Ovet säppiin sovussa

Marinin hallituksen poikkeustoimet ovat osin jopa sodanaikaisia kovemmat. Ne saivat kaikkien puolueiden tuen.

Kotimaa 18.03.2020 12:34
Teksti Tuomo Lappalainen
Hallitus piti 16.3. tiedotustilaisuuden, jossa se kertoi poikkeustoimista ja valmiuslain ottamisesta käyttöön. Vasemmalta ministerit Anna-Maja Henriksson (r), Katri Kulmuni (kesk), Sanna Marin (sd), Aino-Kaisa Pekonen (vas) ja Krista Kiuru (sd).
Hallitus piti 16.3. tiedotustilaisuuden, jossa se kertoi poikkeustoimista ja valmiuslain ottamisesta käyttöön. Vasemmalta ministerit Anna-Maja Henriksson (r), Katri Kulmuni (kesk), Sanna Marin (sd), Aino-Kaisa Pekonen (vas) ja Krista Kiuru (sd). © ANTTI AIMO-KOIVISTO/LK

Maanantai 16.3. jäi Suomen historiaan päivänä, jollaista maa ei ole kokenut rauhan oloissa koskaan aikaisemmin.

Pääministeri Sanna Marin (sd) ilmoitti, että Suomi on koronavirustilanteen takia poikkeusoloissa ja valmiuslaki otetaan käyttöön.

Edellisen kerran Suomessa oli turvauduttu poikkeuslainsäädäntöön sotien aikana. Vuonna 1991 voimaan tullutta valmiuslakia ei ole koskaan ennen käytetty. 1990-luvun alun lamastakin selvittiin muuten.

Lain tarpeellisuudesta ollaan nyt poikkeuksellisen yksimielisiä yli puoluerajojen. Eduskunnassa kaikki oppositioryhmät antoivat hallitukselle välittömästi tukensa. Niiden kritiikki kohdistui lähinnä siihen, ettei hallitus ollut toiminut vieläkin nopeammin.

Myös presidentti Sauli Niinistö on tarjonnut hallitukselle sivustatukea sekä julkisesti että kulisseissa.

Hallituksen sisältä kantautuneiden tietojen mukaan hallituksessa oli jonkin verran erilaisia näkemyksiä perusoikeuksien rajoittamisesta.

Poikkeustila toi suomalaisten arkeen monia rajoituksia, jotka ovat osin jopa tiukempia kuin sota-aikana.

Koulut, ammatilliset oppilaitokset, yliopistot, ammattikorkeakoulut ja kansalaisopistot suljettiin. Yli kymmenen hengen julkiset kokoontumiset kiellettiin. Valtion ja kuntien museot, teatterit, kirjastot, uimahallit ja muut urheilutilat menivät kiinni. Yli 70-vuotiaat velvoitettiin karanteenia vastaaviin olosuhteisiin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja sisäisen turvallisuuden tehtäviin koulutettuja voidaan määrätä töihin, ja tällaisen kriittisen henkilöstön kohdalla on mahdollisuus poiketa työaika- ja vuosilomalakien säädöksistä.

Rajoja alettiin laittaa kiinni pikaisella aikataululla. Rajanylityspaikkoja on suljettu ja sisärajatarkastukset otettu käyttöön.

Poikkeustoimet ovat aluksi voimassa neljä viikkoa, 13. huhtikuuta asti. Monet arvelevat, että niitä tarvitaan vielä senkin jälkeen.

Päätökset syntyivät lopulta nopeasti. Vielä viikonloppuna Marin oli vakuuttanut, että valmiuslaki ei olisi hallituksen pöydällä ainakaan maanantaina.

Paine kasvoi kuitenkin muiden maiden esimerkin takia niin suureksi, että aikataulua oli pakko nopeuttaa. Ulospäin rivit pysyivät suorina, vaikka hallituksen sisällä oli sieltä kantautuneiden tietojen mukaan jonkin verran erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka paljon kansalaisten perusoikeuksia olisi syytä rajoittaa.

 

Koronaepidemian yksi seuraus on ollut, että hallituksen työllisyystavoitteet ja julkisen talouden tasapainottamista koskevat suunnitelmat menivät kerralla uusiksi.

Alun perin hallituksessa piti sopia elokuuhun mennessä keinoista, joilla Suomeen olisi saatu lisää 30 000 työpaikkaa. Nyt tästä suunnitelmasta on käytännössä luovuttu. Nykyistenkin työpaikkojen säilyttämisessä on riittävästi tehtävää.

