessa.
Kotimaa 27.11.2020 15:26
© Roni Rekomaa/Lehtikuva

Sosiaali– ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira salaa asiakirjat, joista selviäisi, miten viranomainen on valvonut psykoterapiakeskus Vastaamon potilastietojen turvallista säilyttämistä.

Vastaamoon lokakuussa kohdistuneessa tietomurrossa kiristäjien käsiin päätyi jopa kymmenientuhansien ihmisten potilastietoja.

Vastaamo ei ollut siirtänyt potilastietojaan tietoturvaltaan vahvaan Kanta-järjestelmään, vaikka asiakastietolaki on velvoittanut tekemään niin. Jos potilasasiakirjoja säilytetään pitkäaikaisesti, säilytys tulee asiakastietolain mukaan järjestää Kantaan kuuluvalla järjestelmällä.

Mikäli yritys ei noudata asiakastietolakia, Valvira voi määrätä korjaamaan puutteet, kieltää tietojärjestelmän käyttämisen, velvoittaa tiedottamaan viranomaisen päätöksestä ja antaa uhkasakon.

Asiakastietolain valvominen kuuluu Valviralle, mutta myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on osallistunut Kanta-velvoitteista tiedottamiseen.

Suomen Kuvalehti uutisoi 13. marraskuuta paimenkirjeestä, jonka THL oli vuonna 2017 lähettänyt. Siinä alan yritysten Kantaan liittymisen takarajaksi kerrottiin 1. syyskuuta 2015.

Vastaamo ei koskaan liittynyt Kantaan eikä siitä ole seurannut sanktioita. Valvira ja THL perustelevat seurausten puuttumista muun muassa sillä, että Vastaamo olisi teoriassa voinut täyttää lain vaatimukset säilyttämällä potilaiden tietoja paperilla.

 

Suomen Kuvalehti pyysi Valviraa toimittamaan julkisuuslain nojalla kaiken viraston ja Vastaamon välisen viestinnän, joka koskee asiakastietolain valvontaa.

Ilman asiakirjoja ulkopuolelta on vaikeaa arvioida, miten hyvin viranomainen on toteuttanut sille kuuluvaa asiakastietolain valvontaa.

Valvira kieltäytyi antamasta aineistoa vedoten useisiin julkisuuslaissa määriteltyihin poikkeuksiin. Valvira ei kuitenkaan esitä päätöksessään minkäänlaista selvitystä siitä, miksi sen luettelemat julkisuuslain kohdat tulevat kyseeseen tässä tapauksessa.

Viranomaisen mukaan Vastaamon valvontaa koskevan kirjeenvaihdon julkistaminen vaarantaisi valvonnan tai sen tarkoituksen toteutumisen.

Virasto vetoaa myös pykälään, jonka mukaan tieto- tai viestintäjärjestelmien turvajärjestelyjä koskevia asiakirjoja ei voida luovuttaa, ellei ole ilmeistä, että tiedon antaminen ei vaaranna turvajärjestelyjen tarkoituksen toteutumista.

 

Samoin Valvira vetoaa liikesalaisuuksia koskevaan pykälään. Sen mukaan elinkeinonharjoittajalle mahdollista taloudellista vahinkoa aiheuttavat paperit tulee salata.

Toisaalta vastauksessa viitataan liikesalaisuuspykälän poikkeukseen. Sen mukaan viranomainen voi julkaista tietoja, jos kyse on elinkeinotoiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomisen kannalta merkityksellisistä tiedoista – tai sellaisista tiedoista, jotka koskevat yrityksen velvollisuuksia ja niiden hoitamista.

Valviran tulkinnan perusteella tämä kohta ei kuitenkaan Vastaamon kohdalla tule kyseeseen.

Lisäksi Valvira vetoaa siihen, ettei Suomen Kuvalehti ole viraston mielestä esittänyt riittäviä perusteluja pyydettyjen asiakirjojen luovuttamiselle. Julkisuuslain mukaan tiedon pyytäjän ei tarvitse esittää perusteluja tietopyynnölleen.

Virasto siis kieltäytyy luovuttamasta tietoja, joiden avulla voitaisiin arvioida, miten se on onnistunut lakisääteisten tehtäviensä hoitamisessa.

Vastaamon tapauksesta on tehty jo yli 25 000 rikosilmoitusta. Tietomurron syynä pidetään riittämätöntä tietoturvaa.