Valtiokonttori: 68 hävittäjälentäjää hakenut ammattitautia

Kotimaa 29.11.2012 07:07

Ilmavoimat kuormittaa lentäjiään hallitsemattomasti, väittää tutkija, ilmailufysiologi Harri Rintala.

Brittiläinen Hawk Mk51 koelentokeskuksen hallissa Jämsässä. Kuva Marjo Tynkkynen.

Hävittäjälentokoneen ohjaaminen on maailman kuormittavimpia istumatöitä. Kun kone kaartaa ilmataisteluun, kiihtyvyysvoimat rasittavat lentäjän selkärankaa. Varusteineen satakiloinen lentäjä muuttuu rajussa kaarrossa 800-kiloiseksi.

Ilmailufysiologi Harri Rintala tutki Maanpuolustuskorkeakoulun väitöksessään 267 sotilaslentäjää, heistä puolet lensi hävittäjiä.

”Lähes kaikki hävittäjälentäjät ylikuormittuvat ja saavat työperäisiä terveysongelmia”, Rintala sanoo.

”Ilmavoimien koulutusohjelma altistaa lentäjiä hallitsemattomasti.”

Useimpien akuutit oireet ovat lieviä, mutta vuosien mittaan työn kuormittavuus kasaantuu. Rintalan tutkimuksen mukaan joka kymmenellä hävittäjälentäjällä on ammattitauti, kaularangan kuluma. Yhtä monella on rajoitus, joka estää taistelulennot.

Joka kolmas hävittäjälentäjä kärsii jatkuvista kivuista.

”Heidän oirekuvansa on samanlainen kuin rangan rappeumassa, mutta näyttö ei riitä juridiseen päätökseen, ammattitautiin”, Rintala sanoo.

Ilmavoimien ylivoimien ylilääkäri Tuomo Leino sanoo, että Rintalan tulevan väitöksen tulos ei kuvaa tätä päivää, sillä laaja aineisto on kerätty vuonna 2005.

”Olemme seitsemän viime vuoden aikana edistyneet merkittävästi ennaltaehkäisyssä”, Leino sanoo.

Ylilääkärin mukaan vuoden 2007 jälkeen ilmavoimien lentäjät eivät ole tehneet yhtään uutta ilmoitusta ammattitaudeista päättävään Valtiokonttoriin.

”Tämä puhuu ennaltaehkäisyn vaikuttavuudesta sotilaslentäjien ammattitaudin ehkäisyssä.”

Suomen Kuvalehti pyysi Valtiokonttoria ja Työterveyslaitosta tarkistamaan lentäjien ammattitautitapaukset. Vuosina 1991-2010 oli kaikkiaan 68 ilmoitusta: Valtiokonttori teki 33 myönteistä ja 25 kielteistä päätöstä, kymmenen tapauksen käsittely on kesken.

Tilastojen mukaan ilmavoimien viime vuosien ponnistelut eivät ole tuottaneet tulosta. Vuosina 2004-2010 oli 40 ilmoitusta, keskimäärin lähes seitsemän tapausta vuosittain.

Kymmenen vielä selvityksen alla olevaa tapausta on ilmoitettu vuoden 2009 jälkeen.

Alaselkä rikki, ei ammattitautia

Huono uutinen hävittäjälentäjille on se, että vuoden 2004 jälkeen Valtiokonttori on tehnyt enemmän hylkääviä (18) kuin hyväksyviä päätöksiä (12).

Työterveyslaitos tutkii jopa vuosia hävittäjälentäjän ammattitautiepäilyä. On vaikea erottaa, mikä kaularangan kulumasta johtuu työstä, mikä perimästä tai ikääntymisestä. Kipu ei myöskään näy magneettikuvissa: ranka voi olla ehjä mutta oireita paljon.

”Todistustaakan kerääminen on hyvin vaikeaa”, sanoo ylilääkäri Heikki Frilander Työterveyslaitokselta.

Todetut ammattitautitapaukset ovat Frilanderin mukaan ”vain jäävuoren huippu”, oireilua on paljon enemmän.

”Tärkeintä on ennaltaehkäisy ja oireiden hoito”, hän sanoo.

Suihkuharjoituskone Hawk on aiheuttanut kaularangan ennenaikaista kulumaa. On viitteitä, että Hornet-hävittäjät ovat lisänneet lentäjien alaselän, lannerangan, oireilua.

Alaselkänsä rikkoneet ohjaajat ovat vailla vakuutusturvaa, sillä toistaiseksi vain kaularangan kuluma hyväksytään lentäjien ammattitaudiksi.
Hävittäjälentäjä, majuri Jukka Harajärvelle myönnettiin ammattitauti kaularangan kulumasta vuonna 1999. Hän jatkoi sotilaslentäjän uraa, kunnes vuonna 2009 koko hänen selkärankansa oli rikki.

Työkyvytön Harajärvi, 42, hakee nyt ammattitautia myös alaselän, lannerangan, rappeumasta. Toistaiseksi tuloksetta. Hän varautuu vuosien valituskierteeseen.

”Tapaukseni ei ole ainutlaatuinen”, Harajärvi sanoo.

”Olen auttanut lentäjäkollegoitani vastaavien hakemusten asiakirjaviidakossa.”

Lue Suomen Kuvalehden juttu Vaarallinen kumppani (SK 48/2012) hävittäjälentäjän työn kuormittavuudesta.