Arvostelijoiden mielestä koronakriisi on vain tekosyy, jonka varjolla hallitus voi kasvojaan menettämättä perääntyä sille jo muutenkin ylivoimaiseksi osoittautuneesta tavoitteesta. Juuri uusien työpaikkojen luomiseksi tarvittavat keinot ovat pitkin matkaa hiertäneet sosiaalidemokraattien ja keskustan välejä.

Lähiaikoina työllisyyskehitykseen tulee joka tapauksessa paha kuoppa, kun ilmoituksia uusista yt-neuvotteluista, lomautuksista ja irtisanomisista tulee päivittäin. Hallitus yrittää tasoittaa kuoppaa ensi vaiheessa viiden miljardin euron rahoituspaketilla, josta tosin osa käytetään välttämättömien sosiaali- ja terveyspalvelujen varmistamiseen.

Pakettiin on nivottu muun muassa pienten ja keskikokoisten yritysten kotimaisen rahoituksen kaksinkertaistaminen Finnveran kautta sekä erilaiset veroihin ja muihin maksuihin liittyvät joustot.

Viiden miljardin riittävyys on kuitenkin jo ehditty kyseenalaistaa. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok) arvosteli hallituksen pakettia heti sen julkistamisen jälkeen alimitoitetuksi koronakriisin taloudellisiin vaikutuksiin nähden. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen (kesk) puolestaan toivoi, että valtio lisäksi huolehtisi tilapäisesti yrittäjien ja työnantajien sosiaalivakuutusmaksuista.

Yritykset vaativat jo alkuviikosta talouspaketin kylkeen työmarkkinapakettia, joka nopeuttaisi lomautuksia ja helpottaisi muutenkin asioista sopimista työpaikoilla.

Koronakriisi on myös synnyttänyt vaatimuksia hallitusohjelman kuoppaamisesta muutenkin kuin työllisyystavoitteen osalta. Kuntaliitto on jo ehtinyt tyrmätä sekä hoitajamitoituksen kasvattamisen että oppivelvollisuuden pidentämisen tällä vaalikaudella. Hallitukselle molemmat ovat olleet äärimmäisen tärkeitä uudistuksia.

Lainoppineet puolestaan virittivät alkuviikosta keskustelua siitä, olivatko hallituksen poikkeustilalle esittämät perustelut vedenpitäviä. Ihmisoikeusjuristi Martin Scheinin ihmetteli, miksi niissä vedottiin tartuntataudin lisäksi myös taloudellisiin poikkeusoloihin.

Vartija valvoi sisäänpääsyä Ruoholahden apteekin edustalla Helsingissä 17. maaliskuuta. Uusi asiakas pääsi sisään, kun yksi poistui. Terveydenhuollon tarvikkeiden ja lääkkeiden myyntiä voidaan rajoittaa.

Vartija valvoi sisäänpääsyä Ruoholahden apteekin edustalla Helsingissä 17. maaliskuuta. Uusi asiakas pääsi sisään, kun yksi poistui. Terveydenhuollon tarvikkeiden ja lääkkeiden myyntiä voidaan rajoittaa. © RITVA SILTALAHTI/LK

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt julkistivat maanantaina yhteisen sitoumuksen, jonka sovinnollisessa hengessä oli kaikuja talvisodan legendaarisesta ”tammikuun kihlauksesta”. Siinä työnantajien STK tunnusti ammattiliitot ja keskusjärjestö SAK:n tasavertaisiksi neuvottelukumppaneiksi.

Nyt SAK, STTK, Akava, Elinkeinoelämän keskusliitto ja Kuntatyönantajat lupasivat yhdessä etsiä ratkaisuja suomalaisen yhteiskunnan toiminnan turvaamiseksi.

”Korona vaikuttaa vakavasti suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouteen. Sen aikana on syytä unohtaa perinteiset asetelmat ja nousta tilanteen yläpuolelle”, viisikko julisti.

Yksi kriisin seuraus on ollut, että sekä työnantajien että palkansaajien järjestöt ovat olleet valmiita ymmärtämään sellaisiakin toisten vaatimuksia, joita ne eivät normaalioloissa ottaisi kuuleviin korviinsa.

Työnantajat ovat edellyttäneet ay-liikkeeltä valmiutta joustaa muun muassa lomautuksia ja irtisanomisia koskevista ilmoitus- ja neuvotteluajoista. Niiden lyhentämistä vaaditaan sillä perusteella, että muuten yrityksiä kaatuu vielä enemmän.

Palkansaajia on houkuteltu hyväksymään tällainen ratkaisu väläyttelemällä vastapainoksi työntekijöiden omavastuuajan poistamista lomautuksissa.

