Voittoisa vuosi

Useat laitosteatterit tekivät suuria voittoja valtion koronatukien ja säästöjen avulla. Freelance-työntekijät joutuivat kortistoon.

kotimaa 10.06.2021 18:00
Samuli Suonpää
Tampereen Teatteri Oy kirjasi yli puolen miljoonan euron voiton tilikaudelta 2020.
Tampereen Teatteri Oy kirjasi yli puolen miljoonan euron voiton tilikaudelta 2020. © Tuomas Lindroos/Tampereen Teatteri

Valtaosa laitosteattereista sai vähintään 90 prosenttia hakemastaan valtion korona-avustuksesta ja teki merkittävästi voittoa tilikaudella 2020. Esimerkiksi Tampereen Teatteri ylti yli puolen miljoonan euron voittoon avustuksen ja tehtyjen säästöjen avulla.

Vain muutama iso teatteri sai selvästi pienemmän osan hakemastaan tuesta. Yksi näistä oli Helsingin Kaupunginteatteri, jolle vuosi oli lähes 400 000 euroa tappiollinen.

Kun teatterit pääosin saivat 90–100 prosenttia hakemastaan avustussummasta, Helsingin Kaupunginteatterille annettiin vain puolet sen hakemasta summasta eli 2,7 miljoonaa euroa.

Teatterin johtaja Kari Arffman ei tiedä syytä siihen, miksi muut teatterit saivat suhteellisesti suurempia avustuksia. Perusteluja päätökseen ei annettu.

”Me on luultavasti kärsitty siitä, että me ollaan niin suuri talo. Jos olisimme saaneet täyden tuen, olisimme mekin tehneet komeasti ylijäämää.”

Arffman vertaa teattereiden kohtelua kuntien valtiolta saamiin ylisuuriin koronatukiin.

”Nopeasti tuettiin ja jotkut kunnat tekivät isojakin positiivisia tuloksia.”

 

Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos Katri Santtila muistuttaa, että Helsingin Kaupunginteatteri haki ylivoimaisesti suurinta avustusta.

”Käytettävissä olevat määrärahat eivät siihen riittäneet. Valtio ei ole lähtenyt paikkaamaan kaikkea mahdollista tulonmenetystä, vaan on lähdetty siitä, että myös omistaja ottaa osaa.”

Teatterisäätiössä valtaa käyttää ja sitä rahoittaa Helsingin kaupunki.

Toisaalta suhteellisesti selvästi isompia avustuksia saaneiden teattereiden joukossa on lukuisia kuntien omistamia teattereita. Esimerkiksi Oulun teatteri sai 98 prosenttia hakemastaan tuesta eli 430 000 euroa. Jyväskylän kaupunki haki teatterilleen 506 500 euron avustusta ja sai 506 000 euroa.

Tampereen Teatterin omistaa iso joukko tamperelaisia tahoja, muun muassa kaupunki, yhdistyksiä ja yrityksiä. Teatteri sai hakemastaan summasta 91 prosenttia eli 1,6 miljoonaa euroa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi 2020 teattereille noin 20 miljoonan euron avustukset kahdessa erässä. Santtilan mukaan hakemusten käsittelyssä arvioitiin lipputulojen menetyksiä, mahdollisia lomautuksia sekä teatterien tulevaisuuden suunnitelmia.

Vaikka avustusta tuli monelle teatterille rutkasti, niiden ei tarvitse pelätä takaisinperintää. Kunhan toteutuneita kuluja vain on vähintään yhtä paljon kuin myönnettyä avustusta, loput rahat saa pitää. Teatterit saivat siis luvan kanssa tehdä isoja voittoja koronatukien avulla.

”Valtionavustustoiminta ei rankaise siitä, että hankitaan omia tuloja, vaan kannustetaan siihen”, Santtila sanoo.

 

Esimerkiksi Tampereen Teatterissa omaa henkilökuntaa ei vuonna 2020 lomautettu lainkaan. Henkilöstösäästöt saatiin freelance-työntekijöistä. Heidän joukossaan on näyttelijöiden lisäksi esimerkiksi taiteellisia suunnittelijoita.

