Valiotekstit 2019
Äidinkielen kirjoitustaidon ylioppilaskoe kirjoitettiin nyt ensimmäisen kerran sähköisesti. Abiturientit pohtivat huumorin merkitystä sosiaalisissa suhteissa, yhteiskunnassa ja politiikassa.
Lapuan lukio
Miehet, jotka naurattavat naisia
Huumori on tavalla tai toisella läsnä kaikkialla, missä on ihmisiä. Nauraminen auttaa ihmistä rentoutumaan, ja huumorin kautta on mahdollista käsitellä vaikeitakin asioita. Huumorilla on myös tärkeä ihmisiä yhdistävä ja yhteisöjä sitova vaikutus. Kirsi Heikkinen erittelee artikkelissaan ”Nauru on sosiaalista liimaa” (Tiede, 2/2000) nauramisen ja huumorin monia ulottuvuuksia ja vaikutuksia yksilölle ja yhteisölle. Heikkinen päätyy toteamaan nauramisen olevan ennen kaikkea yhteishenkeä vahvistava sosiaalinen signaali. Ajatus on helppo ymmärtää: tuskin kellään on yhtään sellaista ystävää, jonka kanssa ei olisi joskus vitsaillut jostakin. Yksilön ja yhteisön tasojen lisäksi huumorin vaikutukset yltävät myös yhteiskunnan tasolle. Esimerkiksi yhteiskunnan epäkohtia ja päättäjien toimintaa arvostellaan huumorin keinoin sanomalehtien pilakuvissa ja television viihdeohjelmien sketseissä.
Huumorilla näyttäisi siis olevan paljon myönteisiä vaikutuksia niin yksilöille ja yhteisöille kuin yhteiskunnillekin. Hauskuudella ja nauramisella on kuitenkin myös monimutkaisempia merkityksiä kaikilla näillä tasoilla. Heikkinen kirjoittaa artikkelissaan huumorin sosiaalista asemaa ja itseluottamusta pönkittävästä tehtävästä esittelemällä Platonin käsityksen huumorista: ”huumori ei ole sen kummempaa kuin ilahtunut ylemmyyden tuntemus.” Myös artikkelissa esitelty Michiganin yliopiston evoluutiobiologian professori Richard Alexander näkee huumorin tapana osoittaa sosiaalista paremmuutta ja tukee väitettään haastamalla keksimään vitsin, jossa jotakuta ei ”pantaisi matalaksi”. Huumori siis paitsi sitoo ihmisiä yhteen, myös määrittelee heidän välisiä voimasuhteitaan.