Heti kun hallitus oli päättänyt valmiuslaista, työministeri Tuula Haatainen (sd) asetti kolmikantaisen työryhmän miettimään keinoja, joilla työmarkkinoiden toiminta turvataan myös koronakriisin oloissa. Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat tiiviisti myös keskenään.

Kriisin sanotaan liennyttäneen työmarkkinaosapuolten välit jopa hämmästyttävän nopeasti talven katkerien työehtoneuvottelujen jälkeen. Kilpailukykysopimuksen varjo näkyy kuitenkin yhä siinä, että palkansaajajohtajille kelpaavat nyt vain määräaikaiset ratkaisut. Uusia kiky-tulkintariitoja ei enää haluta.

Aikataulu on poikkeuksellisen tiukka. Hallitus odottaa pääsevänsä käsittelemään työmarkkinajärjestöjen terveisiä jo torstaina 19.3. Tavoitteena on, että valmista tulisi vielä tällä viikolla.

On vihjattu, että valmiuslain käyttöönottoa edeltäneet tapahtumat käydään läpi.

Kaikkia työmarkkinoiden erimielisyyksiä koronakaan ei ole lakaissut syrjään.

Kriisi tuli mahdollisimman huonoon aikaan kuukausia lakkokoneistoaan rasvanneille hoitajille, joiden toiveet yleisen linjan reippaasti ylittävistä palkankorotuksista haihtuivat hetkessä.

Hoitajajärjestöt Tehy ja Super vaativatkin tiistaina neuvottelujen keskeyttämistä kokonaan valmiuslain ajaksi. Pöytään palattaisiin vasta kun poikkeustila päättyy.

Opettajia ja muita julkisalojen korkeasti koulutettuja edustava Juko taas päätyi aivan päinvastaiseen ratkaisuun. Sen johtopäätös oli, että neuvotteluja piti kiirehtiä ja tyytyä selvästi teollisuutta lyhyempään sopimuskauteen.

Myöskään kuntatyönantajat eivät innostuneet hoitajien esittämästä lykkäyksestä.

 

Välirauha tuskin kestää politiikassakaan ikuisesti.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra on jo vihjaillut, että valmiuslain käyttöönottoa edeltäneet tapahtumat käydään vielä läpi, kun tilanne hieman rauhoittuu. Purraa kiinnostaa erityisesti saada selville, miksi hallitus oli niin pitkään ”useimpien muiden maiden linjasta poikkeavan informaation ja toimintaohjeiden varassa”, kuten hän muotoili asian Twitterissä.

Hallituksen linjauksissa herätti tuoreeltaan keskustelua myös se, miksi päiväkoteja ei heti suljettu, vaikka esimerkiksi Tanska ja Norja olivat jo panneet ne kiinni.

 

Juttua muokattu kello 14.02: aiemmin siinä todettiin, että valmiuslakien käyttöönotto toi arkeen rajoituksia. Muutettu muotoon ”poikkeustila toi rajoituksia…”.

Eurooppa meni kiinni

EU-johtajat päättivät tiistaina 18. maaliskuuta videopalaverissa sulkea Schengen-maiden ulkorajat kuukaudeksi. Vain välttämättömien ihmisten kuten terveydenhoitoon ja lääkintään liittyvien henkilöiden tulo alueelle sallitaan.

Maiden välisen tavaraliikenteen turvaamiseksi rajoille päätettiin perustaa erillisiä ”pikakaistoja”.

Schengen-alueeseen kuuluu 26 valtiota, joiden välillä ei ole ollut matkustusrajoituksia tai rajatarkastuksia. Maista 22 on EU:n jäseniä.

Sitä ennen valtiot ovat toisensa jälkeen ovat panneet kiinni koulujaan, ravintoloitaan, museoitaan ja rajojaan.

Pohjoismaista rajansa sulkivat ensin Tanska ja Norja, torstaista alkaen Suomi. Viro ja muut Baltian maat laittoivat jo alkuviikosta rajansa kiinni.

 

Ranska julisti maanantaina 16. maaliskuuta sodan ”näkymätöntä vihollista” vastaan ja otti käyttöön Euroopan tiukimpiin kuuluvat rajoitustoimet.

Presidentti Emmanuel Macron määräsi maahan 15 päivän ulkonaliikkumiskiellon. 100 000 poliisia valvoo kiellon toteuttamista ja määrää sakkoja sen rikkomisesta.

Maa sulki rajansa, julkiset rakennuksensa, ravintolat, kahvilat ja muut liikkeet, paitsi välttämättömät ruokakaupat ja apteekit. Macron kielsi jopa perhetapaamiset. Ranskan armeija on määrätty auttamaan sairaiden kuljetuksessa sairaalaan. Maan pahimpiin tartunta-alueisiin kuuluvalle Alsacen alueelle pystytetään sotilassairaala.