Omaa henkilökuntaa lomautettiin keväällä 2020 yhteensä 23 teatterissa, syksyllä vain kuudessa.

Näyttelijäliiton mukaan näyttelijöistä kaksi kolmasosaa, noin 950, on freelancereita. Liitolle oli pettymys, että teatterituki ei hyödyttänyt freelancereita.

”Paras järjestelmä olisi ollut sellainen, että olisi tavallaan eletty kuin kaikki suunnitelmat olisivat toteutuneet. Kaikki olisivat saaneet rahansa sen mukaan kuin olisivat olleet töissä”, sanoo toiminnanjohtaja Elina Kuusikko.

Freelancereiden tukeminen teattereiden läpi kulkevalla rahalla ei ollut mahdollista, sillä valtionavustusten ehtojen mukaan rahaa saa käyttää ainoastaan aitoihin kuluihin.

Myös Helsingin kaupunginteatterin johtajan Kari Arffmanin mukaan freelancereiden tukeminen teattereiden kautta olisi ongelmallista.

”Jos teatteri saa valtiolta tukea, se ei tietenkään voi lahjoittaa sitä jollekin freelancerille. Vaikka se tuntuisi miten epäoikeudenmukaiselta, ei me voida teattereissa ruveta mitään apurahoja jakamaan.”

Liiton Kuusikon mukaan ongelma on laajemmin järjestelmässä.

”Muidenkin alojen yrittäjät ovat kritisoineet, että tylsää laittaa väkeä pois, jättää alihankkijoita pulaan ja samaan aikaan hakea tukea Business Finlandilta.”

 

Freelancereiden ahdinko ei tullut silloiselle kulttuuriministerille Hanna Kososelle (kesk) yllätyksenä.

”Oli ihan selvää, että nyt ollaan isoissa vaikeuksissa. Nimenomaan freelancereiden osalta tukipolitiikka ei ole kunnossa. Se oli ihan saman tien tiedossa.”

”Työntekijöitä autettiin sosiaaliturvan helpotuksilla. Siinähän helpotettiin myös yrittäjien mahdollisuutta saada työttömyysturvaa.”

Työttömäksi jääneet eri alojen freelancerit ovat siis saaneet korona-aikana työttömyyskorvauksia. Kososen mielestä heidän sosiaaliturvaansa pitäisi uudistaa muutenkin.

Freelancereiden elanto koostuu tyypillisesti useista puroista. Osalla voi olla samanaikaisestikin useita tulolajeja: työtä tehdään työsuhteessa verokortilla ja yrittäjänä esimerkiksi toiminimen kautta. Lisäksi he voivat saada apurahoja, jotka eivät kerrytä ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

”Tulevassa sosiaaliturvan mallissa pitäisi ottaa huomioon kaikki nämä ansaintamuodot, mitä heillä on. Ja varmistaa, että he oikeasti ovat sosiaaliturvan piirissä”, Kosonen sanoo.

”Tälle pitää tehdä jotain ja olisi jo pitänyt tehdä jotain.”

 

Korona-aikana freelancereiden tilannetta kohentamaan on luotu apurahajärjestelmä Taiteen edistämiskeskus Taiken kautta.

Jotta tukea saa, täytyy keksiä edes jonkinlainen työsuunnitelma. Myös tätä tukimuotoa on arvosteltu kankeaksi. Rahaa ei riitä kaikille.

”Näyttelijä joutuu kehittelemään muuta, kuten käsikirjoittamaan uutta näytelmää. Meillä on kohta valtava määrä uusia käsikirjoituksia”, kertoo Näyttelijäliiton toiminnanjohtaja Elina Kuusikko.

Hän sanoo olevansa huolissaan myös vastavalmistuneista näyttelijöistä.

”Nuoret ihmiset ovat valmistuneet unelma-ammattiinsa ja näkymät täysin tyhjät. Se on inhimillisesti tosi raskasta.”

Sisältö