 

EspanJa julisti viime viikonloppuna kansallisen hätätilan, koska se pelkää olevansa seuraava Italia. Koronavirus leviää tällä hetkellä nopeimmin Espanjassa. Osa maan hallituksen ministereistä ja pääministerin puoliso ovat sairastuneet.

Espanja on sulkenut rajansa, ihmisten liikkumista rajoitetaan ja poliisit komentavat ulkona olevia koteihinsa.

Tähän saakka Italia on ollut Euroopan pahin epidemia-alue, ja se määräsi ensimmäisenä Euroopan maana ulkonaliikkumisrajoituksia. Italia alkoi sulkea kaupunkeja jo helmikuun lopulla, ja maaliskuun alussa kaikki kokoontumiset hautajaisia myöten kiellettiin. Hallitus kielsi matkustamisen, joukkotapahtumat, sulki koulut, ravintolat, kahvilat ja museot. Ferrari ja Lamborghini sulkivat tehtaansa.

 

Saksassa eniten koronavirustartuntoja oli alkuviikkoon mennessä todettu Nordrhein-Westfalenissa, Baijerissa ja Baden-Württembergissä. Maan rajoitustoimet vaihtelevat osavaltioittain, mutta tuhansia kouluja ja päiväkoteja on suljettu. Koko maassa noin neljäsosa kaikista liikkeistä on suljettu. Ruokakaupat ja apteekit pysyvät auki, mutta baarit, klubit, teatterit, oopperat, messut, museot ja kuntosalit ovat kiinni. Myös jumalanpalvelukset kiellettiin.

Maan rajat ja osa lentokentistä on suljettu.

Itävalta otti käyttöön vielä järeämmät keinot, vaikka tartuntoja on ollut huomattavasti vähemmän kuin Saksassa. Liittokansleri Sebastian Kurzin mukaan kotoa saa poistua vain kolmesta syystä: töihin, välttämättömien asioiden hoitoon tai auttamaan muita.

Kävelyillä voi käydä, ”jos on pakko”, mutta ulkona saa liikkua vain yksin tai samassa asunnossa asuvien kanssa.

Yli viiden hengen kokoontumisia ei suositella ja julkisilla paikoilla on pidettävä vähintään metrin välimatkaa muihin ihmisiin. Poliisi valvoo rajoitusten noudattamista.

 

Britanniassa Manner-Euroopan jyrkät rajoitustoimet ovat herättäneet keskustelua. Pääministeri Boris Johnsonin hallitus odotti maanantaihin 16. maaliskuuta asti epidemian pahenemista ennen julkisten paikkojen sulkemista. Oireilevia ihmisiä oli kuitenkin jo ennen sitä kehotettu pysymään kotona, luokkaretket ulkomaille oli kielletty ja yli 70-vuotiaita neuvottu välttämään risteilyjä.

Kriitikot pitivät toimia liian pehmeinä. Hallitus on perustellut niitä sillä, että kansalaiset kyllästyvät rajoituksiin, jos ne määrätään liian varhain. Britannia on valmistautunut siihen, että koronavirus palaa uutena aaltona vuoden 2021 keväällä.

Tiistaina 17. maaliskuuta Britannia päätti tiukentaa linjaansa, kun uudet tutkimustulokset paljastivat että koronavirus voisi johtaa maassa jopa 250 000 ihmisen kuolemaan.

Nyt toimet muistuttavat niitä, joita Suomessa suositeltiin viikko sitten: ihmisiä kehotetaan pitämään etäisyyttä toisiinsa, tekemään etätyötä, jos se on mahdollista, välttämään ruuhkaisia paikkoja ja tarpeetonta matkustamista. Koulut ovat edelleen auki. EU-johtajat toivovat, että myös Britannia sulkee rajansa, vaikka ei olekaan mukana Schengen-sopimuksessa.

Koronavirusta ei tunneta vielä kunnolla, ja on epäselvää, saavatko tartunnan saaneet immuniteetin virukselle. Yleensä virukset laantuvat kesän ajaksi, mutta ei tiedetä, käykö niin koronavirukselle.

Valtioiden sulkeutuminen ei hävitä virusta. Rajoja suljetaan siinä toivossa, että maat saisivat lisää aikaa terveydenhuoltojärjestelmiensä vahvistamiseen, tehohoitopaikkojen pystyttämiseen ja rokotteen saamiseksi mahdollista uutta aaltoa vastaan.

Milka Valtanen

Sisältö